Hyvän ja simppelin putkietusen rakennusohje

jmanninen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 436
Kaupunki
Tampere
Ryhdyin harkitsemaan putkietusen tekemistä. Levaria siihen en aio kytkeä, mikä helpottanee asiaa. Koska putkivehkeitä ei ole tullut rakennettua enkä ole elektroniikkainsinööri, olisi mukava löytää simppelihkö, mutta silti teknisesti pätevä, rakennusohje komponenttilistoineen. Rakentelun ohessa olisi mitä mainiointa hieman oppia ymmärtämään putkien kanssa huomioitavia asioita, koska pelkkää kolvausharjoitusta en sinänsä kaipaa. Onhan ohjeita ja toteutuneita projekteja netissä, mutta valinnanvaikeus ja oma osaamattomuus arvioida harrastajien rakennelmien hyvyyttä hidastavat liikkeellepääsyä. Siksi kyselen. Löytyisikö hyviä, mieluusti kokemusperäisiä, vinkkejä?
Toki,
http://www.radioduo.net/product_info.php?manufacturers_id=10&products_id=645
olisi valmis paketti ja näyttäisi tarjoavan mitä odotankin, vaikka vaikuttaakin hieman kolvausharjoitukselta. Ei sinänsä poisluettu vaihtoehto. Onko kuka tehnyt: hyvä / huono?
Pännärin paljon kehuttu etunen lie vaihtoehto sekin, mutta olen jäänyt käsitykseen, että se ei ole paras kohde ensimmäiseksi DIY-putkilaiteprojektiksi.
Kommentit ja kokemukset tervetulleita. 8)
 
Kivan näköinen ainakin omaan silmään tuo Duon sarjan etunen.
Annan silti "äänen" Pännärin etuselle, etusestakin saa äänen :D. Itsekkin sen aikoinaan rakentanut ja edelleen tyytyväinen ollut. En tiedä mitä on meinattu sillä ettei sopisi aloittelijalle? Itsellä toimi alusta asti junan hyyssi, kun vain on huolellinen kasauksessa.
Pistän muutaman vanhan kuvan mukaan.

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Juhan Pännärin viimeistely on kyllä hieno! Tossa mun Pännäristä kuva :D, vieressään joku vanha viritelmäpääte.
pannari.jpg

Harmittaa kun tuli tuo purettua muutama vuosi sitten. Olisi kiva testata miten toimii nykyisessä setissä. Muistikuvien mukaan oikein kiva peli. Toimi hyvin myös puolijohdepäätteen kanssa.

Tällä hetkellä jos aktiivietusen rakentaisin, niin ehkä Aikido olisi mun valinta. Aikidosta on netti täynnä juttua ja sen voi periaatteessa modailla oman maun/tarpeiden mukaan. Tässä vähän alkuun lukemista: http://www.tubecad.com/2004/blog0011.htm

T:pete
 
pete sanoi:
Tällä hetkellä jos aktiivietusen rakentaisin, niin ehkä Aikido olisi mun valinta. Aikidosta on netti täynnä juttua ja sen voi periaatteessa modailla oman maun/tarpeiden mukaan. Tässä vähän alkuun lukemista: http://www.tubecad.com/2004/blog0011.htm
T:pete
Kiitos, Pete. Menikin ilta pitkäksi Aikidosta ja putkietusista lueskellessa. Tähän mennessä olen oppinut, että Aikido lie hyvä sietämään virransyötön huonouksia, ja että se on konsepti, josta on monia variaatioita. Hypetystä näyttää piisaavan ja tekstiä ylipäätään aiheen ympäriltä, mutta totesin olevani pihalla kuin lumiukko jo hyvä tovi sitten. Tämä oli hyvä alku: vaatii kovasti lisää perehtymistä ja miettimistä, miten aihealuetta lähtisi opiskelemaan, jotta lähivuosina pääsisi vaikkapa Aikidon kanssa toteutuksen asteelle.
 
Otat vaan jonkun sopivan (tai halvan) putkityypin, valitset jonkin valmiin scheman netistä kyseiselle putkelle ja rakennat ekan Aikidon. Siitä sitten on hyvä lähteä eteenpäin kun on jo V.1 rakennettu. Tietää mihinpäin haluaa lähteä laitetta modaamaan. Kotelo, power supply sitten on jo valmiina seuraavia modauksia odottamassa..
 
pete sanoi:
Otat vaan jonkun sopivan (tai halvan) putkityypin,
12AU7 on varsin potentiaalinen vaihtoehto.

valitset jonkin valmiin scheman netistä kyseiselle putkelle ja rakennat ekan Aikidon.
Valitset ja rakennat, joopa. :D Rakennussarjalla, l. netistä tilattavalla valmiilla piirilevyllä, pääsisi toki liikkeelle, mutta tekisin mieluummin suoraan johdottamalla kuin määrättyihin paikkoihin määrättyjä komponentteja juottamalla. Schemojen luku- ja sovellustaito vain on hakusessa.

power supply sitten on jo valmiina
Juurikin PSU puoleen tyssäsi nettiä selatessa viime yönä pahimmin.

Koteloa en näe ongelmaksi: metalli- ja puuhommat onnistuvat kyllä, ja iso houkute oman etusen tekemiseen onkin juuri omannäköisensä laitteen teko hyllylle könöttämään. Juottaminenkaan ei ole ongelma: helpompaahan se on kuin hitsaaminen. Ongelmana onkin siis ymmärtää ja hahmottaa, mitä sinne kotelon sisään juottelisi.
Mitenköhän tuossa Aikidossa toteutuisi Duon sarjassa mainostettu "automaattinen vaimennus päällekytkennän jälkeen putkien lämmetessä"? Tjaa-a. Mielenkiintoista seurata myös itseään, mikä tulee ensin: a) turhauma b) ymmärrys c) proto d) tappava sähköisku. Veikkauksia en ota vastaan.
 
Nyt on opiskeltu nettiä taas pari tuntia ja silmissä sirisee.

Virtalähde rupesi aukeamaan: tasasuuntausputkia käyttävä ohje löytyi netistä. Sehän tuonee (ainakin osin?) kylkiäisenään pehmeämmän käynnistyksenkin, jota edellä kaipasin. Toki arveluttaa skeemojen soveltaminen s.e. saa halutut jännitteet oikeasti saatavilla olevin putkin, muuntajin ja kuristimin otettua ulos, mutta opiskelu jatkuu.

Etusten (en jumittunut vain Aikidoon) skeemoissa juuri nyt hämää eniten input ja output, koska molemmille on skeemoissa vain yksi linja, eikä toteutus tuplaa skeemoissa esitettyä rakennetta, ja kuitenkin stereosta puhutaan. Joku jujuhan tuossa on takana, mutta sen aukeaminen aiheuttanee lisää silmien sirisemistä. Tai ehkä vain "enpä ajatellut" oivalluksen. Toki, rautalanka+käsinukke -selitys on juuri nyt myös tervetullut. ;)

Tämä rupeaa tuntumaan joka tapauksella jännältä, kun ei suostunut tyytymään rakennussarjaan, vaan aloittaa tutustumisen "how to" ja "for dummies" tasolta. Näin kun antaa itselleen luvan olla avoimen tietämätön oudolla maaperällä, ja aloittaa perusteista, saattaa jopa oppia jotain. Tämä toki ottaa aikaa ja saattaa aktivoida levolliseen eloon tottuneita aivosoluja, mutta kenties olen tässä pääsemässä kiinni johonkin, mistä DIYssä on pohjimmiltaan kyse: oivaltamisen ilosta. 8)
 
jmanninen sanoi:
12AU7 on varsin potentiaalinen vaihtoehto.
Valitset ja rakennat, joopa. :D Rakennussarjalla, l. netistä tilattavalla valmiilla piirilevyllä, pääsisi toki liikkeelle, mutta tekisin mieluummin suoraan johdottamalla kuin määrättyihin paikkoihin määrättyjä komponentteja juottamalla. Schemojen luku- ja sovellustaito vain on hakusessa.

Aikidon vahvuus on se että se ei ole pelkkä kytkentä. - Se on kokonainen arkkitehtuuri. 8)
- Ensimmäisen asteen putkien valinnalla saat aikaan haluamasi jännitevahvistuksen. Eli jännitealueen jolla päätettä ajetaan, sekä tietenkin tulosignaalille parhaiten sopivan sovituksen.
- Toisen asteen putkivalinta ratkaisee yhdessä käyttöjännitteen kanssa vahvistimen antoimpedanssin (pienempi on yleensä parempi). Tässä suhteessa ecc88-putki on hyvä valinta lähtöasteeseen.
- Toisen asteen alemman triodin hilan vastusarvot on syytä sovittaa valittujen putkien vahvistusta vastaavaksi.
- Kytkentäkondensaattoreiden arvojen valinnalla voit sovittaa esivahvistimen täsmälleen haluamasi päätevahvistimen ottoimpedanssiin.
- Aikido-arkkitehtuuri mahdollistaa myös putkien biasoinnin juuri halutulle alueelle (tietyissä rajoissa).

Edellä mainitut asiat on syytä laskea kunnolla, jos Aikidosta haluaa kaiken sen potentiaalin irti.
Jos putkitasasuuntausta harkitset, niin suosittelen perinteistä "pii"-suodatusta. Suodatuksen mitoituksesta on syytä huomioida että virran kulutus on varsin pientä (putkityypeistä ja biasoinnista riippuen).
- Eikä sitten hölmöillä sen anodijännitteen kanssa! ;)

-Terveisin yksi Aikidon rakentaja-

Post ScriptuM: Jos haluat nopeaa ja helppoa niin:
http://www.audionotekits.com/PM_PreAmplifiers.html
 
jmanninen sanoi:
Etusten (en jumittunut vain Aikidoon) skeemoissa juuri nyt hämää eniten input ja output, koska molemmille on skeemoissa vain yksi linja, eikä toteutus tuplaa skeemoissa esitettyä rakennetta, ja kuitenkin stereosta puhutaan. Joku jujuhan tuossa on takana, mutta sen aukeaminen aiheuttanee lisää silmien sirisemistä. Tai ehkä vain "enpä ajatellut" oivalluksen. Toki, rautalanka+käsinukke -selitys on juuri nyt myös tervetullut. ;)

Duodaduoda, nämä schemathan yleensä piirretään niin, että vain yksi kanava näkyy. Eli toinen samanlainen setti viereen ja sulla on stereo :) Jos on esim. tuplatriodi käytössä, niin niissä sitten voi olla, että left ja right käyttää samaa putkea. Tai sama putki on käytössä "kahtena putkena" samassa kanavassa.

Nopea laskutoimitus: kuinka monta putkea tässä http://bonavolta.ch/hobby/images/audio/6as7_2a.gif pääteasteessa tarvitaan jos tehdään stereopääte? Kaikki putket siis tuplatriodeja kyseisessä schemassa (jos V1-Vn merkinnät poistetaan niin olisi oikeasti jo vähän päänraapimista?)

T:pete
 
pete sanoi:
Duodaduoda, nämä schemathan yleensä piirretään niin, että vain yksi kanava näkyy. Eli toinen samanlainen setti viereen ja sulla on stereo :) Jos on esim. tuplatriodi käytössä, niin niissä sitten voi olla, että left ja right käyttää samaa putkea. Tai sama putki on käytössä "kahtena putkena" samassa kanavassa.
T:pete

Nimen omaan niin että yksi kaksoistriodi käsittelee vain yhden kanavan signaalia. Kanavaero säilyy paremmin. Eli sama putki on aina käytössä "kahtena putkena" samassa kanavassa. Ja Aikidossa aina samassa vahvistinasteessa.
 
en äsken puhunut Aikidosta vaan ihan yleisesti schemoista. Eli kyllähän esim. driverputki (tupltatriodina) ohjaa vasenta ja oikeaa kanavaa. Ei ainakaan minusta ole järkeä hommata kahta driverputkea ja jättää niistä puolet käyttämättä..
 
pete sanoi:
en äsken puhunut Aikidosta vaan ihan yleisesti schemoista. Eli kyllähän esim. driverputki (tupltatriodina) ohjaa vasenta ja oikeaa kanavaa. Ei ainakaan minusta ole järkeä hommata kahta driverputkea ja jättää niistä puolet käyttämättä..

Sellaistakin olen nähnyt, vieläpä ihan kaupallisessa ratkaisussa. ;)
Syynä on kait juuri tuo kanavaero, käytetty putkityyppi ei sisältänyt suojahilaa triodien välissä. Miksipä ei, tuplatriodit ovat halpoja.
 
Miehän olen melkeen myöhässä. Yhtä Pännärin putkietusta kuulleena ääni ehdottomasti sille. Vakiovirtageneraattorein parannettuna. Törkeän hyvä soundi! Olen tätä jossain aiemminkin tainnut mainostaa, mutta pieksi oman Vincent SA-93 -trankkuetuseni merkittävällä marginaalilla.

Tuosta vielä sen verran, että soundi ei ole putkimainen siinä mielessä, että siinä riittää erottelua, järjetöntä äänikuvaa ja kiinteää bassotoistoa samassa paketissa. Ääni ei siis ole mikseenkään pehmoileva. Yhtä kaikki, värkki on varsinkin kustannuksiinsa nähden tolkuttoman hyvä.
 
jmanninen sanoi:
Tämä rupeaa tuntumaan joka tapauksella jännältä, kun ei suostunut tyytymään rakennussarjaan,..

Näin kun antaa itselleen luvan olla avoimen tietämätön oudolla maaperällä, ja aloittaa perusteista, saattaa jopa oppia jotain. Tämä toki ottaa aikaa..

Jos on vähänkään epävarmuutta, niin harkitse rakennussarjaa uudelleen (voihan sen tehdä ilman piirilevyä). Jos haukkaat liian ison palan niin turhautumunen on takuuvarmaa. Suunnittelun/soveltamisen oppimiseen aikaa menee vuosia.

Jonkun laajakaistaOBn voi pistää kasaan ruuvaustaidoilla ja se soi, mutta elektroniikassa sama ei toimi.
 
pete sanoi:
Jos on esim. tuplatriodi käytössä, niin niissä sitten voi olla, että left ja right käyttää samaa putkea.
Juu, tästähän tässä juuri oli kyse; aukesi itsellekin, kun löysi tarkempia skeemoja.

kekexx sanoi:
Jos on vähänkään epävarmuutta, niin harkitse rakennussarjaa uudelleen (voihan sen tehdä ilman piirilevyä). Jos haukkaat liian ison palan niin turhautumunen on takuuvarmaa. Suunnittelun/soveltamisen oppimiseen aikaa menee vuosia.
Olen päätymässä jonkin ohjeen noudattamiseen, suoraan tai soveltaen, valmiilla piirilevyllä tai ilman. Ei, minulla ei ole kiire: kyse ei ole siitä, että pitäisi saada tällainen verme tehtyä juhannukseksi. Jos olen jouluun mennessä toimivassa prototyypissä, koen edenneeni rivakasti. En minä tätä työkseni ota. ;)

RapsuZ sanoi:
Jos putkitasasuuntausta harkitset, niin suosittelen perinteistä "pii"-suodatusta. Suodatuksen mitoituksesta on syytä huomioida että virran kulutus on varsin pientä (putkityypeistä ja biasoinnista riippuen).
- Eikä sitten hölmöillä sen anodijännitteen kanssa! ;)
Perinteinen "pii" suodatus ei kerro minulle mitään, mutta putkellahan sitä putkivahvistimen tasasuuntaus on tehtävä. Jos juuri nyt rakentaisin jotain, todennäköisesti "hölmöilisin"; siksipä en tässä juoksujalkaa olekaan etenemässä. Hehkujännitteeksi Aikidon tapauksessa saattaisi kannattaa valita oikopäätä 12.6V, jolloin putkia on helpompi vaihdella tahtotilojen ja modailujen myötä, mikäli ymmärsin yön pimeinä tunteina lukemani jutut oikein. Ei, ei tässä vaiheessa opiskelua Aikido suinkaan ole hylätyksi vaihtoehdoksi tullut, likimain päinvastoin. Perusteet ovat kuitenkin edelleen opiskelussa: löysin netistä saatavilla olevia muuntajia, joista saa mukavasti ulos sekä 300V B+:lle että 6.3V hehkulle, mutta 12.6V suoraan tarjoavaa ei tullut vielä ehtoolla selaillessa vastaan. No, tässä vaiheessa opintoja en takerru tällaiseen liikaa. Ajatuksena olisi kuitenkin selvitä yhdellä muuntajalla, mutta tokihan sitä voi tarpeen mukaan harkita jakamista kahteenkin. Liekö tuolla, yksi vs erilliset, minkä verran merkitystä? Onko sinulla hehkulla 6.3V vai 12.6V?

Hyvä linkki simppeliin tarpeen täyttävään "for dummies" virtalähdeohjeeseen on myös tervetullut. 8)

Muihin esittämiisi asioihin takerrun tarkemmin, jos/kun konkreettisesti etenen Aikidon kanssa. ;)

mkutvonen sanoi:
Yhtä Pännärin putkietusta kuulleena ääni ehdottomasti sille. Vakiovirtageneraattorein parannettuna.
Missäs Hifin numerossa se Pännärin ohje olikaan? Ei löytynyt yöllä lehtipinosta ensimmäisellä selauksella. Olipa Pännäri rakennuskohde tahi ei, artikkeli tarjonnee selkeämmän vastauksen moniin perusjuttuihin kuin öinen nettiselailu. Juu, pitää eksyä varmaan kirjastoonkin, josko siellä olisi aihealueesta lisää.
Vakiovirtageneraattori kuulostaa hauskalta jo sananakin. :D

EDIT: opittuani hieman lisää suomean, korjattu hehku tarkoittamaan hehkua
 
jmanninen sanoi:
Missäs Hifin numerossa se Pännärin ohje olikaan? Ei löytynyt yöllä lehtipinosta ensimmäisellä selauksella.

Mulla on tuo lehti. Jos et löydä mistään niin ilmoita, voin lähettää jutusta kopion.
 
Mulla on lehtijuttu (4-5/2003) ja nettijatko sähköisessä muodossa. Voin meilata. Mulla on ollut vahvistin rakenteilla vuosia. Ehkä 2 juotosta puuttuu tms. Ei vaan valmistu millään pirullakaan >:D
 
jmanninen sanoi:
Perinteinen "pii" suodatus ei kerro minulle mitään, mutta putkellahan sitä putkivahvistimen tasasuuntaus on tehtävä.

Pii suodatus tarkoittaa sitä että tasasuuntaimesta tuleva piikkinen jännite suodatetaan konkka-vastus-konkka kytkennällä (vastuksen tilalla voi olla myös kuristin). Kytkentäkaavio muistuttaa pii-merkkiä, siitä nimi.

prog_lpf.gif


Komponenttien mitoitukseen vaikuttaa virrankulutus, muuntaja ja jännitteet. Parempi suodatus tarkoittaa yleensä enemmän tehohäviöitä, joten mitoitus on aina kompromissi monesta asiasta. Pii filtterin vastus korvataan usein kuristimella mikä parantaa suodatusta. Kuristin kuitenkin maksaa ja saattaa aiheuttaa mekaanista ääntä tai häiriöitä jos muita osia kytkennästä on liian lähellä. Jos tasasuuntaus on putkilla pitää huomioida että tasuriputki ei tykkää siitä että sen perässä on iso kondensaattori. Siksi tässä tapauksessa etenkin on kuristin hyvä. Itsellä tosin on kokemusta ainoastaan puolijohdetasurista ja konkka-vastus-konkka filtteröinnillä ja kyllä sekin toimii ihan hyvin.

Virtalähdeasoiden täydellinen ymmärtäminen on kyllä todella ison tutkimusrupeaman takana, mutta perusasiat ei välttämättä ole niin hankalia. Jos asia kiinnostaa suosittelen myös Duncan Ampsin PSUD softaan tutustuminen. Se on yksinkertainen työkalu jolla näkee mitä tapahtuu kun eri komponenttiarvoja muuttaa jne.
http://www.duncanamps.com/psud2/index.html

Anodijännite on se korkea jännite. Hehkujännite on se 6 tai 12V, jolla putkia hehkutetaan. :)
 
thomas_s sanoi:
Anodijännite on se korkea jännite. Hehkujännite on se 6 tai 12V, jolla putkia hehkutetaan. :)
Ihmettelinkin, meneekö tässä termit näin sekaisin kahden kielen välillä seilatessa. Juu, yllä tarkoitin juurikin heater jännitettä, tietenkin. Se siis on hehkujännite på finska. Editoinpa, hyvien tapojen vastaisesti, ylläolevan ymmärrettävämmäksi. :D
RapsuZ oli siis kai huolissaan sähköiskuriskistä, ei putkien väärästä hehkutuksesta. Outoa huomaivaisuutta. ???
 
Back
Ylös