Hyvät SACD/DVD-audio -monikanavalevyt?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja MarkoN
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pink Floydin Dark Side Of The Moon 30th Anniversary SACD tuli hankittua. Huomattavasti parempi mielestäni kuin se DVDA ja halpa kuin saippua (8,95 postilaatikkoon). :D
 
Minulla on yli 150 sacd:tä ja dvd-a:ta. Pidän jo mainittujen klassisten yhtiöiden monikavalevyistä. Myös Ondinet on hyvin äänitetty. Oli aika jolloin en halunnut edes kaksikanavaista klassista ostaa. tässä muutama minusta hyvin toteutettu kevyt monikanavalevy: Carmen McRae - Live at Birdland West ja The Dave Brubeck Quartet - Concord on a Summer Night. CM:ssä yleison mukana riehunen ja klubin kaiut kuuluvat hienosti, kun takakanavat säätää sopivaksi. DB:ssä vain aplodit kuuluvat takaa. Pink Floydin psykedeliset efektit sopivat kiertämään huonetta. Musiikki tulee vain edestä. Chick Corean tupla-live, Rendezvous in New York, on myös hyvä. Diana Kralleja ei kestä kuunnella monikanavaisena, ellei sitten ole tottunut palloilemaan treeneissä kaverin bändin keskellä (harrastettu on nuoruudessa :) ). Laitoinkin sitten Brubeckin soimaan. Aijai kun kuuluvat taputukset kivasti takaa kaikkien Take Five-kappaleen soolojen jälkeen. Taidankin istua melkein eturivissä. Pystyisivätköhän miksaamaan yhdet taputtavat kädet omien kohdalle, niin voisi itse keskittyä suklaan syöntiin.
 
King Crimsonin albumeista on tullut kolme dvd audiona. In the court of the Crimson King, Red ja Lizard. Porcupine Treen Steven Wilson ollut monikanavamiksausten tirehtöörinä. Tähän mennessä olen saanut käsiini tuon Redin ja ihan suosittelen kyllä, jos KC maistuu ylipäänsä.

Wilsonin sooloprojekti Insurgentes kannattaa myös kuunnella monella kanavalla, jos henkilön musiikista pitää.
 
Kun tässä ajan kuluessa on tullut mukaan paljon uusia potentiaalisia monikanavamusiikin kuuntelijoita (mm. uudet Sonyn Blu-ray-soittimet toistavat kaiken muun lisäksi SACD-levyjä), niin elvytetäänpä taas tätä vastaavaa musiikkipalstaakin!

Ensiksi mainostaisin aina silloin tällöin mainittua erinomaista SACD-levyjen tietokantaa www.sa-cd.net, jossa on käytännöllisesti katsoen kaikista julkaistuista monikanavalevyistä tarkat tiedot + linkit mm. ao. levy-yhtiön ja nettikauppojen sivuille. Levyjä näyttää jo olevan tuolla runsaat 6900 ja määrä kasvaa joka viikko. Mukana jonkin verran myös kaksikanavaista SACD:tä, mutta 90-prosenttisesti monikanavaista. Monista löytyy myös arviointeja sekä yhteinen keskusteluforum.

Nykyisin kaikki maksaa, mutta jotain erinomaista saa vielä ilmaiseksi, nimittäin kirjastoista löytyy varsinaisia helmiä myös monikanavamusiikin ystäville, hakusanana taas tuo SACD.

Etenkin meitä pääkaupunkiseudun kirjastojen lähistöllä liikkuvia hemmotellaan kerrassaan mainiolla sähköisellä HelMet-järjestelmällä, jonka hakujärjestelmä toimii hyvin musiikkiakin etsittäessä. Pelkkä haku SACD antaa tulokseksi (perinteinen aineistohaku, aineisto CD, järjestys ilmestymisvuoden mukaan) 557 löydöstä, eli lähes 10 % maailmassa julkaistuista SACD-äänitteistä on käden ulottuvilla!

Jos kiinnostuksen kohteena on vaikkapa sinfoniat, niin haku 'SACD sinfoniat' antaa tulokseksi 93 kappaletta. Ja edelleen jos suositaan kotimaista, niin kenttään lisäämällä Vänskä löytyy kaikki kirjastojen 7 levytystä, joista yksi on maailmallakin kehuja saanut Beethovenin sinfonioiden kokonaislevytys (BIS-SACD-1825/26). Järjestelmä sallii haut monilla eri kriteereillä, joten jos on jo tullut siihen tulokseen että BIS-levymerki on julkaissut erinomaisia monikanavalevyjä (niin kuin onkin), niin sitten vaan hauksi 'SACD BIS', ja esillä on luettelo kirjastojen kaikista 80 eri tuotteesta BISiltä.

Parhaiten (ja vähimmällä vaivalla) nämä kirjaston levyt saa käyttöönsä tilaamalla ne järjestelmän avulla kotikirjastoonsa. Yksi monille liikenteellisesti sopiva paikka on varmaan myös Kirjasto 10 Helsinkin pääpostitalossa, jonne 50 sentin "kulukorvausta" vastaan saa levyn liikkumaan vaikkapa Kauniaisista, ja kun on avannut itselleen tunnusluvun avulla oikeudet nettitilauksiin, voi levyjä 'bongata' kotisohvalta käsin kirjastosta seuraavalla reissulla haettavaksi (tiedot saapuneista tilauksista saa sähköpostilla).

Jos vielä jotain tietokantaa netin syövereistä pitää mainostaa, niin www.classicstoday.com antaa arviointeja myös SACD-levyistä, ja edellä mainituilla hakukriteereillä tuo Vänskän kokonaislevytys on joutunut arvostettuun luokkaan 10/10.
 
Nyt Allegrin Miserere Mei:n saa ensimmäistä kertaa monikanavaisena! http://www.sa-cd.net/search/allegri
Posti toi tänään. Se on jo ainutlaatuisuutensa ansiosta monikanavaa ja kuoromusiikkia harrastavalle pakollinen hankinta. Kerkesin kuunnella vain Miserere:n. Rohkea toteutus - olivat miksanneet ylä-C-osaa laulavan kuoron taakse. Esim. Tallis Scholars:n levyllä kuorot ovat eri osassa kirkkosalia, joten taakse miksaaminen ei ole niin outoa, kun äkkiseltään voisi kuvitella. Nyt voi testata kuinka hyvin takakanavien soundi vastaa etukanavia. Ettei vain painajainen toteutuisi ja taaksekin joutuisi hankkimaan Revot...
 
Jos kaipailee hyviä SACD-levyjä myös klassisen ja kevyen välimaastoon, niin oheinen Shostakovichin jazz-pitoinen levy sopii siihen luokkaan hyvin. http://www.sa-cd.net/showtitle/4096

Tuota näkyy löytyvän tällä hetkellä yksi kappale Kirjasto 10:n hyllystä Helsingissä.
 
Tämän perjantain 8.4. Hesarissa komeilee kulttuurisivulla C1 todella paljon hyvää monikanavaisen musiikin eteen tehnyt BIS-levy-yhtiön perustaja Robert von Bahr. Varsin mielenkiintoinen artikkeli, paljastaa useitakin syitä Suomi ja Sibelius -sympatioille, sekä herran uskon SACD:n ja monikanavajärjestelmien yleistymiseen. Kannattaa ehdottomasti lukea!

Em. Vesa Sirénin haastattelusta selviää myös BIS:n tulevaisuuden levytyssuunnitelmia, tulossa on mm. jo aiemmin mainostetulta yhdistelmältä Osmo Vänskä / Minnesota Orchesta kaikki Sibeliuksen sinfoniat monikanavaisena, "Osmo levyttää ne SACD-versioina amerikkalaisen huippuorkesterin kanssa uusin ideoin".

Noita odotellessa sopii kuunnella vaikka Vänskän ja Sinfonia Lahden pari vuotta sitten tekemä SACD-hybridilevy 'Sound of Sibelius' (BIS-SACD-1645), josta löytyy m. Valse Triste, Karelia-sarja ja Finlandia. Levyä saa myös kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?S...cope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&Submit.x=0&Submit.y=0
 
NSeppo sanoi:
"Osmo levyttää ne SACD-versioina amerikkalaisen huippuorkesterin kanssa uusin ideoin".
Minuakin ilahdutti tuo uutinen. Paikallinen levykauppias sanoi, ettei noita SACD:itä juuri enää julkaista, joten hekään eivät rohmua niitä hyllyyn. Kuka sanoo, että pitäisi ostaa vain juuri julkaistuja levyjä? Jos minulla olisi kaikki sa.cd.net:n listaamat SACD:t, niin pärjäisin jonkin aikaa. Niitä on 7007!
 
SACD- ja DVD-Audio-levyjen lisäksi monikanavaisuutta on saatavilla Blu-ray rintamallakin. Norjalainen 2L-levymerkki on viime aikoina julkaissut muutamia - lähinnä klassisen musiikin - levytyksiä Blu-ray Audio muodossa. Nämä julkaisut sisältävät Blu-rayn ohella myös SACD:n. Uusimpien äänitysten speksit varsin asiallisesti 24 bit / 352.8 kHz.

http://www.2l.no/

Esimerkki erään julkaisun ääniformaattivalikoimasta:

Blu-ray Audio
- 5.1 DTS HD Master Audio 24/192kHz
- 5.1 LPCM 24/192 kHz
- 2.0 LPCM 24/192 kHz

Hybridi-SACD
- DSD Multichannel
- DSD Stereo
- CD Stereo
 
JIH sanoi:
SACD- ja DVD-Audio-levyjen lisäksi monikanavaisuutta on saatavilla Blu-ray rintamallakin.
Tilson-Thomasin ja San Francisco Symphonian Berlioz Symphonie Fantastique on uusi referenssijulkaisuni klassisen orkesteri-BD:n puolella.
 
Taas olisi harvinaista herkkua tarjolla, eli suomalaista jazzia monikanavaisena!

Sibarecords on julkaissut joka toinen vuosi järjestettävien Esko Linnavalli Big Band -sävellyskilpailujen vuosien 2005, 2007 ja 2009 palkittujen teosten yhteislevytyksen, johon on mahtunut noiden vuosien sijoille 1-3 sijoittuneet kappaleet.

Löytyy myös kirjastoista, mm. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?...ds&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1,1,
 
Sallitaanko sen verran OT, että kommentoin hieman kokemuksiani rock/pop hybridi-SACD-levyistä? Olen mittaillut muutaman sellaisen cd-osan dynamiikkaa DR-ohjelmalla. Ainakin Pink Floydin Dark Side of the Moon on kompressoidumpi kuin 80-luvulla ostamani perus-CD. Samoin on tilanne seuraavilla mittaamillani levyillä: The Rolling Stones / Let It Bleed hybrid, Dire Straits / Brothers in Arms, Miles Davis / In A Silent Way ja Miles Davis / Kind Of Blue.
Ei näytä hyvältä. Menee usko rock-SACD:hin. En ole kuitenkaan havainnon tehtyäni kuunnellut, kuulostaako SACD-puoli samalta kuin CD-puoli tai samalta kuin vanha versio. SACD:tä ei tietääkseni valitettavasti pysty mittaamaan k.o. ohjelmalla.
 
^Huomasin että Hifi News tekee nykyään "lab testin" levyarvosteluosiossaan (sisäinen mittarihifistini nostaa hattua korkealle!). Siinä on suoraan mitattu HD-tracksien kaistanleveys. Huolestuttavan monessa tapauksessa testi näyttää suoraan että alkuperäinen materiaali on cd-tasoista. Tätä myydään sitten kalliiseen hintaan HD-matskuna (esim. 96kHz/24-bit FLAC). Todennäköisesti SACD-levyille päätyy samalla tavoin cd-tasoista materiaalia, kun kyseessä on tällaiset rock- tai jazz-klassikkolevyt. Se on todella harmillista kuluttajan aliarviointia.
 
Posti toi muuten juuri neljä kokeeksi tilattua SHM-SACD:tä (Super High Material SACD). Ne ovat Dire Straits:n ensimmäinen, Black Sabbath:n Paranoid, Larry Carlton:n Sleepwalk ja Traffic:n John Barleycorn Must Die. Ensivaikutelma (BS, DS) ilman vertailua normi-cd:hen on oikein positiivinen. Hiljaisimmat kitaroinnit meinaavat hukkua bassokitaran alle ja hiljaisia yksityiskohtia tuntuu olevan totuttua enemmän. Heti perään reippaammin näppäilty kitaran nuotti säpsäyttää. Tuo havainto siis Dire Straitsilla. DR-tietokannan mukaan vastaava SHM-CD ei ole sen dynaamisempi kuin alkuperäis-masteri, mutta parempi kuin myöhemmät, joten en odota että SHM-SACD:kään päihittäisi alkuperäistä, kunhan pääsen vertaamaan. Eli, jos omistat jo k.o. levyistä -80-luvun painoksen, niin ei kannatta rynnätä suinpäin tilaamaan. SA-CD.net:n arvosteluiden mukaan näidenkin laatu on tapauskohtaista. Varoittavat kommenteissa, että joissain levyissä on käytetty liikaa kohinan poistoa. Ne levyt, joissa ei ole käytetty sellaista lainkaan saattavat olla parempia. Lisäksi näiden Japani-painosten hinta on suolainen, JPC:ltä 49.99€/kpl. Tosin sekin tuli kalliiksi, että metsästin kaksi päivää Lontoon divareissa käytettyjä alkuperäis-mastereita. Löysin vain kaksi! Lontoossa olisi muutakin nähtävää.
SHM-SACD:t ovat kaksikanavaisia ja yksikerroksisia, eli soivat vain SACD-soittimissa.

Pari linkkiä:
http://www.cdjapan.co.jp/popular_formats/SHM-SACD/index.html
http://www.sa-cd.net/search/shm+sacd

P.S. tarkoitin edellisen viestin OT-viittauksella sitä, että en kirjoittanut hyvistä SACD/DVD-audio -monikanavalevyistä. :)
 
denali sanoi:
Lisäksi näiden Japani-painosten hinta on suolainen, JPC:ltä 49.99€/kpl.

Joo onhan ne sikahintaisia, mutta pitänee kokeeksi ostaa joku levy kun seuraavan kerran jpc:ltä tilailee. On meinaan sen verran kovatasoista materiaalia tarjolla.
 
Sain kuunneltua kaikki neljä edellä mainittua levyä. Onnistuneita ostoksia jokainen. :)
Työkaverikin vertasi käydessään lyhyesti Black Sabbathin levyjä - SHM-SACD vastaan 1996 painos. Hän kuuli helposti eron kirkkaudessa/räväkkyydessä. Hän kuitenkin piti cd-masterista enemmän. Paremmuus ei ole siis yksiselitteinen. Tilanne voi myös muuttua toisenlaisella setillä ja pidemmällä kuuntelulla. Ehkä voisi kuvailla, että SACD versio on rankempaa blues-rockia ja 1996 CD on metallia. Minusta tuo 1996 versio on aika raa-an kuuloinen ja tasapaksu. Valitettavasti minulla ei ole tästä levystä -80-luvun painosta verrattavaksi.
 
Takaisin
Ylös