Hyvän ja simppelin putkietusen rakennusohje

jmanninen sanoi:
Onko sinulla hehkulla 6.3V vai 12.6V?
Napsauta laajentaaksesi...

Selvitellään ensin termejä:
Putkilaite käyttää kahta erillistä jännitettä;

1. anodijännite on se vahvistimen varsinainen käyttöjännite, merkitään kytkentään yleensä "B+". Se on aina tasajännite. Se kytketään nimensä mukaisesti elektroniputken anodille. Suuruusluokaltaan se on tyypillisesti jotain 300V - 100V ja sormiin osuessaan se sattuu. Siksi kehotan aloittelijaa varovaisuuteen. Tai kuten Aikidon käyttöohjeessa sanotaan: "If you are not an experienced electrical practitioner, before applying the B-plus voltage have someone who is experienced review your work. There are too few tubeloving
solder slingers left; we cannot afford to lose any more."

2. Jotta elektroniputki saadaan toimimaan, sen katodi pitää kuumentaa. Kuumentamista varten katodissa on sähkövastus, heater. Tähän vastukseen kytketään hehkujännite. Hehkujännite on tyypillisesti 12,6 tai 6,3 volttia ja se voi olla joko tasa- tai vaihtojännite. Käytännössä on helpointa käyttää 6,3 volttia, sillä yleisimmissä 12,6 voltin putkissa hehkulanka on rakennettu siten että sen kaksi puoliskoa on kytkettävissä rinnakkain, jolloin kummallekkin puoliskolle tulee 6,3 volttia. Tämä selviää kun tarkastalet esim. 12ax7 tai 12au7 -putkien nastajärjestystä.

Minä käytän Aikido kytkennässä 12au7 ja 6dj8 -putkia. Näistä ensin mainittu on 12,6V putki ja jälkimmäinen 6,3V putki. Hehkujännitteenä käytän 6,3 volttia, koska se käy suoraan 6dj8-putkelle. 12au7-putken hehkulangan puolikkaat olen kytkenyt rinnakkain, jolloin 6,3 volttia sopii sillekkin. Minun kytkennässäni hehkujännite on vaihtojännitettä joka "kelluu" arvossa b+/4.

Muuntajasta sinun tulee murehtia vasta sitten kun tiedät minkälaista kytkentää käytät, mitä putkia siihen tulee ja montako kappaletta. Muuntajan valinnassa pitää osua kohdalleen jännitteiden lisäksi myös virranantokyky. Erityisesti hehkuvirtaan on syytä kiinnittää huomiota, Se on erilaisilla putkilla erilainen, käytettävästä hehkujännitteestä riippuen. Lisäksi pitää muistaa että myös käytettävä tasasuuntausputki tarvitsee hehkujännitettä, jotkut tasurit 5V ja toiset 6,3V. Kun vahvistin käynnistetään, kylmien hehkulankojen hehkuvirta kasvaa hetkellisesti normaalia suuremmaksi, joten muuntajan pitäisi kyetä syöttämään virtaa enemmän kuin putkien yhteenlasketut hehkuvirrat ovat.

Ja koska tämä kaikki ei ole kovin simppeliä, pistän tähän muutamia näppäriä linkkejä:

http://www.valvewizard.co.uk/

http://www.drtube.com/tubedata.htm

http://www.tubecad.com/Aikido_9-pin_Mono_Rev-A_PCB.pdf

Edit: Yritetty selkeyttää.
 
RapsuZ sanoi:
Selvitellään ensin termejä:
...
Edit: Yritetty selkeyttää.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja myös onnistuttu erittäin hyvin. :)
Jos olisin huolissani siitä kuinka hölmön kuvan annan itsestäni tällä aihealueella, olisin lukenut ja opiskellut aihetta ennen tämän ketjun aloitusta ainakin tähän pisteeseen. Tietämättömyyden osoitus tässä ei kuitenkaan minua haittaa, koska oma osaamisalueeni on toisaalla, ja olen valmis oppimaan. Halusin siis aloittaa tämän ketjun "kylmiltään", koska useimmiten vahvistimia ym käsittelevistä DIY-ketjuista ei pääse nyyppä kovinkaan herkästi kiinni, ja netti on kuitenkin tässäkin nykyisin "se" oppimisfoorumi alan lehtien sijaan.
Ehkä, toivottavasti, tämä ketju palvelee edetessään(?) ja syventyessään(?!) muitakin nyyppiä. ;)
 
jmanninen sanoi:
Ehkä, toivottavasti, tämä ketju palvelee edetessään(?) ja syventyessään(?!) muitakin nyyppiä. ;)
Napsauta laajentaaksesi...

Toivotaan että näin käy. ;)
- T. itsekkin nyyppänä aloittanut.
 
Aikido vaikuttaa ilmeisen takuumusikaaliselta peliltä :D :D :D

Ei lainkaan NFB:tä useamman putken ylitse, suunnittelija on selvästi ymmärtänyt jotain takuumusikaalisuuden päälle ;) ;)
 
yrjomaki sanoi:
Aikido vaikuttaa ilmeisen takuumusikaaliselta peliltä :D :D :D
Napsauta laajentaaksesi...

Oho, nyt yrjömäki yllätit minut! :-\
Etkö huomioinut pientä paikallista takaisinkytkentää? :D
- Kohdista katseesi katodeille. ;)
 
Pännärin kytkentä on siitä helppo, että siinä voi käyttää kahta vakiomuuntajaa peräjälkeen. Ei tule ihan tökerösti hintaa raudalle.

Olen harkinnut tässä piirilevyn piirtelyä kyseiselle kytkennälle vakiovirtageneraattorein varustettuna. Voin sitten tehdä noita useampiakin jos kiinnostaa. Kun on vaan mullakin ollut harkinnan alla tuon tekeminen.

Tuossakaan ei muuten ole globaalia takaisinkytkentää. Tottakai virtageneraattori tarkoittaa aina paikallista virtavastakytkentää, mutta kun piirrät kuormakäyrän vakiovirtageneraattorin kanssa ja ilman, niin huomaat sen olevan aivan tautisen hyvä juttu. Esim. ECC99 vakiovirtageneraattorilla kuormitettuna on todella lineaarinen putki. Ja onhan tuo mitattukin suhteellisen säröttömäksi laitteeksi, tuo Pännärinkin suunnittelema... Yhtä kaikki, soundi oli jokseenkin mainio.

Jos tuota nyt pitäisi "hifitermein" kuvailla, on laitteen ääni jokseenkin pidäkkeetön ja rytmikäs. Vincent tuntui jotenkin laahaavan perässä siinä missä Pännäri veteli mitä vain musiikkia rullaavasti eteenpäin. Varsinkin basso laahasi perässä rollaattorinsa kanssa Vincentillä. Tonaalisesti nuo olivat parhaillaan tasoissa, yleensä Pännäri oli kuitenkin hieman avoimempi. Äänikuvallisesti tuo halvahko pikkuputkonen pieksi kymmenen kertaa kalliimman trankkuveljensä ihan riittävällä marginaalilla.
 
RapsuZ sanoi:
Oho, nyt yrjömäki yllätit minut! :-\
Etkö huomioinut pientä paikallista takaisinkytkentää? :D
- Kohdista katseesi katodeille. ;)
Napsauta laajentaaksesi...

Paikallinen takaisinkytkenta ei tuhoa musikaalisuutta :D
 
Palataampa hetkeksi takaisin astialle:
Eräs varsin helposti vahvistinrakentajalta poskelleen menevä asia on maadoitus. Tässä on varsin tajuttava esitys asiasta:
http://www.aikenamps.com/StarGround.html

Muutama nyrkkisääntö maadoitukseen:
- Kytke maadoituspiste yhdessä kohdassa vahvistimen metallirunkoon, äläkä kytke mitään laitteen sähköisiä osia laitteen runkoon missään muualla.
- Käytä aina liittimiä joiden runko-osa on eristetty. Esim. RCA-runkoliittimen runko-osa kytketään maahan vetämällä sen kytkentäliuskasta johdin maadoituspisteeseen. Liittimen runko ei saa olla kontaktissa suoraan laitteen runkoon.
- Jos muuntaja kytkeytyy laitteen runkoon kiinnitysruuvien kautta (tämä todetaan mittaamalla), muuntajan maadoitusjohdinta ei välttämättä kannata kytkeä maadoitukseen.

Tuolta Aikenampsin saitilta löytyy muutakin sähkötekniikan perusteisiin ja sähköturvallisuuteen liittyvää huttua:
http://www.aikenamps.com/TI_Aiken_int.htm

Täältä löytyy kaikkea mahdollista ja ah, niin selkeästi ilmaistuna:
http://www.angelfire.com/electronic/funwithtubes/index.html

Sähköturvallisuuden nimissä toitotettakoon seuraavaa:
Mikäli tehdään isohkoa anodijännitettä käyttävä putkivahvistin jossa on kosketeltavissa olevia metalliosia, pitää
- Valitaan sellainen virtaliitin jossa on suojamaadoitusnasta. Siis kolme metalliliuskaa.
- Kytketään vahvistimen sisällä suojamaadoisjohto virtaliittimen maadoitusnastasta metallirunkoon. Mikäli maadoitusjohdin on lähelläkään kuumenevia osia, pitää käyttää lämmönkestävää maadoitusjohdinta. Maadoitusjohtimen pitää olla poikkipinnaltaan vähintään 0,75 neliömilliä, 1,5 on turvallinen valinta. Johdin kytketään vahvistimessa jonkin metallirunkoon kiinnitetyn ruuvin alle ja käytetään mieluiten kunnollista liitintä joka ei irtoa vuosien saatossa tärinän vaikutuksesta. Kontaktin toimivuus on syytä varmistaa mittaamalla maadoitusjohtimen ja laitteen rungon välinen resistanssi. Sitä ei saisi juurikaan olla.
- Vahvistimen ja pistorasian/verkkosuotimen välissä käytetään aina suojamaadoitettua kaapelia. Jos rakennetaan laitteeseen kiinteä virtajohto, pitää vahvistimessa olla virtajohdolle tukeva vedonpoistaja ja vahvistimen sisällä suojamaadoitusjohtimen pitää olla pari senttiä muita johtimia pidempi.
- Maadoitettu putkivahvistin kytketään aina maadoitettuun pistorasiaan. Mikäli käytettävissä ei ole maadoitettuja pistorasioita, sellaiset hommataan, mutta niitä ei asenneta itse paikalleen ilman alan koulutusta.
- Jos vahvistimen päävirtakytkimeksi valitaan yksinapainen malli, pitää muistaa että kytkimen ollessa off-asennossa vahvistimen sisällä on edelleen täysi verkkojännite. Pistorasialiitäntäisen laitteen sisällä ei voi koskaan tietää kumpi syöttöjohtimista on kytkeytynyt nollaan ja kumpi vaiheeseen. Koska väärästä piuhasta kiinni tarraaminen saattaa työllistää haudankaivajan, on syytä AINA irrottaa virtajohto laitteesta tai pistorasiasta ennen vahvistimen sisuskalujen sörkkimistä.
- Koska joitakin mittauksia voi joutua tekemään vahvistimen sisällä virrat päällä, kannattaa käyttää sähköasentajien vanhaa metodia: Pidä toinen käsi taskussa. Kaksi kättä yhtä aikaa laitteen sisällä on paljon suurempi riski kuin toinen käsi taskussa, sillä käsien välillä kulkeva sähkövirta on varsin epäterveellistä. Virralla kun on silloin hyvä mahdollisuus käydä moikkaamassa varomattoman kytkijän sydänlihasta, eikä siitä yleensä hyvä heilu.
 
Hyvää juttua! Sähköturvallisuutta ei voi korostaa liikaa.
 
ealab sanoi:
Hyvää juttua! Sähköturvallisuutta ei voi korostaa liikaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Juuri näin :D

Vaikka itse otankin aina taikajuomaa kun kuntelen takuumusikaalisia laitteita niin taikajuoma ja putkivahvistimien rakentelu eivät kuulu yhteen, henki säilyy paremmin kun rakentelee laitteet ihan selvinpäin ;) :) :D
 
jmanninen sanoi:
pitää eksyä varmaan kirjastoonkin, josko siellä olisi aihealueesta lisää
Napsauta laajentaaksesi...
Eipä tarjonnut kirjasto eväitä kohdennetusti putkivahvistimien rakenteen opiskeluun. Jotain kuitenkin löytyi, ja tämän ketjun linkeissä ja meiliin putkahtaneissa Pännärin nettijatkoissa riittää kyllä opiskeltavaa. Kiitokset niistä ja ohjeistakin: hienoa nähdä tällaista auttamishalua. :)

Hyviä aihealueen linkkejä & vinkkejä tähän ketjuun mahtunee varmaan lisääkin. ;)

Ymmärrän nyt, että jos olisi tarve saada jotakin aikaiseksi nopealla aikataululla muutoin kuin rakennussarjasta, tämä olisi nyyppäpohjalta kova kakku. Pidän kiinni tavoitteesta saada proto jouluksi, mutta olkoon vuosi kuitenkin 2011.
 
jmanninen sanoi:
Eipä tarjonnut kirjasto eväitä kohdennetusti putkivahvistimien rakenteen opiskeluun. Jotain kuitenkin löytyi, ja tämän ketjun linkeissä ja meiliin putkahtaneissa Pännärin nettijatkoissa riittää kyllä opiskeltavaa. Kiitokset niistä ja ohjeistakin: hienoa nähdä tällaista auttamishalua. :)
Napsauta laajentaaksesi...

Ainakin meillä täällä Tampereen seudulla olisi A.M. Kuuselan kirja: Äänitaajuisten jännitteiden vahvistimet tarjolla paikallisessa kirjastossa. En tiedä missä asut , mutta ehkä tuon saa tilaamalla mihin tahansa :D :D :D :D :D
 
Löysin tänään kirpparilta eurolla Poikien suuren askartelukirjan vuodelta 1966. Radiotekniikkaa käsittelevässä osassa (Joka pojan radiotekniikka) on oma putkivehkeitä käsittelevä osansa ja jopa putkivastaanottimen rakennusohjeet. Jos tämä on ollut jokaiselle pojalle sopiva lähestymistapa putkitekniikkaan 40 vuotta sitten niin ehkä tuo tieto joten kuten uppoaa myös minuun, 2000-luvun sähköinsinööriin. No nähtäväksi jää miten käy :D.
 
Tuolta saa (pikku rahalla) Harrastelijan radiokirja -näköispainoksen ja lisäksi mukana tulee CD jolla PDF-tiedostona Uusi Radiokirja (1958) ja muutama muukin kirja. http://www.srat.fi/hinnasto/h/harr.shtml
Putkietuvahvistimesta: Puoltoista vuotta sitten tein Aikidon ECC88 (E88CC) putkilla ja hyvin tyytyväinen olen ollut. Hehkut on vaihtovirralla ja tasasuuntauskin on putkella (EZ81) joten etusesta ei löydy niitä (hyi!) puolijohteita. Etunen on silti täysin (voi sanoa) häiriötön.
Mikäli onnistun niin tuossa on skema (edit: liitteenä)



[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Vasu sanoi:
Mikäli onnistun niin tuossa on skema (edit: liitteenä)
Napsauta laajentaaksesi...

Taitaa tuo kaavion Aikido olla hieman modattu:
Aikidon nykyversiossa tuon kaavion vastuksen R7 arvo lasketaan vahvistuksen mu perusteella ja R8 = 100k. Tässä kaaviossa on käytetty samoja vastusarvoja.
Linkki: http://www.tubecad.com/2006/04/blog0060.htm
Lisäksi ihmettelin V2-putken alimmalta triodilta pois jätettyä hilavastusta. ???
Itselleni suurin kysymysmerkki on ollut lähtöasteeseen suositeltu ja tässäkin käytetty ecc88-putki; speksien mukaan se ei toimi kovinkaan optimaalisesti jos hilajännite alka olla yli voltin. Ja Aikodossahan lähtöaste ei vahvista, se vaimentaa, eli kaavion V2 saa ohjusta ehkä turhankin reippaasti. ???

Eli kommentteja, kiitos.
 
RapsuZ sanoi:
Taitaa tuo kaavion Aikido olla hieman modattu:
Napsauta laajentaaksesi...
Kiitoksia kommenteista. Noi mun modaukset oli paljolti kiinni aikaisempaan projektiin hommatuista vastuksista.
R7 / R8 suhteesta en tuollaista laskenta kaaviota silloin nähnytkään. Mielenkiintoinen ja vois kokeilla vaikutusta jos muuttaisin vastuksia.
V2 alemman puoliskon hilavastus jos tarkoitetaan "HF stop" vastusta (221ohm) niin eikös toi ole jätetty pois Aikidoista yleisesti (signaali taitaa kulkea ylemmän puoliskon kautta?).
ECC88 hilajännite? Kyllähän tuossa -2V tasolla toimii ihan o.k. Luulisin että ECC88 on Aikidossa on omiaan ja lähtö impedanssi saadaan pieneksi sekä myöskin vahvistus on pieni n.13dB joten Volumepotikan asennotkin on järkevällä tasolla.
 
Vasu sanoi:
ECC88 hilajännite? Kyllähän tuossa -2V tasolla toimii ihan o.k. Luulisin että ECC88 on Aikidossa on omiaan ja lähtö impedanssi saadaan pieneksi sekä myöskin vahvistus on pieni n.13dB joten Volumepotikan asennotkin on järkevällä tasolla.
Napsauta laajentaaksesi...

Lähtöimpedanssin vuoksi minäkin suunnittelin ecc88-putkea lähtöasteeseen. Valitettavasti tämän putkityypin siirtofunktiosta näyttää olevan mahdotonta löytää kaunista suoraa pätkää 2V hilajännitteenmuutoksella, käyrä kiertää kun käärmeenkusi erämaassa. Minusta tuosta tulee helposti vahvistin ja sarögeneraattori samaan laatikkoon, mutta korjatkaa ihmeessä mikäli olen väärässä. En ole todellakaan mikään putkiguru tai triodijoogalentäjä, kunhan tässä vaan pähkäilen. :-\
 
Ei mun mielestä ole ongelmia ECC88 putkella esim. Philips taulukon tyypillinen arvo on : Anodijännite 90V, hilajännite -1,3V, anodivirta 15mA.
Mun Aikidossa: Anodijännite 85V, hilajännite -2V, anodivirta 5mA.
Ton alemmas anodivirtaa ei kannata mennä, mutta kyllä toi aika suoralla viivalla on. On kyllä muistettava että, katodi/hehku jännitesuhde on alle 50V eli hehku on nostettava "kellumaan" jonnekkin 30-40 voltin tuntumaan.
ECC88 putki jakaa mielipiteitä. Joidenkin mielestä se ei sovellu audio käyttöön ollenkaan mm. Glass Audio-lehti 2/1993 "Is the 6DJ8 suitable for audio?" artikkeli jossa kelpuutetiin ainostaan Katodiseuraaja kytkentään korkealla virralla. Toisaalta taas vaikkapa Audio Research ja Counterpoint suosii ECC88 (6DJ8)- putkea. Itse kuulun ECC88 faneihin ja sekin hyvä puoli niissä on että saatavana on kohtuu hintaan kunnollisia putkia (vanhoja eikä kiinalaisia/venäläisiä/jugoslavialaisia).
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös