Hihna- ja suoravetoisten levysoittimen erot

Kls

Käyttäjä
Liittynyt
2.11.2008
Viestejä
718
Niin, kun on hihna- ja suoravetoisia levysoittimia, kiinnostaisi tietää kummat näistä ovat parempia? Sellainen käsitys minulla on, jotta hihnavetoinen olisi parempi, mutta miksi?

Itse olen käyttänyt molempia, enkä ole huomannut mitään ihmeellistä eroa, mutta ovatko nämä erot sitten jossain pienessä hurinassa, jota toinen tekee, toinen ei, tai jotain sinne päin?

Kiitos toki näin etukäteen.
 
Vertailuun voisi vielä nuo idler-wheel-sorvit ottaa mukaan, haluaisin kyllä kaikista kuulla jotain hyvää ja pahaa :)
 
Tähän samaan aiheeseen voisin nyt kysyä vielä, kumpi on parempi, S-varsi vai suora sellainen? Niistäkin olen molempia käyttänyt enkä niistäkään mitään suuria eroja löytänyt, mitä nyt S-varsi on mielestäni hienompi.
 
Eiköhän nuo ole enemmän makuasioita. Käytettyä ratkaisumalia tärkeämpää on se miten hyvin toteutus on onnistunut ja nimenomaan miten sen kokonaisuuden toteutus on onnistunut. Vetotapa on vain yksi muuttuja kokonaisudessa. Nykyään enemmän suositaan hihnavetoisia, mutta ainakin yhtä suoravetoista klassikkoa tehdään edelleenkin.

Äänivarsien kohdalla myös kokonaisuus ratkaisee. Ässä vai suora? Siinä on jo rasiallakin kait oma sanottavansa asiaan.
 
Oikein ja hyvin toteutetulla suoravedolla päästään teoriassa parempaan sointinopeuden vakauteen, kuin hihnavedolla, mutta jossain oli - en nyt muista missä - hieman tilastoituna wow&flutter -arvoja, niin idlerwheel-toteutukset olivat surkeimpia, seuraavaksi tulivat suoravedot ja parhaita olivat kunnolliset hihnavedot.

Noin totta puhuttaessa jotkut vanhat perusteknarit ovat vakaimpia soittimia mitä olen hintaluokassaan kuullut. Mutta kyllä se hyvä hihnavetokin on todella vakaa ääneltään, jotenkin jopa CD:tä parempi (subjektiivisesti, ei yhtään mitään teoreettista pohjaa). Jos on kuullut esimerkiksi messuilla Armisen Pro-Ject RPM10 -demon, niin siinä on vakautta soinnissa. Vakautta ja järkähtämättömyyttä. Aikalailla samaa tarjoilee oma Tecnodeccini.

Tuossapa olisikin mielenkiintoinen suoravetokapistus. Olisi joskus hauska päästä kuulemaan. Hinnasta sitten mitään tietoa, todennäköisesti maksaa v-tusti tonneja.
 
mkutvonen sanoi:
Tuossapa olisikin mielenkiintoinen suoravetokapistus. Olisi joskus hauska päästä kuulemaan. Hinnasta sitten mitään tietoa, todennäköisesti maksaa v-tusti tonneja.

Siellähän se lukee:

"Price: $19,500"

Auts.
 
Kah, pääsi ohi silmien. Joo-o, ja arvostelussa mainittiin "reasonable price"... Verrattuna mihin, saanko kysyä? Okei, maksaahan se kakskymppinen smekkelikin silkkaa rahaa.

edit.: Njoo, tämän DD:n saa kiikuttaa ihan ilmaiseksi meille ihan koska vaan hoitoon. En veloita mitään olkkarivuokrasta... Hihi.
 
Eräs vaikuttavimmista kuulemistani levysoitin-messudemoista oli Garrard 501:n viimeisimmän version esittely Munchenissa vuonna 2007.
index.php

Välipyörävedon väitetty jyrinä voidaan täten unohtaa  :) eli kun toteutus on kunnossa, homma toimii. Ja sitä dynamiikkaa ja stabiiliutta oli tarjolla enemmän kuin lääkäri ns määrää.
 

Liitteet

  • Lori-501.jpg
    Lori-501.jpg
    20,7 KB · Katsottu: 388
Mallas sanoi:
Eräs vaikuttavimmista kuulemistani levysoitin-messudemoista oli Garrard 501:n viimeisimmän version esittely Munchenissa vuonna 2007.
index.php

Välipyörävedon väitetty jyrinä voidaan täten unohtaa :) eli kun toteutus on kunnossa, homma toimii. Ja sitä dynamiikkaa ja stabiiliutta oli tarjolla enemmän kuin lääkäri ns määrää.

Tuon näkisin ja kuulisin mielelläni luonnossa. Majesteettiseksi sitä luonnehdittiin jossain München-raportissa. Täytyy kyllä sanoa ettei tuo minunkaan Garrardini juuri jyrise eikä tainnut jyristä Mika K:n 401:kään messuilla.

Juhani
 
Lisää suoravetosoittimia edellisten lisäksi, S.A.P. Tempo käyttää askelmoottoria levynpyöritykseen ilman takaisinkytkentää. Myös Brinkmannilla on suoravetomalli Oasis. Yleensä edullisemmat levysoittimet ovat hihnavetoisia, poikkeuksena Technics ja Denon (ei myydä Suomessa) ja muutenkin suoraveto on nykyään aika harvinainen.
 
Tai vastakkaisiin suuntiin pyörivillä massoilla stabiloitu hihnaveto?

koma1.jpg
tsurube.jpg


47 Labs Koma
 
Elokuussa hankimaani 60-luvun puolivälin Luxor HF-153 pyöritintä luulin ensin välipyörävetoiseksi mutta tutkittuani tarkemmin havaitsin että se ei ollutkaan. Moottori pyörittää pientä metallirullaa joka on puolestaan pyörittää suoraan sisempää levylautasta, jonka reuna on kumitettu. Varsinainen levylautanen on tämän sisemmän päällä kolmen kartionmuotoisen ulokkeen varassa. Luulisi että ei voisi toimia kovin hyvin mutta yllättäen toimii (ohjekirja käyttää termiä "suoraveto"). Jyrisee jonkin verran mutta en kuule sitä muuten kuin kuulokkeilla. Ehkäpä kaiuttimeni (LS3/5a) eivät edes toista ihan noin matalaa ääntä. Toimii itseasiassa niin hyvin että se valtasi paikan Garrardin viereltä musiikkihuoneessani. Pyörii vakaalla nopeudella ja tuottaa Denon DL-103R:llä erittäin kelvollista soundia.

Juhani
 
Kunnianarvoisa Thorens TD-124 on hybridi, eli tässä tapauksessa hihnalla vedetään vetoakselia, joka välipyörän avulla joka pyörittää lautasta.

td124sme12b400.jpg
 
Ja vielä: Fisher (Sanyo) kehitteli 1970-luvun loppupuolella lineaarivedon, joka lasketaan suoravedon alalajiksi - siinä lautanen muodosti moottorin roottorin.

2384167619_966e5477e4_m.jpg


Fisher MT-6250

Myös Bang&Olufsen toteutti Tangential Drive -nimikkeen alla jotain vastaavaa.

bg8000.jpg
 
Mallas sanoi:
Kunnianarvoisa Thorens TD-124 on hybridi, eli tässä tapauksessa hihnalla vedetään vetoakselia, joka välipyörän avulla joka pyörittää lautasta.

td124sme12b400.jpg

Tuo on aika yleinen rakenne. Samantapainen oli aika monissa 60-luvun välipyörävetoisissa ja toisessa Luxorissani, 70-luvun puolivälin mallissa 4221, jota muuten noiden vuosien valintaoppaat kutsuivat hihnavetoiseksi, ehkä siksi että välipyörävetoa oli jo tuolloin alettu pitää epätoivottavana ratkaisuna. Useimmiten nuo välipyörät olivat vaakasuorassa ja pyörittivät levylautasen sisäreunaa mutta Lencon soittimissa välipyörä oli pystyasennossa ja pyöritti lautasta sen pohjasta. Joissakin Braunin malleissa puolestaan moottori oli suoraan kytketty välipyörään joka edelleen pyöritti vetopyörää, joka hihnan välityksellä pyöritti sisälautasta. Siis ikään kuin Thorensin systeemi kääntäen.

Osan tästä informaatiosta ammensin Joachim Bungin hienosti kuvitetusta teoksesta Swiss Precision. Sen pitäisi olla jokaisen välipyörävetoisista soittimista kiinnostuneen raamattu. Suosittelen erittäin lämpimästi!

Juhani
 
Tästä tuli aika mielenkiintoinen ketju vaikka taisimmekin jo etääntyä aika kauas alkuperäisestä kysymyksenasettelusta...

Juhani
 
Hinkkanen sanoi:
Tästä tuli aika mielenkiintoinen ketju vaikka taisimmekin jo etääntyä aika kauas alkuperäisestä kysymyksenasettelusta...

... johon ei ole vastausta. Kaikilla kolmella tavalla voidaan (edelleenkin) tehdä hienoja toteutuksia, vaikkapa hihnaveto onkin selkeästi yleisin ja taloudellisin tapa.
 
Suoravedon ilona on vaivaton käyttö, ei tarvitse miettiä, että onko hihna kireellä vai löystynyt, nopeus on se mitä pitääkin ja vaihdettavissa 33->45(->78) ilman kummempaa säätämistä. Vääntöäkin voi olla sen verran ettei soitto häiriinny esim. pölyjen pyyhkimisestä tai klampin asennuksesta kesken soiton.
Huonona puolena elektroniikkavikojen korjaamisen hankaluus.
 
Back
Ylös