Impedanssin ja minimi impedanssin huomioiminen vahvistinvalinnassa

Nikmaister

Käyttäjä
Liittynyt
12.5.2021
Viestejä
8
Minulla on Trianglen Antal Ez kaiuttimet. Impedanssi 8 ja minimi impedanssi 3. Ohjeiden mukaan ne vaativat vahvistimen joka pystyy sekä 8 ohmiin että 4 ohmiin. Saisiko niistä jopa enemmän irti jos olisi vahvistin joka pystyisi vielä pienempiin ohmeihin? Muutenkin vähän hämärää tuo minimi impedanssin merkitys koko paletissa.
 
^
Nykyaikaisilla transistori- ja fetti- yms. -vahvaimilla tuo impendanssihuoli on aika triviaali l. turha.
Jos löydät vahvaimestasi jostakin tehokuutio mittauksen, se kertoo enemmän vahvistimen kyvystä antaa tehoa hankaliinkin kuormiin.
Jos taas soittelet putkivahvaimella silloin on syytä olla enemmän huolissaan.

T: Vesku
 
Minulla on Trianglen Antal Ez kaiuttimet. Impedanssi 8 ja minimi impedanssi 3. Ohjeiden mukaan ne vaativat vahvistimen joka pystyy sekä 8 ohmiin että 4 ohmiin. Saisiko niistä jopa enemmän irti jos olisi vahvistin joka pystyisi vielä pienempiin ohmeihin? Muutenkin vähän hämärää tuo minimi impedanssin merkitys koko paletissa.
Noin on, kuten "Vesku" totesi. Oleellista on, ettei turhan pientehoisella vahvistimella ns. luukuta tehonkestoltaan järeitä passiivikaiuttimia. Pienitehoisella vahvistimella jos huudattaa tehonkestoltaan järeitä passiivikaiuttimia esimerkiksi nimellisimpedanssiltaan 4 ohmia, on olemassa riski kaiuttimien diskanttielementeille. Kaiutin tyypillisesti kylläkin alkaa ns. klippaamaan, ennen kuin diskanttidriverit ovat vaarassa "palaa". Eli, omin korvin kaiutinsoundissa kuulee, kun vahvistin virranannossaan kyykkää ja vahvistimen vääntö loppuu kesken.

Vahvistimen antotehon ylimitoittaminen suhteessa passiivikaiuttimien tehonkestoon on huomattavasti haitattomampaa kuin vahvistimen antotehon alimitoittaminen. Vahvistimen antotehohan ei ole se wattilukema, joka ottoteho usein seisoo vahvistimen takaseinän tyyppikilvessä, ja jota wattilukemaa jotkut torikaupustelijat lanseeraavat vahvistimen antotehoksi.

Antoteholtaan järeä vahvistin on sikälikin mukava, että tehokas vahvistin pienilläkin volyymeilla mukavasti jaksaa ajaa nimellisimpedanssiltaan vaikkapa neliohmisia kaiuttimia, ja soundi on täyteläinen hiljaisillakin kuunteluvoimakkuuksilla.

Vahvistimien takaseinässä ilmoitetut minimi-impedanssit kaiuttimille ovat vähemmän kuin ohjeellisia. Jos vahvistimen takaseinässä on ilmoitettu, että mimimi impedanssisuositus yhdelle kaiutinparille on vaikkapa 6 tai 8 ohmia, vahvistimeen huoletta voi liittää 4-ohmisenkin kaiutinparin, kunhan ei jollain jatkuvalta lähtöteholtaan ilmoitetusti 8 ohmiin 2x60 W vahvistimella tuntikausia täysillä luukuta jotain tehonkestoltaan luokkaa 100...200 W neliohmisia kaiuttimia. Tullee myös muistaa, että kaksikanavavahvistimeen jos liittää kaksi kaiutinparia, vahvistimen nimellinen antoimpedanssi tuplaantuu. Jos vahvistimelle on kaiutinlähdöissään ilmoitettu suositusimpedanssiksi yhdelle kaiutinparille minimiksi 8 ohmia, kahden kaiutinparin liittämisellä vahvistimen teoreettinen lähtöimpedanssi nousee 16 ohmiin.

Lue:
Oletetaan, että Jaakolla on vahvistin, jolle on jatkuvaksi lähtötehoksi 8 ohmiin ilmoitettu 2x60 W. Jaakon vahvistimessa on kaiutinlähdöt kahdelle kaiutinparille. Jaakko päättää hankkia kaksi paria nimellisimpedanssiltaan 4 ohmin kaiuttimia, joille on ilmoitettu jatkuvaksi tehonkestoksi 150 W, ja hetkelliseksi tehonkestoksi 200 W. Jaakko päättää kotibileissään näyttää muille, ja ryhtyy luukuttamaan... Joojoo, hyvää musaa ja lujaa kulkee, tuo lisää kaljaa. Aimtäh sanoit? Huuda vähän kovempaa, en saa selvää. Joo, välillä vähän kuin jotenkin pätkäisisi soundi. Joo, ei toi bassopääkään ihan vakuuta... Seuraavana iltana Jaakko höristeli yhden kaiuttimensa ääressä. Miksi tää diskanttielementti ei oikein kuulu? Onkohan mulla kaiutinpiuhoissa jotain vikaa...

-ilkka
 
Tullee myös muistaa, että kaksikanavavahvistimeen jos liittää kaksi kaiutinparia, vahvistimen nimellinen antoimpedanssi tuplaantuu. Jos vahvistimelle on kaiutinlähdöissään ilmoitettu suositusimpedanssiksi yhdelle kaiutinparille minimiksi 8 ohmia, kahden kaiutinparin liittämisellä vahvistimen teoreettinen lähtöimpedanssi nousee 16 ohmiin.
Pari sanaa, uusiksi meni.
Harvemmin nuo ovat sarjaan kytketty, eli ovat rinnankytketty, jolloin impendassi yllättaen puolittuukin.

T: Vesku
 
Tästä alitehoisen vahvistimen vaaroista mainitaan aina silloin tällöin.

No otetaan toinen Jaakko esimerkiksi. Tällä Jaakolla on myös 150 W tehonkestoiset kaiuttimet, mutta järeämpi vahvistin, mikä antaa tehoa 150 W 8 ohmiin ja 250 W neljään. Dynaaminen teho on jo lähes 500 W per kanava. Pääsiäis-bileissä kokon polton ohella kuunnellaan porukalla musiikkia ja jossain vaiheessa diskantit lopettavat kuulumasta, mutta sitä ei kukaan huomaa muuta kuin äänen alenemisella. No laitetaan lisää volymeä ja mennään taas kokkoa ihastelemaan. Tällöin myös kaiuttimien basso-elementit kuumenevat vähitelleen ja puhekelan lakat alkavat sulamaan ja kaiuttimesta tuleekin alle yhden ohmin kaiutin. Vahvistin yrittää tuskissaan jatkaa musiikin soittoa, kun jostain syystä vahvistimen lämpösuojat eivät toimi. Lopulta vahvistimen sulakkeet kärähtävät. Tuoksu paljastaa hyvin äkkiä, että miksi musiikki ei enää kuulu...

Eli kaikki on suhteellista. Jos sillä pienellä vahvistimella saa diskantit rikki, niin suuremmalla voimalla ja teholla saa vieläkin enemmän rikki, kuten konemiehetkin usein sanovat.

Kuvan vahvistimessa tällaisia sulaneita komponentteja, tummuneita alueita ja jopa sulaneita tinauksia löytyi jotain 40-50 kpl.
 

Liitteet

  • Vahvari 001.JPG
    Vahvari 001.JPG
    206,6 KB · Katsottu: 60
^Uskaltaisin väittää, että alitehoisella vahvistimella rikotaan useammin diskantteja kuin ylitehoisella. Musiikin spektri on sellainen, että diskantille menee vähemmän tehoa joka tapauksessa, joten sitä ei niin helposti polteta luukuttamalla (riippuen toki myös siitä miten kaiuttimen suunnittelu on tasapainotettu). Tällöin suurin kuorma menee bassokaiuttimelle ja säröytyminen ohjaa helposti kääntämään volumea pienemmälle ennen lopullista vauriota. Sitten on tietysti nämä biletysluukutukset erikseen, mutta näissä tapauksissa laitteet taitavat olla useammin sitä diskanttia polttavaa PMPO-sarjaa...
 
Tiedätkö millä taajuudella tuo 3 Ohmin minimi esiintyy ja onko taajuusalue laaja vai vain kapehko "kuoppa". Putkivahvistin ei ole moksiskaan puolikkaasta impedanssista, varsinkin jos se ei esiinny laajalla taajuusalueella. Särö vain kasvaa ko. taajuudella.
 
Tiedätkö millä taajuudella tuo 3 Ohmin minimi esiintyy ja onko taajuusalue laaja vai vain kapehko "kuoppa". Putkivahvistin ei ole moksiskaan puolikkaasta impedanssista, varsinkin jos se ei esiinny laajalla taajuusalueella. Särö vain kasvaa ko. taajuudella.
En ole mistään löytänyt tarkempaa tietoa.
 
Näistä Jaakon vahvistin esimerkeistä päätellen minun Rega Mira 3 -vahvari 60W 8Ohm on aika niukka näille kaiuttimille. Tehonkesto 120W. Uuden vahvistimen hankinta on siis ainakin jotenkin selitettävissä vaimolle..
 
Tiedätkö millä taajuudella tuo 3 Ohmin minimi esiintyy ja onko taajuusalue laaja vai vain kapehko "kuoppa". Putkivahvistin ei ole moksiskaan puolikkaasta impedanssista, varsinkin jos se ei esiinny laajalla taajuusalueella. Särö vain kasvaa ko. taajuudella.
Monttu on alle 3 Ohmia välillä 100-200Hz, minimin ollessa 2,7 Ohm.
 
Näistä Jaakon vahvistin esimerkeistä päätellen minun Rega Mira 3 -vahvari 60W 8Ohm on aika niukka näille kaiuttimille. Tehonkesto 120W. Uuden vahvistimen hankinta on siis ainakin jotenkin selitettävissä vaimolle..
Ei välttämättä. Tehonkesto ei kerro muuta kuin lähinnä lämpötehon, jonka kaiuttimet (hetkellisesti) kestävät. Kaiutinta ohjataan jännitesignaalilla ja se kuluttaa tehoa sen verran kuin sähköisen signaalin muuttaminen äänienergiaksi (+ etupäässä lämmöksi) vaatii.

Tehontarvetta voi lähestyä myös tarvittavan äänenpaineen kautta. Syöttämällä kaiuttimen herkkyyden ja vahvistintehon esimerkiksi oheiseen laskuriin, voi selvitellä onko tehoa omaan käyttöön riittävästi. Esimerkiksi tavanomaisilla 87 dB/W herkkyisillä kaiuttimilla saavutetaan yli 100 dB äänenpaine 60 W vahvistimella.
 
Ei välttämättä. Tehonkesto ei kerro muuta kuin lähinnä lämpötehon, jonka kaiuttimet (hetkellisesti) kestävät. Kaiutinta ohjataan jännitesignaalilla ja se kuluttaa tehoa sen verran kuin sähköisen signaalin muuttaminen äänienergiaksi (+ etupäässä lämmöksi) vaatii.

Tehontarvetta voi lähestyä myös tarvittavan äänenpaineen kautta. Syöttämällä kaiuttimen herkkyyden ja vahvistintehon esimerkiksi oheiseen laskuriin, voi selvitellä onko tehoa omaan käyttöön riittävästi. Esimerkiksi tavanomaisilla 87 dB/W herkkyisillä kaiuttimilla saavutetaan yli 100 dB äänenpaine 60 W vahvistimella.
No joo.. SPL näillä kaiuttimilla on 106,8dB. Taitaa riittää sittenkin. Uuden vahvarin ostan jokatapauksessa. Pitää vaan selittää jotenkin muuten. Kiitos, taas oppi jotain uutta.
 
Back
Ylös