huonemoodit kuriin

kimmosto sanoi:
Tästä aiheesta on tullut avauduttua useitakin kertoja - eikä aina ihan totuudessa pysyen ???
Taajuuskorjauksen riski on siinä että korjataan liikaa ja liian pienellä Q-arvolla. Sähköisten korjausten nousu- ja varsinkin laskuajat ovat lyhempiä kuin vastaavien akustisten resonanssien, joten peruskorjauksella sävelten alukkeisiin ja lopukkeisiin tulee hitautta ja heilahtelua. Ongelmia voi vältellä jättämällä korjaukset vajaiksi tai käyttämällä akustista resonanssia suurempaa Q-arvoa, joka tehoaa pitkävaikutteisemmin resonanssin nousun ja laskun hitauteen.

Ainoa joka paikassa toimiva menetelmä on kardioidimainen suuntakuvio, joka vaimentaa ratkaisevasti resonanssin alkulähdettä eli muualle kuin kuuntelijaa kohti suuntautuvaa ääntä.

Onko muuten näille ongelmille pahempi pieni huone verrattuna isompaan.
 
esuko sanoi:
Onko muuten näille ongelmille pahempi pieni huone verrattuna isompaan.

Nyt pistit pahan - menee ihan lottoamiseksi. Ison huoneen jälkikaiunta voi olla pidempi, mutta vastaavasti huoneen suuruus vähentää resonointia, koska ääni vaimentuu ja siroaa enemmän pidempien etäisyyksien vuoksi. Veikkaan että keskisuuri on pahempi kuin muut :D :D
 
esuko sanoi:
EQ saadaan pitkät bassosoinnit kuntoon, mutta samalla tehdään hallaa transienteille bassoalueella.

Mitäs mieltä Kimmosto, mulla on DD:n ekulla imastu huoneen alin/27hz resonanssi. Onko tuolla taajuudella mitään tekoa enää iskuäänien dynaamisuuden tunnolla?
 
Voisikohan kokeilla seuraavaa:
Jakotaajuuden nosto: Charan refleksiaukon tulppaus?
Antimoden liittäminen: Jos B-150 integroidussa ei ole pre out lähtöä, niin kaiutintasoisista lähdöistä saa tehtyä linjatasoisen
http://www.epanorama.net/circuits/speaker_to_line.html

Kaiuttimille tehty passiivinen jakosuodin eli bipolaarinen elektrolyyttikondensaattori on tässä tapauksessa täysin poissuljettu vaihtoehto äänenlaatusyistä.

Jos pääkaiuttimien bassotoistoa vaivaa yksittäinen piikki, sitä voi yrittää taltuttaa säätämällä kaiuttimien etäisyyttä seinään. Täällä asia on esitetty hyvin:
http://www.genelec.fi/faq/akustiikka/bassotoisto/
 
Edelleenkin harkitsisin lasivillan käyttöä jos ei ole peukalo keskellä kämmentä, halvin ja _ylivoimaisesti_ tehokkain ratkaisu.

Tyylikäskin jos kankaan pinnottaa tiukalle kehikon ympärille, terävät kulmat jne. Valkoinen kangas on aika yleispätevä, vaikka kämppä muuttuisikin.

http://www.quandace.com/traps/Site/Photos.html#22

Tuolla on siististi tehtyjä laajakaista-ansoja.
 
sepi_1 sanoi:
Mitäs mieltä Kimmosto, mulla on DD:n ekulla imastu huoneen alin/27hz resonanssi. Onko tuolla taajuudella mitään tekoa enää iskuäänien dynaamisuuden tunnolla?

Jos meinaat sitä että vaikuttaako 27 Hz:n taso merkittävästi siihen, kuinka rajusti iskut slämmäävät kehoon, niin hiukan epäilen. Vaikka basarin iskun spektri tietyissä tapauksissa alkaakin noin 20 Hz:stä, en usko että keho tulkitsisi alabassoa olennaisen tärkeäksi iskun osaksi. Iskun matalat äänet tietysti lisäävät hetkellistä painetta silmämunan pinnalla, mikäli tulevat oikea-aikaisesti. Oikea-aikaisuus ei taida yleisenkään käsityksen mukaan olla etuseinälle kajarilinjan taakse sijoitetun subbarin vahvimpia valtteja.

Tällaisiin juttuihin saat paljon paremman vastauksen kun kokeilet kotona. Samalla vältytään meikäläisen joutavilta mutu-höpinöiltä :p
 
coolmeester sanoi:
Edelleenkin harkitsisin lasivillan käyttöä jos ei ole peukalo keskellä kämmentä, halvin ja _ylivoimaisesti_ tehokkain ratkaisu.

Tyylikäskin jos kankaan pinnottaa tiukalle kehikon ympärille, terävät kulmat jne. Valkoinen kangas on aika yleispätevä, vaikka kämppä muuttuisikin.

http://www.quandace.com/traps/Site/Photos.html#22

Tuolla on siististi tehtyjä laajakaista-ansoja.

1/4 aallonpituus olisi tuollaiselle bassoansalle noin 140Hz mihin saakka tuo toimii tehokkaasti.
1/10 aallonpituus jota pidetään minimiaallonpituutena että jonkin sortin vaimennusta tapahtuu on noin 55Hz
Korjatkaa jos on tiedot väärin. Keskibassoja vaimentaa tehokkaasti mutta alimmat bassoja ei niin tehokkaasti.

Kimmostolle: mutu-höpinät on hauskoja ja oppii siinä sivussa
 
Edelleenkin suosittelisin harkitsemaan tuota (80 Hz ylipäästö, jyrkkyys subbarin mukaan) SAXO-suodinta tuohon B-150:een ja käyttämään subbarille sitten AntiModea tms.
 
esuko sanoi:
1/4 aallonpituus olisi tuollaiselle bassoansalle noin 140Hz mihin saakka tuo toimii tehokkaasti.
1/10 aallonpituus jota pidetään minimiaallonpituutena että jonkin sortin vaimennusta tapahtuu on noin 55Hz
Korjatkaa jos on tiedot väärin. Keskibassoja vaimentaa tehokkaasti mutta alimmat bassoja ei niin tehokkaasti.

Kimmostolle: mutu-höpinät on hauskoja ja oppii siinä sivussa


Muutamien senttien ilmavälillä seinään tehokkuus paranee huomattavasti. Muutenkaan nuo aallonpituushommat eivät aina vastaa sitä itse huoneessa, mitä se olisi vapaassa kentässä mitattuna. Akustointi kannattaa aloittaa aina bassoista ja alamiddleistä, joissa pahimmat moodit on. Nurkka-ansat toimivat niihin kelvollisesti ja säilyttävät huoneen soundin elävyyden, jos sitä kaipaa.

Mutta periaatteessa oikeassa olet. Betonibunkkerista ei saa täydellistä tekemälläkään, mutta pahimpiin huonemoodeihin kannattaa käyttää lasivillaa ja tarkkaa kaiuttimien sijoittelua. Auttaa myös tärykaikuun. Peruskämpän +/- 10dB taajuusvasteen erot ovat jo seurattavuudenkin kannalta todella inhottavia.
 
kimmosto sanoi:
Oikea-aikaisuus ei taida yleisenkään käsityksen mukaan olla etuseinälle kajarilinjan taakse sijoitetun subbarin vahvimpia valtteja.

Tällaisiin juttuihin saat paljon paremman vastauksen kun kokeilet kotona. Samalla vältytään meikäläisen joutavilta mutu-höpinöiltä :p

Äläs nyt, mä arvostan sun kaikkia höpinöitä :D Tuon resonanssin imaisun vaikutusta ei huomaa muuten kuin soittamalla siihen natsaavaa pitkää bassoääntä. Ja pakko sitä imua on käyttää kun siitä ominaisuudesta on aikanaan maksanut.

Subit nyt taitaa vaan olla parhaimmillaan kiinni etuseinässä ja onhan siinä vaiheenkääntöä 15 asteen portain. Kait tuo vaiheensäädön oikea-aikaisuus on vielä kompromissi riippuen taajuudesta mutta siinä tuskin on syytä kieltää subeja. Jos peruskajarin toisto loppuisi ennenaikojaan oktaavin alta kuuloalueen niin moni varmasti maksaisi toiston korjaamisesta lisädiskantilla itsensä yhtä kipeäksi kuin me subihullut maksamme alimmasta oktaavista :p
 
coolmeester sanoi:
Betonibunkkerista ei saa täydellistä tekemälläkään, mutta pahimpiin huonemoodeihin kannattaa käyttää lasivillaa ja tarkkaa kaiuttimien sijoittelua. Auttaa myös tärykaikuun. Peruskämpän +/- 10dB taajuusvasteen erot ovat jo seurattavuudenkin kannalta todella inhottavia.

Haastetta riittää varmasti betonibunkkerissa, sellaisessa itsekin asustele ja luultavasti pitkään. Kovasti olen miettinyt ja pohtinut akustointia ja paljon hyviä neuvoja on tältä foorumilta irronnut. Kiitos neuvoista kaikille.
 
Eikö akustoinnista voi ajatella, että jos mitoitamme vaikka kulmabassoansat (what eva) toimimaan jotenkin 50 Hz:sta ylöspäin, niin ne toimii jo hyvin tuikitärkeällä 100-500 Hz alakeskialueella jossa taas equtuksella ei ole mitään virkaa.
 
sepi_1 sanoi:
...ja onhan siinä vaiheenkääntöä 15 asteen portain. Kait tuo vaiheensäädön oikea-aikaisuus on vielä kompromissi riippuen taajuudesta mutta siinä tuskin on syytä kieltää subeja...

Vaiheensäätö ei saa ääntä oikea-aikaiseksi, mikäli se on sijoituksella ja alipäästön ryhmäviiveellä viivästetty. En kiellä enkä myönnä, mutta kiitän höpinöiden arvostuksesta.
 
kimmosto sanoi:
Vaiheensäätö ei saa ääntä oikea-aikaiseksi, mikäli se on sijoituksella ja alipäästön ryhmäviiveellä viivästetty. En kiellä enkä myönnä, mutta kiitän höpinöiden arvostuksesta.

Itsekin tätä asiaa miten. Jos subbari on kaiuttimien takana (reilusti) niin vaiheen käännöllä saa vaiheen oikeaksi mutta siltikään iskun aluke ei voi koskaan tulla samaan aikaan koska kulkumatkassa on eroa ja bassoilla vielä luonnostaankin taisi olla hitautta?
 
Ja vaihesiirron säätäminen subin puolella lisää subin ryhmäviivettä entisestään. Jos esim. subin vaihetta nitkautetaan 80 Hz kohdalla 90 astetta, lisääntyy ryhmäviive 1/pi/80Hz = 4ms. Hommassa olisi tuollaisessa tapauksessa enemmän ajatusta jos digiviive ja/tai vaiheensäätö olisi pääkajareiden puolella. No, etuseinäsijoituksella on etunsakin, joten maailma ei ole tässäkään asiassa mustavalkoinen.
 
Nosto.

Samaa juttua mietin itsekin. Stereolaitteisto jossa ei erillistä sub-outia. Antimodella saisi korostumia kuriin (summaus ja tasomuunnos em. jännitteenjaolla), mutta aiheuttanee pienen ryhmäviipeen. Kuinkahan paljon tuo sitten ajallisesti on, eli saako subin sijoituksella korjattua? Sivuilla sanottiin että "ei merkittävä", mutta miten käytännössä?
 
Subbari kannattaa tuoda mahdollisimman lähelle kuuntelutuolia (alle?).
1. kompensoi jakosuotimen ja vaihesiirron viivettä
2. huoneresonanssit ei vaikuta

Jos ei nyt ihan takapuolen alle saa subbaria niin jo parin metriä lähemmäs siirto kompensoi liki 6ms viiveen.

Absoluuttisesta viiveestä bassoalueella ei kannata noissa muutaman ms arvoiss huolestua. Ne ei käytännössä oikein kuulu. Korkeilla ja keskiäänillä pari ms onkin aivan eri asia. Kyse on siitä kuinka suuren vaihe-eron viive saa aikaan. Jos muutaman metrin viivästymsiestä (alle 6ms) on huolissaan niin kannattaa unohtaa kaikki dipoli viritykset niissähän ensiääni muuttuu heti kun takaa tuleva ja erityisesti kaiuttimen takana olevasta seinästä heijastuva ääni saavuttaa kuulijan.
 
Back
Ylös