Huonekorostuma 40 Hz alapuolella - ratkaisu taajuuskorjaimella?

Gretch sanoi:
Hmm... Ensinnäkin DEQ2496 on seuraavanlainen laite (There are 4 concurrently selectable EQ modules (31-band graphic EQ, 10-band parametric EQ, Feedback Destroyer and three dynamic EQs per channel). Sieltä löytyy siis täysparametristä equa ja laite myös ottaa suoraan mittamikin kylkeensä. Korvakuulolta virittämiset itse ainakin unohtaisin. Mittaukset tehdään tietokoneella, josta parametrit siirretään suoraan laitteeseen tai vaihtoehtoisesti ajetaan laitteen itsensä kautta huonekorjaus.

Minulla sattuisi olemaan tällä hetkellä käyttöä vailla mittamikit ja DEQ2496, mutta en taida malttaa myydä vaan pitää hyllyssä pahaa päivää varten. Korvilla ei päästä tuohon resoluutioon ja säädön helppouteen.

No onhan tuossa - sekoitin vanhempaan malliin, vaan on siinä 99,9% kaikkea tarpeetontakin.
Mulla oli joskus aikanaan tuollainen - siinäkin oli 99% tarpeetonta.



Mutta noilla kolmella anologisesti toteutetulla nupilla sai paljon hyvää aikaan. Loppuja tuosta laitteesta ei kaivannutkaan.



Etu, mitä tuolla saavutin oli moninkertainen laitteen haittoihin nähden - jos niitä edes oli. Ihan totta puhuen, en kyllä erottanut sen heikentävän ääntä millään lailla.
Tuo uikkugenis on mikkeineen edelleen tallessa. Sitä ei kyllä tarvittu tuon basso-ongelman säätämiseen. Huonemoodit löytyivät edellämainituin neuvoin hyvin helposti.
Itseasiassa tuossa Mallaksen esittämässä vaihtoehdossa on kaikkein vähiten tarpeettomia nappuloita. :D
 
Onko niin että mielummin rakennetaan resonaattori, ostetaan parametrinen eq tai vaihdetaan kajarit kuin että kokeiltaisiin vaan vaimetaa bassopäätä linjatasoisesti yhdellä konkalla? Ööh. Ymmärsin varmaan jotain väärin...

Pekka
 
Kaikki noi ajavat samaa asiaa. Resonaattori on kallein, tilaavievin ja eniten taiteen sääntöjen mukainen. Lisäksi sillä on erittäin huono WAF.
Hyvä eq toimii mainiosti, mutta on toisten mielestä kerettiläinen ratkaisu. Kaiutinvalinta uusiksi on aina yksi vaihtoehto, mutta sekin vaatii jumppaa. Konkkavirityksen mahdollisuuksiin en jaksa uskoa, koska nuo huonemoodit ovat useimmin hyvin kapeakaistaisia.

Kapealla alueella oleva voimakas korostus voi saada koko konseptin kuulostamaan tumpulalta.
Tuossa aiemmin käyttämässäni parametrikorjain-virityksessä esimerkiksi omistamani suuret kaiuttimet kumisivat hyvin epämääräisesti.
Osoittautui, että huoneessa oli yksi tersiin sisään mahtuva 16dB:n korostuma. Säädön jälkeen bassot menivät viivotinsuoraan 20Hz:iin -2dB:n ollessa 18Hz. Kuminasta ei ollut tietoakaan - basso oli napakka ylemmätkin taajuudet kirkastuivat. Kaiutinsuunnittelijat kutsuvat tälläistä havaintoa basson peittoilmiöksi.
 
Arche sanoi:
Raskasmattovaimennin, kehikkoja, 10 cm villaa ja matto päällä, on siis huoneen takaseinällä, kuten tuossa ketjun aloituksessa mainitsin.
En taida vieläkään taida täysin ymmärtää. Miten tuollainen ongelma on voinut jäädä hoitamatta? Tai keskentekoisesti hoidettua... Tai mitoitettua väärin tai muuta hassua...

t. jjahifi

PS. Ja kyllä, mieluummin akustointi kuntoon kuin konkka systeemiin, IMHO.
 
pjl sanoi:
Onko niin että mielummin rakennetaan resonaattori, ostetaan parametrinen eq tai vaihdetaan kajarit kuin että kokeiltaisiin vaan vaimetaa bassopäätä linjatasoisesti yhdellä konkalla? Ööh. Ymmärsin varmaan jotain väärin...

Pekka

Ei tuolla yhdellä konkalla päästä kuin käyrän häntään kiinni. Harvoinhan ne korostukset siellä ovat. Yhdellä konkalla vaimentaa tarpeettomasti niitä taajuuksia, joissa ei mitään vikaa ole, sekä niitäkin, jotka jo alun alkaen ovat vaimentuneita. No good.


Tapsa
 
No tuota...tilaa suunniteltiin siinä vaiheessa kotiteatteriksi ja huoneessa oli bassokorostumien lisäksi liian vaimea diskanttialue. Tavoite oli löytää toimiva kompromissi pieneen tilaan ilman turhan massiivisia rakennelmia.

Jäi varmaan tuossa ketjun avauksessa kertomatta, etten oikeasti ymmärrä näistä teknisistä ratkaisuista juurikaan mitään... :) Eli saa vääntää ihan rautalangasta :D Tuo "konkkaratkaisu" ei sano mulle mitään, joten vaikea ottaa kantaa sen toimivuuteen. Voitko Pekka laittaa privana lisää tietoa siitä?
 
TapsaS: Juu ei se yksi konkka ihmeitä tee. Eikä yksittäistä resonanssia poista. Alunperin kun oli puhetta 40Hz alapuolella olevista ongelmista niin bassopäätä vaimentamalle pääsee ainakin hajulle että ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Ilmeisesti mittausta huoneesta ei kuitenkaan ole tai sitten olen missannut jotain.

Arche: Yksityisviestit on niin kamalan hankalia... Jos oletetaan että vahvarin tuloimpedanssi on 10kilohmia halutaan vaimentaa vaikka alle 50Hz aluetta niin tarvittava konkka on C=1/(2*PI*10kOhm*50) eli karkeasti 330nanofaradia. Tuollaiset konkat kun kikkailee vahvistimen linjainputtien kanssa sarjaan niin alle 50Hz alue vaimenee 6desibeliä oktaavilla. Ja 50 Hz kohdalla vaimennus on 3dB. Konkkia saa elektroniikkaliikkeistä tyyliin Bebek tms. Jos tahdot voi piirtää jonkun kuvankin...

Pekka
 
Pekalle:
Kiitos - tuo selvensi jo vähän. Yritän ottaa lisää selvää asiasta.
Mittaustuloksia löytyy liitteenä ketjun viestistä nro 3

Tavoite on tosiaan helppo tilapäinen ratkaisu. Jossain vaiheessa aion purkaa huoneen takaseinän ja saan lisää tilaa / mahdollisuuksia uusiin akustointiratkaisuihin.
 
pjl sanoi:
TapsaS: Juu ei se yksi konkka ihmeitä tee. Eikä yksittäistä resonanssia poista. Alunperin kun oli puhetta 40Hz alapuolella olevista ongelmista niin bassopäätä vaimentamalle pääsee ainakin hajulle että ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Ilmeisesti mittausta huoneesta ei kuitenkaan ole tai sitten olen missannut jotain.



Pekka

Aivan oikeassa olet. Kun kysymys olikin nimenomaan tuosta alle 40 hz alueesta, niin kyllähän tuo konkkahomma suuntaa antaa. Vanhat urautuneet aivoni lähtivät pohtimaan bassotoiston huonevasteongelmia yleisemmällä tasolla. Ja tällöinhän yleensä on kysymys eri taajuuksilla esiintyvistä moodeista ja näihin ei tuolla yksinkertaisella sarjakonkalla pääse käsiksi.

Ja kun kokeilemaan lähtee, niin noita konkkia kannattaa sitten ottaa jonkin verran eri arvoisia tuon 330 nanon kummaltakin puolen. Nuohan ei kokeilulaatuisena maksa yhtään mitään.

t. TapsaS
 
Pekalle:
Kuvakin kyllä kelpaisi jos vain jaksat sellaisen väsätä. Arvaat varmaan mun seuraavan kysymyksen...mites tuollaiset konkat sinne "kikkaillaan"?
 
testivaiheessa voisi toimia niin, että hankkisi pienen pussillisen rca-uroksia ja -naaraita ja rakentaisi eriarvoisilla konkilla muutamia vaihtoehtoisia 'jatkokappaleita'. Sitten kun oikea konkan arvo tuntuisi löytyvän, tekisi kiinteämmän asennuksen.
 
Jos oletetaan että vahvarin tuloimpedanssi on 10kilohmia halutaan vaimentaa vaikka alle 50Hz aluetta niin tarvittava konkka on C=1/(2*PI*10kOhm*50) eli karkeasti 330nanofaradia.

Mikä arvo tuo PI on tuossa kaavassa?

Usherin päätteen tuloimpedanssi on netistä löytämäni tiedon mukaan 67 Kohmia, osaako joku velho laskea mulle sopivat konkat joita voisin kokeilla alle 50 Hz ja alle 40 Hz?

Kiitollisena avusta,
Ari
 
jjahifi sanoi:
Hmm... Pojat (ja tytöt) ovat ilmeisesti jättäneet hommat vähän puolitiehen. Mutta vakavasti ottaen, kyllä sellainen raskasmattoresonaattori voisi olla paras vaihtoehto.

TapsaS: digitaalisella korjaimella vaihevirhettä ei niin synny.

t jjahifi

Saa korjata, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni sitä syntyy aivan samalla tavalla kuin analogisessa IIR-suotimessa, jos korjaus on jyrkkyydeltään ja voimakkuudeltaan samanlainen. TacT ja muutama muu käyttävät FIR-suotimia, jossa vaihevirhe voidaan eliminoida, mutta Behringereistä ei vielä tuollaista löydy.
 
No Piitä epäilinkin, mutta piti varmistaa kun en saanut ihan samaa tulosta kuin Pekan esimerkissä.

Näin ollen saan itse konkkien arvoiksi 67 K-ohmilla:

50 Hz alaspäin: n. 475 nanofaradia

40 Hz alaspäin: n. 549 nanofaradia

Right?
 
Mikael Nederström sanoi:
Saa korjata, jos olen väärässä, mutta käsittääkseni sitä syntyy aivan samalla tavalla kuin analogisessa IIR-suotimessa, jos korjaus on jyrkkyydeltään ja voimakkuudeltaan samanlainen. TacT ja muutama muu käyttävät FIR-suotimia, jossa vaihevirhe voidaan eliminoida, mutta Behringereistä ei vielä tuollaista löydy.
Joo, digitaalisen korjauksen luonne on tietenkin kiinni käytetystä algoritmista. Muistelen parhaimpien algoritmien selviävän vaihevirheongelmasta.

t. jjahifi
 
Njet,

47.5 nF
59.4 nF

No niin, pilkkuvirhehän siinä tuli kun ei lelulaskimella saanut ihan nanopieniä lukuja laskettua :) Ihan kaupunkilaisjärjelläkin tulos on tietty pienempi kun jakaja on isompi...

Löysin tänään pari kappaletta RCA jatkokaapeleita, joista ajattelin pari koekappaletta väsätä kunhan ehdin hakea nipun noita konkkia.
 
jjahifi sanoi:
Joo, digitaalisen korjauksen luonne on tietenkin kiinni käytetystä algoritmista. Muistelen parhaimpien algoritmien selviävän vaihevirheongelmasta.

t. jjahifi

Pitäisköhän palata tuon huonekorjauksen pariin, kun parempien laitteiden hinnat laskevat ja toimivat algoritmit yleistyvät. Tuo Behringerin käyttö ei ihan yksiselitteistä ollut, vaikka siinä puolensa olikin.

t. Tapsa
 
Back
Ylös