Ilman "tarttuminen" kartioon

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
15 033
Kaupunki
Tampere
Keskustelua tai kokemuksia aiheesta. Eli varsinkin diy-sivuilla pyörivä ajatus että kartiopinta-alakaan ei yksin sano bassotoiston "realistisuutta". Osa DIY-harrastajista uskoo, että yhteen 12" bassoon ilma "tarttuu" paremmin kuin samaan pinta-alaan useita 6,5":n elementtejä. Eli suuri elementti antaa erilaisen (realistisemman?) soundin.

Samaan aiheeseen tietysti liittyy äänenpaineen tuottaminen liikevaralla X mm. Todellakaan se ei taida olla sama vatkaako elementti 0,1 vai 1 mm vaikka xmax olisi 20 mm.

(voidaan harkita kuuluuko DIY-osioon?)
 
Oiskohan kyseessä suuntaavuus? Leveämpi kartio suuntaa matalammalle. Pinta-alaltaan vastaava määrä 6.5-tuumaisia leveässä etulevyssä on luultavasti yhtä "realistinen".
 
Suuntaavuus on ainakin yksi ja onhan siinä kanssa ero vatkaako ilmaa isolla kartiolla pienellä poikkeamalla vai pienellä kartiolla isolla poikkeamalla. Koko vain tulee monesti vastaan käytännön toteutuksia suunniteltaessa.
 
Imo yhteiskartiopinta-ala tärkeintä, mutta myös kunkin elementin koolla on merkitystä. Olen voinut tuota slämiä verrata jotenkin 10kpl 6,5" bassokekarin ja yhden 18" basson välillä; ei jää epäselväksi kumpi antaa rintaan enemmän tuntemuksia. Säteilijöiden geometria (säteilijät linjassa) ei kylläkään ole pikkusäteilijöiden puolella, mutta peliä tasoittaa se että 18" soi freeairina, ja pikkuiset 35cm baffelissa.
 
Onkos sellaisella asialla merkitystä, että useammassa pienenmmässä elementissä on tietty jokaisessa oma puhekela, joka kontroloi elementin liikettä ja kevyemmän karton kiihdyttäminen vahvistinteholla ja jarruttaminen vaimenuskertoimella on helpompaa. Lisäksi pieni kartio säilyttää muotonsa paremmin kuin iso. Oletuksena tietty, että vertailtavat elementit on tehty samoista materiaaleista kartiot ja puhekelat mukaanlukien.
 
Hardsoft sanoi:
Onkos sellaisella asialla merkitystä, että useammassa pienenmmässä elementissä on tietty jokaisessa oma puhekela, joka kontroloi elementin liikettä ja kevyemmän karton kiihdyttäminen vahvistinteholla ja jarruttaminen vaimenuskertoimella on helpompaa. Lisäksi pieni kartio säilyttää muotonsa paremmin kuin iso. Oletuksena tietty, että vertailtavat elementit on tehty samoista materiaaleista kartiot ja puhekelat mukaanlukien.

Monielementtisyydessä on aina etuja oli elementtien koko mikä tahansa. Basson nopeus on jossain määrin myytti, sillä <200Hz taajuuksien napakkaan toistoon ei tarvita 20kHz asti toistavaa kartiota. Silti voisin lausua pintapuolisesti bassoelementtien nopeuteen vaikuttavista seikoista.

Sitä nopeampiin ja tiheämpiin liikkeisiin (= ulottuvampaan toistoon) elementti kykenee mitä pienempi sähkövirran muutosta vastutava voima (induktanssi) sen puhekelassa on. Mitä pienempi induktiivinen kuorma on, sitä vähemmän puhekelan impedanssi nousee kohti korkeita taajuuksia, niin sitä paremmin puhekela vastaa korkeisiin taajuuksiin ja sitä paremmin vahvarissa riittää jerkku ajella näitä taajuuksia. Kartion massalla ei ole liiemmin vaikutusta toiston ulottuvuuteen vaan pikemminkin elementin herkkyyteen. Ehkä joku teknisen koulutuksen saanut voisi valaista asiaa minua paremmin.

Sellaisen vahvistin-kaiutin -kombon, jonka vaimennuskerroin on yksi, vaimentuminen on noin 3 sekunnin sadasosaa hitaampi kuin vahvistin-kaiutin -kombon, jonka vaimennuskerroin on 2000. Elementin vaimentuminen on melko vähän siis kiinni vahvistimen lähtöimpedanssista. Elementti itse hidastaa itsensä; kuinka nopeasti kartio palaa lähtöpisteeseensä kun signaali yht'äkkiä lakkaa. Liekkö tähän vaikuttavan ainakin elementin ripustusten jäykkyys.

Bassojen toistamisessa (subwooferin asemassa) en näe hyötyä käyttää useaa pientä (<8") elementtiä, iso 18-tuumainen pa-kartio jysäyttelee bassoa omaan korvaan yhtä napakasti kuin 10kpl 6,5" Peerlessin HDS:ää. Pa-kartio kestää tuplasti enemmän tehoa, vaikka Peerlesseissä on yhteensä 10 magneettia haihduttamassa lämpöä. Pa-katiossa on myös alhaisempi induktanssi kuin 6,5-tuumaisissa ja toisto on niitä ulottuvampi. Herkkyys 6,5" kasalla ja 18-tuumaisella lienee suurin piirtein samaa luokkaa, myös kartioiden paino huitelee samoissa lukemissa (10x Peerless = 181g, 18-tuumainen PA = 195g)

Siihen, jotta kartiosta saadaan käyttökelpoisen jäykkä, vaikuttaa kartion kokoa enemmän sen materaali, puhekelan halkaisijan ja kartion halkaisijan suhde, kartion syvyys ja pölykupin koko ja muoto yms. geometria. Suurista kartioista saadaan helposti jäykkiä, ei ole ongelma eikä mikään. Mitä jäykempi kartio, sitä enemmän se resonoi, jäykkyys tulee siis valita käyttötarkoituksen mukaan.
 
Legis sanoi:
Monielementtisyydessä on aina etuja oli elementtien koko mikä tahansa. Basson nopeus on jossain määrin myytti, sillä <200Hz taajuuksien napakkaan toistoon ei tarvita 20kHz asti toistavaa kartiota. Silti voisin lausua pintapuolisesti bassoelementtien nopeuteen vaikuttavista seikoista.
Itsekin olen mietiskellyt tätä "nopeutta" bassotaajuuksilla. Värähtelyn tiheys on toki riippuvainen taajuudesta, mutta amplitudi vaikuttaa kartion kulkemaan matkaan. Eli vähän kuin kulmanopeus ja kehänopeus. Pienellä voimakkuudella kartio liikkuu esim. 5 mm huipusta huippuun, jolloin 20 Hz:n taajuudella kartio liikkuu 100 mm/s. Suuremmalla amplitudilla, 10 mm peak to peak, liikkuu kartio 500 mm/s. Mikä on siis kartion "slew rate"? Pienempi elementti joutuu tekemään pidemmän iskunpituuden toistaakseen saman äänenpaineen kuin suuri elementti, eli kartion on liikuttava paljon pidempi matka samassa ajassa, eli sen nopeus on suurempi.
 
Nämä minun System Audio Rangerit ovat kyllä erityisen napakkabassoiset kaiuttimet ja näissähän on kussakin 4 kpl tommosia 10.4cm (~4 tuumasia) elementtejä. Yhteispinta-alaa kertyy suurinpiirtein saman verran kuin 10 tuuman elementistä. Ei näillä tietenkään rytmihäiriötä saa aikaan rintakehään, eli kauhean isoja äänenpaineita ei saa aikaiseksi, mutta tuo matalien napakkuus ja nopeus on kyllä todettu sekä testeissä, että täällä kotona. Yllätyin kovasti kun esim. metallimusiikilla oikeasti kuulee jalkabasarin jokaisen iskun, mitä en ikinä subarin kanssakaan saanut aikaiseksi.

Sikälimikäli tuo elementin koko ei vaikuta bassojen nopeuteen, niin selittäisikö sitä sitten myös tuo liikkuvuuden määrä ja kalvon massa?

Markkinointimateriaalin dataa
"
SA W1104XL woofer
...
· the membrane's mobility is 3–5 times greater than an ordinary woofer
...
· the specially designed membrane weighs just 0.8 grams and is made of a paper-like material
"


http://www.system-audio.com/_en-GB/products/floor standing speakers/SA ranger
 
elviz sanoi:
Sikälimikäli tuo elementin koko ei vaikuta bassojen nopeuteen, niin selittäisikö sitä sitten myös tuo liikkuvuuden määrä ja kalvon massa?

Balanssi on yksi olennainen juttu. Ja sitten ne perinteiset sijoittelu & akustointi. Vähän ylävireäksi säädetty basso ja kyllähän se nopealle kuulostaa. En tiedä onko tämä ko tapauksessa validi juttu mutta noin yleensä...
 
Jussi Toivanen sanoi:
Balanssi on yksi olennainen juttu. Ja sitten ne perinteiset sijoittelu & akustointi. Vähän ylävireäksi säädetty basso ja kyllähän se nopealle kuulostaa. En tiedä onko tämä ko tapauksessa validi juttu mutta noin yleensä...

Juu, kyllä tuosta varmasti on osittain kyse, mutta nuo kyllä toistavat melkolailla yhtä alas kuin edelliset dynyt subarin kanssa. Tässä huoneessa kaikki alle 30hz taajuudet hukkuvat jonnekin. Ikkunat helisevät ja ovet alkavat rämistä, mutta mitään ei kuulu. Nämä toistavat jonnekin 35hz asti ja mitä olen REW mittauksia tehnyt, niin enemmänkin 40-70hz bassot ovat korostuneet verrattuna 100+hz linjaan, kuin toisinpäin, mitä voisi luulla.

ps. voipi olla, että mittauksen db-skaala on pielessä koska Xexyx 802 on kalibroitu väärin, mutta kyllä tuosta jo näkee taajuusbalanssin.
 

Liitteet

  • 30-300 vasen.jpg
    30-300 vasen.jpg
    68,5 KB · Katsottu: 1
Back
Ylös