Olen tässä ihmetellyt parhaita mahdollisia CD-soittimia. Mikä tekee 3000 euron soittimesta paremman kuin 500 euron soittimesta, jossa on erillinen hyvä DAC (esim. Hegel HD10 DAC/äänikortti) optisella liitännällä? Kyseessä on bittijono nollia ja ykkösiä levyllä ja näiden siirtäminen optiseen muotoon pitäisi olla melko suoraviivaista?
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
High-END tason CD-soittimet
- Keskustelun aloittaja muksi
- Aloituspäivämäärä
Oikeastaan ei mikään. Ehkä jykevämpi rakenne ja nätti ulkomuoto, mutta jos laitetta käytetään vain lukulaitteena ja DAC on muualla (ja se on yhtä hyvä tai parempi kuin über-hifi-CDn DAC), on halpiskombo parempi.
Minulla pyörittimen virkaa hoitaa Tascamin räkkiasennettu "teollisuussoitin" (halusin CD-textin näkyviin) josta signaali lähtee digitaalisena Crane Song Avocet -monitorikontrolleriin, jonka 24/96 DAC hoitaa muunnoksen aivan erinomaisesti. Koska se toimii omalla kellolla, ei mistään pyörittimen jittereistä ole vaaraa eikä pelkoa.
Jos lukulaitteitten/pyörittimien laadulla olisi jotain vaikutusta äänenlaatuun tai sävyyn, pitäisi niitten pystyä vaikuttamaan myös CD-rompuilta luettavien tekstien kirjalliseen laatuun, arkkitehtuuripiirustusten taiteellisuuteen tai Exel-taulukoitten sisältöön. En ole tämmöisiä raportteja kokaan kuullut...
Minulla pyörittimen virkaa hoitaa Tascamin räkkiasennettu "teollisuussoitin" (halusin CD-textin näkyviin) josta signaali lähtee digitaalisena Crane Song Avocet -monitorikontrolleriin, jonka 24/96 DAC hoitaa muunnoksen aivan erinomaisesti. Koska se toimii omalla kellolla, ei mistään pyörittimen jittereistä ole vaaraa eikä pelkoa.
Jos lukulaitteitten/pyörittimien laadulla olisi jotain vaikutusta äänenlaatuun tai sävyyn, pitäisi niitten pystyä vaikuttamaan myös CD-rompuilta luettavien tekstien kirjalliseen laatuun, arkkitehtuuripiirustusten taiteellisuuteen tai Exel-taulukoitten sisältöön. En ole tämmöisiä raportteja kokaan kuullut...
Eipä siinä varmaan tule eroa kuin pääasiassa sen rakenteen laadun ja kestävyyden suhteen. Lukutarkkuus voi myös olla parempi niissä kalliimmissa, tosin niissäkin usein käytetään samoja koneistoja ja lukupäitä kuin halvemmissa, melko harva kalliimpikaan sisältää enää omaa tuotantoa vaan käytetään jotain yleishyvää dvd-koneistoa. Tietysti tahtoo aina olla noiden laitteiden kanssa niin, että mitä useampia laatikoita on, sitä enemmän on rikki meneviä komponentteja. Ja johtospagetti lisääntyy.
Tämä äänenlaatu ja muukin soittimen ulkoinen laatuasia täytyy arvioida jokaisen cd-soittimen kohdalla ja jokaisessa laitteistossa erikseen. Tällä foorumilla on myös henkilöitä, jotka ovat huomanneet pyörittimissä eroja. Syy eroihin saattaa löytyä kellosta ja jitteristä. Siinä sopivat hakusanat jos haluaa tutkia lisää.
jparvio
Hifiharrastaja
Padme sanoi:
Itselläni yksi soittimista on Tascamin vanha räkkimallin työjuhta mallia 401 mk2. Ilman ulkoista daccia tuo on tylsä ja ponneton esitys ja jää toiselle soittimelleni, Sonyn kelkattomalle Pro -mallille äänenlaadullisesti. Kummankin soittimen mekaniikka pyörittimenä on kuitenkin niin halvan oloista, että voisin hyvinkin perustella esimerkiksi Audio Researchin CD 5 -mallin hankintaa viimeisenä soittimena.
Kyllä niissä soittimissakin eroja on, haluttiin tai ei.
v-a sanoi:Virheellinen analogia
Ei minusta. Pyöritin lähettää digilähtöön käytännössä WAVia, jonka se on purkanut CD-levyltä. Levynluvussa tapahtuu kahdenlaisia virheitä, täysin korjattavia (joista ei tarvitse välittää), ja häiriöitä aiheuttavia. Jälkimmäisiä ei puhtailla levyillä/lukupäillä käytännössä tapahdu.
WAVi taas on pelkkää mittausdataa, ihan niinkuin Word dokumentti on kirjaimia ja formaattimerkintöjä, Exel-taulukko numeroita kuten CAD-tiedostokin. Pyörittimessä ei ole olemassa minkäänlaista mekanismia joka voisi järkevällä tavalla manipuloida tätä mittausdataa, eli joko huonontaa tai parantaa ääntä verrattuna yhtään mihinkään. Se vaatisi jonkinlaista audioprosessointipiiriä, joita pyörittimissä ei ole.
Kaikki kunnon DACit kellottavat datan uudelleen, jolloin pyörittimen mahdollinen jitter ei vaikuta yhtään mihinkään.
Jos joku kuulee eroja pyörittimien välillä, niin kuulkoon, minkäänlaista mahdollisuutta erojen olemassaololle ei kuitenkaan ole olemassa (kun käytetään uudelleenkellottavaa DACia).
Soittimissa (pyöritin & DAC) tietysti eroja on, koska erot on DACeissa ja analogisissa piireissä sen jälkeen. Nyt puhutaan pelkistä levynlukijoista/pyörittimistä.
Jostain syystä asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen, vaikka kuinka asia tuntuukin teoreettisesti yksinkertaiselta.
Mitä enemmän "tutkii" kuuntelemalla cd-soittimia ja tietokonepohjaisia äänilähteitä, sitä enemmän arvostaa yhden laatikon konetta(tai suunniteltua kokonaisuutta), jossa asiat on mietitty valmiiksi ja saatu äänenlaadullisesti toimivaksi palikaksi.
Integroidut soittimet ovat siis kokonaisuuksia jossa pyöritinosa, dac ja niiden keskinäinen liittäminen on suunniteltu valmiiksi toimivaksi paketiksi keskenään, jollakin laadulla.
Kalliimpi integroitu cd-soitin ei siis takaa automaattisesti parempaa äänenlaatua pyöritin käytössä kuin halvemman cd-soittimen pyöritinosa, jonkin "vieraan" dacin kanssa.
Tietyssä mielessä pyörittimen laadukkuus ja sen yhteensopiminen on oleellinen asia dacien laadusta ja paremmuudesta puhuttaessakin. Dacista saatava laatu on yhtälailla kiinni pyörittimen toimivuudesta siinä paketissa.
Oman kokemukseni mukaan äänilähteen osien yhteensopivuudella on siis mielestäni erittäin iso rooli lopputulokseen ja jokaisella "palikalla" on oma merkityksensä toiston laatuun.
Mitä enemmän "tutkii" kuuntelemalla cd-soittimia ja tietokonepohjaisia äänilähteitä, sitä enemmän arvostaa yhden laatikon konetta(tai suunniteltua kokonaisuutta), jossa asiat on mietitty valmiiksi ja saatu äänenlaadullisesti toimivaksi palikaksi.
Integroidut soittimet ovat siis kokonaisuuksia jossa pyöritinosa, dac ja niiden keskinäinen liittäminen on suunniteltu valmiiksi toimivaksi paketiksi keskenään, jollakin laadulla.
Kalliimpi integroitu cd-soitin ei siis takaa automaattisesti parempaa äänenlaatua pyöritin käytössä kuin halvemman cd-soittimen pyöritinosa, jonkin "vieraan" dacin kanssa.
Tietyssä mielessä pyörittimen laadukkuus ja sen yhteensopiminen on oleellinen asia dacien laadusta ja paremmuudesta puhuttaessakin. Dacista saatava laatu on yhtälailla kiinni pyörittimen toimivuudesta siinä paketissa.
Oman kokemukseni mukaan äänilähteen osien yhteensopivuudella on siis mielestäni erittäin iso rooli lopputulokseen ja jokaisella "palikalla" on oma merkityksensä toiston laatuun.
^^
Äänenlaatu tai sävy ei ole yhtä kuin tekstien kirjallinen laatu, arkkitehtuuripiirustusten taiteellisuus tai Exel-taulukoitten sisältö. Kirjallista, taiteellista tai sisällöllistä laatua vastaa luonnollisesti musiikin laatu musiikkina.
v-a
Äänenlaatu tai sävy ei ole yhtä kuin tekstien kirjallinen laatu, arkkitehtuuripiirustusten taiteellisuus tai Exel-taulukoitten sisältö. Kirjallista, taiteellista tai sisällöllistä laatua vastaa luonnollisesti musiikin laatu musiikkina.
v-a
Mutta se musiikki siirtyy bitteinä pyörittimeltä DAC:lle yhtä virheettömästi kuin Excel-taulukko tai historiallinen teos sähköpostissa.v-a sanoi:^^
Äänenlaatu tai sävy ei ole yhtä kuin tekstien kirjallinen laatu, arkkitehtuuripiirustusten taiteellisuus tai Exel-taulukoitten sisältö. Kirjallista, taiteellista tai sisällöllistä laatua vastaa luonnollisesti musiikin laatu musiikkina.
Mikään pyöritin ei tee Kenny G:stä John Coltranea. (eikä edes FE-merkin DAC)
Toimin itse työssäni tietotekniikan asiantuntijana ja olen opiskellut alaa yliopistossa. Mielestäni on täysin naurettavaa esittää väite että joku bittijono, joka tulee ulos pyörittimestä "kuulostaisi paremmalta" kuin jonkun toisen pyörittimen. Se että bittijono sopii paremmin kokonaisuutena tähän tiettyyn DAC:iin tai että kokonaisuus on korvin kuultavissa kun pistetään bittijonoon tarpeeksi tarkkuutta, on oikeastaan täysin naurettavaa.
Toisaalta, tuntuvathan jotkut diggailevan kullattuja HDMI-kaapeleita tai erittäin kalliita toslinkkejä. Noin periaateellisesti nollat eivät vaihdu ykkösiksi ja ykköset nolliksi, oli kyseessä sitten miten tahansa kallis bittimylly.
Sain eräältä hifikaupalta lainaksi kullatun USB-piuhan DAC:in kokeilemiseksi ja sehän vasta oli hienoa. Printtaisikohan myös minun printterini paljon tarkempaa jälkeä kun käyttäisin kullattuja USB-kaapeleita?
Toisaalta, tuntuvathan jotkut diggailevan kullattuja HDMI-kaapeleita tai erittäin kalliita toslinkkejä. Noin periaateellisesti nollat eivät vaihdu ykkösiksi ja ykköset nolliksi, oli kyseessä sitten miten tahansa kallis bittimylly.
Sain eräältä hifikaupalta lainaksi kullatun USB-piuhan DAC:in kokeilemiseksi ja sehän vasta oli hienoa. Printtaisikohan myös minun printterini paljon tarkempaa jälkeä kun käyttäisin kullattuja USB-kaapeleita?
Jyrki_H sanoi:Mutta se musiikki siirtyy bitteinä pyörittimeltä DAC:lle yhtä virheettömästi kuin Excel-taulukko tai historiallinen teos sähköpostissa.
Mikään pyöritin ei tee Kenny G:stä John Coltranea. (eikä edes FE-merkin DAC)
No sitähän minä juuri koitin rautalangasta Padmelle vääntää
v-aTuossa ketjussa käy heti selväksi, että kirjoittajilla ei ole käsitystä siitä miten digitaalinen tallennus ja CD-soitin toimivat.
Missään CD-pyörittimessä ei ole minkäänlaista mekanismia muuttaa uloslähtevää signaalia siten, että sen "musikaalisuudessa" tai äänenlaadussa ylipäätään voisi olla mitään eroa laitteitten välillä. Tämä erityisesti silloin, kun DAC kellottaa signaalin uudestaan, jollon kuvitellut jitterit voi unohtaa jopa teoriassa. Laitteesta ei lähde ulos musiikkia tai ääntä, vain persoonatonta mittasignaalia.
Jos siitä huolimatta kuulee eroja, pitää syytä etsiä jostain muusta välistä kuin CD-DAC. Vaikkapa korvien välistä.
Missään CD-pyörittimessä ei ole minkäänlaista mekanismia muuttaa uloslähtevää signaalia siten, että sen "musikaalisuudessa" tai äänenlaadussa ylipäätään voisi olla mitään eroa laitteitten välillä. Tämä erityisesti silloin, kun DAC kellottaa signaalin uudestaan, jollon kuvitellut jitterit voi unohtaa jopa teoriassa. Laitteesta ei lähde ulos musiikkia tai ääntä, vain persoonatonta mittasignaalia.
Jos siitä huolimatta kuulee eroja, pitää syytä etsiä jostain muusta välistä kuin CD-DAC. Vaikkapa korvien välistä.
Padme sanoi:
Kannattaa kuitenkin tsekata, että mikä on ero Redbook CD-audio levyn ja CD-data levyn välillä. Nimittäin kun...jälleen kerran...ne tahvot jotka näistä standardeista päättivät aikanaan, jostain ihmeen syystä päättivät tehdä audio-CD:stä sellaisen, että data on tallennettu jostain ihmeen syystä siihen spiraalimaisesti, eikä sektoreina, kuten missa tahansa muussa järkevässä digitaalisessa systeemissä. Optisen tekniikan kehittyessä, tuo ei ole enää nykyään paha ongelma, mutta ei audio-CD:llä siltikään voi päästä luotettavasti samaan lukunopeuteen kuin perus data CD:llä.
Miksiköhän ihmeessä PC-puolellakin tarvitaan vieläkin kaikenmaailman error correction sähläykset, optimaalisesti viritetyt rippaussoftat, sopiva CD-asema, accurate rip tuki, että homma toimii tasalaatuisesti? Hommanhan pitäisi olla ihan läpihuutojuttu. No sen vuoksi, kun audio standardeita suunnitteli/päätti 70-80 luvuilla nippu apinoita, joilla vaan oli hyvät lobbaajat ja paljon rahaa. Niin lahjakkaasti ja suunnitelmallisesti on kustu melkein joka standardi.
Aina ne jotenkin, joko tahallaan, ahneuksissaan, välinpitämättömyyksissään tai tyhmyyttään jättivät aukkoja näidin digitaalistandardeihin. Vähän niinkun, että olisi virheen varaa...