Hyvää musiikkia Hifi-messuille!

  • Keskustelun aloittaja Tawe
  • Aloituspäivämäärä
T

Tawe

Viime messujen tiimoilta harrastajat ovat kovasti valitelleet messuilla soitettuja levyjä. Minusta tää on vähän outoa, varsinkin jos/kun demolevy saatika koko demosetti tuomitaan puolikkaan biisin perusteella! Siispä, luetelkaa nyt millaisia levyjä tahtoisitte messuilla kuulevan jos saisitte itse valita levyt juurikin messuamistarkoituksessa?
 
Eiköhän allekirjoittaneen levyt tulisi olemaan rock-painotteista. Toki mukana pitäisi olla jotain liirumlaarumia, ettei joka toinen henkilö vetäisi hernettä nekkuun ja kirjoittaisi forumille: "Miksi messuilla soitettiin vain rockkia?"
 
Zappan Apostrophe('), Overnite Sensation tai One Size Fits All...
 
No ainakin jotain kamaa, jossa koko taajuusspektri on edustettuna jossain muodossa. Instrumentteja ja laulantaa, pienimuotoista ja monimuotoista, pikkusievää ja hulabaloota, herkkää ja tykitystä. Ja äänitteen pitää olla tietysti hyvä kaikin puolin. Eipä tosin tule ihan heti mieleen levyä, joka pystyisi täyttämään vaatimukset :-X

Esimerkkinä baffeli-Jamo setti. Piti käydä kuuntelemassa, että miltä Jamon dipolibasso kuulostaa, mutta huoneessa soiteltiinkin vain jotain viulu/huilu tiluliluhöttöä. Piti käväistä huoneessa useampaan kertaan jotta sai edes jonkinmoisen kuvan kaiuttimen kyvyistä.
 
Moro!

Tietenkin semmoista musiikkia mikä mahdollisimman hyvin yhdistää kaiuttimien/elektroniikan valmistajien haluamia mielikuvia laitteistaan. Semmoista mikä yhtyy esim. mainokseen heidän tuotteistaan.

Voisin hyvin kuvitella esim. Amphionin huoneessa kaunista suomalaista laulantaa. Vaikkapa Club For Five, sopis hyvin heille. Joillekin raskaamman pään mörssäreille sitten kunnon mättöä, siten että kaiuttimet tosiaan näyttävät mihin pystyvät ja ottavat ns. luulot pois samantein..

Biisien pitäis olla senverta mainstream kamaa, että yleisö muistaisi kappaleen kuulleensakin.

Tuo Mcintosh esimerkiksi. Sille vois sopia semmonen motown meininki. Jotenkin Quentin Tarantinon leffoista tutut biisit vois sopia vaikka sille.

Pääasiana meinaan siis, että soitettava musiikki sopii sen ja sen tuotemerkin imagoon. Siihen mitä he merkillään haluavat kuluttajalle viestiä..

Policen hittejä vaikka brittituotteille. Saattaispa jollekin vaikka Paul Van Dyken trancekin sopia jne..
 
Moi kaikki,

Jotain hajanaisia ajatuksia lastenhoitovuoron lomasta.

toivottavasti porukkamme soittama musiikki on ollut osana herättämässä tätä keskustelua. Vivaldi, Sallinen, Prokofiev ja Fauré eivät varmaankaan ole keskusteluissa peräänkuulutettua mainstreamia, mutta ne ovat minulle (subjektiivisesti) parasta tällä hetkellä tietämääni musiikkia. Tapahtuman luonteen huomioiden, oma musiikkini on minulle paras tapa kuulla säädyllisessä ajassa, mitä kuunteluhuone on syönyt.

Olisin ymmärtämässä, että kaupustelun kannalta nämä tapahtumat eivät ole kaikkein hedelmällisimpiä, mutta myyjille ja edustajille ei mikään (itse toteutuneen kaupan lisäksi) liene palkitsevampaa kuin nähdä vieraiden nauttivansa heidän settinsä äänestä (tässäkin poikkeus vahvistaa säännön, valitettavasti näilläkin messuilla tuli tämäkin koettua). Toisaalta, monella kuulijalla messut lienevät harvoja kertoja kuulla omaa musiikkia laitteistoilla joihin heillä ei ole koskaan varaa.

Larsmo käski toisessa keskustelussa musiikin laadusta valittavien syyttävän itseään. Näin juuri; jos edustaja suostuu soittamaan yleisön levyjä, on klassisen musiikin harrastajan voitavan sietää Rammsteinia ja Rachmaninovia perätysten, ja päinvastoin. ;)

... "ja nyt jotain rokkia!" (messuilla Faurén requiemin kuuntelemisen jälkeen kuultua)
 
Viime vuonna sain aikaan keskustelupalstoilla paheksuntaa kun soitatin Gradientin huoneessa Teräsbetonia.

Tämän vuoden veto oli Rölli-peikon Itsensäpelottelemislaulu joka on muuten mun tunnari ja jota soitan aika useasti kotonakin. Rölli kun on niin IHQ :D

Ensi vuoden paheksunnan aiheuttajaa en vielä tiedä mutta siitä voi olla varma et jotain tavallisuudesta poikkeavaa mä soitatan.

No kyllä yhdestä asiasta toissa demoissa narisen. Siellä soitetaan aika useasti tietysti sellaista musaa joka toimii siinä kokonaisuudessa. Ilmeisesti sen takia että siitä kokonaisuudesta jäisi mahdollisimman hyvä kuva potentiaalisille asiakkaille. Joten jos ei musa miellytä niin omia levyjä mukaan ja rohkeesti vaan levy esittelijän kouraan. Jos pyyntöä ei toteuteta niin aina voi äänestää jaloillaan. :D

Mulla on joka vuosi ollut omat levyt mukana ja viime vuoden messuilla sain soitattaa niitä aika vapaasti. Crevassella paukkui Ippolitov-Ivanovin Kaukaasialaisia kuvia ja muutakin raskasta matskua. Eikä esittelijälle tullut mieleenkään sanoa ei vaikka äänenvoimakkuudetkin olivat ööh...aika voimakkaita.
Tämän vuoden soittamiset jäivätkin siihen Rölliin. Oli vähän kiire messuilla ja pari velvollisuuttakin hoidettavana. :)
 
Miten olis vaikka Loirin uus ja sit olisko Bela Fleckilta mitään uutta matskua tullut? :D Rockahtavampaan menoon voisi koittaa Steely Dania ja Dire Straitsia ym. harvinaisuuksia. :p
 
Pitäiskä sitä kuitenkin testata laitteita semmoisella musalla mitä itse tykkää kotona kuunnella ;). Siinä on vaan se huono puoli että järjestäjiltä saa vihaisia katseita jos laittaa vähänkin referenssitasoa huonomman rokkilevyn soimaan. Yleensähhän messuilla soi joka huoneessa se muniinpuhaltelu joka kuulostaa kyllä jokaisella laitteistolla vähintään kohtuullisen hyvälle :-\. Vai miten Tampereen messuilla yleensä, soiko siellä muukin kuin nuo ikisuosikit ????

Jukka
 
Vai että "harvinaisuuksia"! Sähän oot alspe humoristi!

Oma mielipiteeni varsinaiseen asiaan: messuille soitettavaksi MONIPUOLISTA musaa, jazzia, klassista, akustista, sähköistä hevijytinää. Ja mieluiten laadukkaita äänityksiä. Okei, voihan väliin heittää ihan kuriositeetiksi jonkun surkean tekeleen, vaikkapa jonkun rahisevan jamaikalaisen kierrätetystä vinyylistä prässätyn reggaehulvattomuuden 1970-luvun alusta tai jonkun räkäisen hevilivebootlegin ihan vaan näyttääkseen miten laitteisto toistaa surkeita nauhoitteita. Mutta minusta pääpainon pitäisi olla suht laadukkailla äänitteillä.

Kaikkein tärkein asia tulisi olla seuraava: muzakia ei saisi soittaa ollenkaan, siis semmoista tasapaksua, mitätöntä musiikillisesti kunnianhimotonta kamaa. Sellainen kertoo laitteistosta kaikkein vähiten. Ärsytti suunnattomasti viime messuillakin kun huoneessa oli Thorensin 350 levari, 7000e maksava Denonin vahvain ja Tannoyn isot kajarit ja lautasella joku tasapaksu, epädynaaminen bassoton hissimuzaklätty. Se ei kertonut laitteiston toistokyvystä yhtään mitään. Kunhan musiikki on siis kunnianhimosesti sydänverellä tehtyä niiin mieluummin semmoistakin (vaikka olisi hifimielessä huonolaatuista) demoon kuin jotain typerää, mitäänsanomatonta hissikamaa. Kaikkein mieluiten tietenkin loistomusaa loistosoundeilla: Röyhkän dmm-kaiverrettu Pikku Enkeli vinyyliltä (oma yksittäinen soundireferenssini rocklevyjen joukossa), Rudy van Gelderin 1960-luvun alussa äänittämää jazzia vinyyliltä, DG:n orkkistulippeja klassisen puolelta, Zeppelinin kakkoselta tai Nurmion debyytiltä rumpusoundireferenssit vinyyliltä jne...
 
isojussi sanoi:
Vai miten Tampereen messuilla yleensä, soiko siellä muukin kuin nuo ikisuosikit ????
Napsauta laajentaaksesi...

Viime vuonna soi vinyyliltä ainakin Simo Salmisen Rotestilaulu ja Juicen ulosteaiheinen biisi Yölennolta, ikisuosikkeja kai nuokin tavallaan?
 
Varmaankin tulee Manseen lähtiessä napattua taas mukaan vuonna 2004 käryttämäni kokoelma. Levyltä löytyy mm. jaskaa, bluussia, etnoa, poppia, hyvinä ja huonoina tallenteina. Laadukkailla kilkutuksilla voi hifistellä ja harrastella, mutta se mikä ratkaisee olenko henkilökohtaisesti, vakavissani kiinnostunut jostain setistä on Iron Maiden - Can I Play With Madness. Asia selviää alle minuutissa, jos ei toimi niin se on moro.
 
Asiallisesti laittoivat Kutvonen ja Tiihonen :). Jos ei hevi ja metalli toimi niin systeemi on kelvoton ainakin omiin käyttötarkoituksiin...

Jukka
 
romurautaa, niinku oz ruukkasi sanoa.
 
ZZ Topin "I'm bad, I'm nationwide" on loistava demobiisi. Jos Billy Gibbons kuulostaa hyvältä eikä pahalta, setissä on jotain vikaa. Jos Billy Gibbons kuulostaa vain osavaltionlaajuiselta - tai peräti vain vain korttelinlaajuiselta - niin semmoisen setin voi unohtaa samantien.

Prättiä messuseteistä bongatessanne ja ilmakitaraa vinguttaessanne muistakaa kuitenkin olla huitomatta vierustoveria nassuun.
 
Nightwissin uusimman levyn esim. eka raita voisi olla semmoinen missä on tavaraa yllinkyllin ja sitä ei kovalla volyymilla soittessa välttämättä nätti pikkukaiutin pidä "kasassa".
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös