Hifisulakkeet - WTF?

[ahaapalainen]

Niin, tässäkin voi ajetella pitää sitä hinta-laatusuhdetta tärkeimpänä tekijänä. Eli saako sijoitetulle rahalla tarpeeksi vastinetta - ja onko sijoituksen "tärkeysjärjestys" se oikea. Kannattaako esim. sijoittaa siihen kuunteluhuoneen akustiikkaan se "sulakkeiden hinta"?

Hifisulakkeista en tiedä mitään. En ole sellaisia koskaan kokeillut, mutta pari huomiota tuosta viestistä noin yleisellä tasolla:

- hinta-laatusuhde: Kaikille lienee selvää, että hinta-laatusuhde ei ole sillä tavalla suoraviivainen, että kun maksaa kaksinkertaisen hinnan, niin saa kaksinkertaisen parannuksen. Olipa tuote mikä hyvänsä. On selvää, että mitä kalliimmista vempeleistä on kysymys, niin joutuu maksamaan yhä suurempia summia yhä pienemmistä parannuksista. Se on sitten jokaisen subjektiivinen arvio, että saako rahoilleen riittävää vastinetta.

- tärkeysjärjestys: kummallisesti aina oletetaan, että kalliiden sulakkeiden ostaja ei ole panostanut akustiikkaan. Entä jos meillä onkin natasin mainitseman 150 keuron vahvistimen omistaja, jolla on akustiikan ammattilaisten tappiin hieroma kuunteluhuone. Siinä kohtaa 600 panostus ei tuone mitään lisää akustiikkaan eikä toisaalta 600 sulakkeisiin tuo juuri mitään lisää vahvistimen hintaan.

 

[natas]

Niin, tässäkin voi ajetella pitää sitä hinta-laatusuhdetta tärkeimpänä tekijänä. Eli saako sijoitetulle rahalla tarpeeksi vastinetta - ja onko sijoituksen "tärkeysjärjestys" se oikea. Kannattaako esim. sijoittaa siihen kuunteluhuoneen akustiikkaan se "sulakkeiden hinta"? Ongelmana ehkä on myös, että siitä "laadusta" ei tuon kovin positiivisen markkinoinnin kautta saada välttämättä oikeaa kuvaa. Aitoja mittaustuloksia siitä, miten ääni esim. vahvistimessa näiden sulakkeiden kautta muuttuu - en ole koskaan ja missään nähnyt. Niitä ei ehkä ole? Paremmuus perustuu etupäässä pelkkiin markkinoinnin mielikuviin, ympäripyöreisiin teksteihin ja hifilehtien "hypetykseen".

Yksi asia on myös, sekalaisten hienojen tekniikan termien käyttö, jota ei avata lukijalle. En ole esim. koskaan - yli 60 vuoden kokemuksella - kuullut, että valmistettaisiin "magneettisia sulakkeita" ... näitähän ei siis todennäköisesti ole. Kun niitä nyt vain ei valmisteta materiaalista, joka magnetisoituu (esim. raudasta). Joten on suhteellisen helppo käyttää termiä "demagneticed". Ja eihän tuolla olisi muutoinkaan mitään yhteyttä laitteen äänenlaatuun - magneettinen tai ei. Sama vähän tuossa 99,99999 % happivapaassa kuparissa ... kaikki valmistettu kupari kun nykyisin on tällaista happivapaata. Mitä tarkoittaa tavalliselle kuulijalle "Cardas Low Eddy Copper" - laadukkaalta ja hienoltahan tuo kyllä kuulostaa ... Faktojahan nuo toki ovat, mutta pienoista harhaanjohtamisen makua tuossa kuitenkin tuntuu joskus olevan ...

Miksi sulake on jostain pois – esim akustiikasta? Miksi ei voi olla molemmat? En ole ikinä ymmärtänyt tällaista perustelua. En sitten ollenkaan. Tuskin se hifisulakkeen hankinta on kenenkään viimeinen – tai ainakaan ainoa hankinta.

Eiköhän se tärkeysjärjestyskin ole ihan jokaisen oma asia – ja jos erinomaiseen pyrkii niin kaikki asiat pitää kuitenkin tehdä.

Tuo kuparia koskeva juttusi ei muuten pidä alkuunkaan paikkaansa. Jos ei ole sinulle tuttua asiaa, niin se ei tarkoita että sen olisi joku sulakefirma stetsonista keksinyt. Kannattaa perehtyä asiaan, ennen kuin vetelee tuollaisia asenteellisia päätelmiä. Kaikki kupari ei todellakaan ole happivapaata.

Happivapaa kupari, (OFC, Oxygen-Free Copper) happipitoisuus tyypillisesti ≤ 0,001 %.

Tämä jaetaan vielä kahteen standartoituun luokkaan: 1. OFHC (C10200), Happipitoisuus: ≤ 0,001 % (10 ppm), Puhtaus: n. 99,95 %. Johtavuus: ~101 % IACS – ja 2. OFE (C10100), happipitoisuus: ≤ 0,0005 % (5 ppm). Puhtaus: n. 99,99 %. Johtavuus: ~101 % IACS (käytännössä sama kuin OFHC). Jälkimmäistä ei esim Suomessa valmista kukaan.

Tavallisessa sähkökuparissa (ETP, Electrolytic Tough Pitch) on hieman enemmän happea n. 0,02–0,04 % (~200–400 ppm). Tätä jalostetaan enimmäkseen ja myös Suomessa, eikä sitä kutsuta happivapaaksi kupariksi.

Tuo “Low Eddy Copper” on myös ihan yleisesti tunnettu termi. Yleensä toki muodossa LEC. Se tarkoittaa kuparia, joka on valmistettu siten, että siihen syntyy mahdollisimman vähän pyörrevirtoja (eddy currents) signaalin kulkiessa johtimessa. Esim OCC (Ohno Continuous Casting) standartoidun kuparin rakenteessa on pyritty tähän.

 

[nipa]

Otin just pois Hifi Tuning sulakkeen Roon serverin virtalähteeltä pois. Kyllä, luit aivan oikein ! Oli vuoden verran kiinni ja nyt laitoin vakion kiinni. Jopa tuolla pystyn asian demoamaan nopeasti ja helposti. Hifi tuning tuo iskua ja räväkkyyttä, ehkä hiukan niistää basson luonnollisuutta pois ja siksi nyt näin.

 

[oh5md]

Miksi sulake on jostain pois – esim akustiikasta? Miksi ei voi olla molemmat? En ole ikinä ymmärtänyt tällaista perustelua. En sitten ollenkaan. Tuskin se hifisulakkeen hankinta on kenenkään viimeinen – tai ainakaan ainoa hankinta.

Eiköhän se tärkeysjärjestyskin ole ihan jokaisen oma asia – ja jos erinomaiseen pyrkii niin kaikki asiat pitää kuitenkin tehdä.

Tuo kuparia koskeva juttusi ei muuten pidä alkuunkaan paikkaansa. Jos ei ole sinulle tuttua asiaa, niin se ei tarkoita että sen olisi joku sulakefirma stetsonista keksinyt. Kannattaa perehtyä asiaan, ennen kuin vetelee tuollaisia asenteellisia päätelmiä. Kaikki kupari ei todellakaan ole happivapaata.

Happivapaa kupari, (OFC, Oxygen-Free Copper) happipitoisuus tyypillisesti ≤ 0,001 %.

Tämä jaetaan vielä kahteen standartoituun luokkaan: 1. OFHC (C10200), Happipitoisuus: ≤ 0,001 % (10 ppm), Puhtaus: n. 99,95 %. Johtavuus: ~101 % IACS – ja 2. OFE (C10100), happipitoisuus: ≤ 0,0005 % (5 ppm). Puhtaus: n. 99,99 %. Johtavuus: ~101 % IACS (käytännössä sama kuin OFHC). Jälkimmäistä ei esim Suomessa valmista kukaan.

Tavallisessa sähkökuparissa (ETP, Electrolytic Tough Pitch) on hieman enemmän happea n. 0,02–0,04 % (~200–400 ppm). Tätä jalostetaan enimmäkseen ja myös Suomessa, eikä sitä kutsuta happivapaaksi kupariksi.

Tuo “Low Eddy Copper” on myös ihan yleisesti tunnettu termi. Yleensä toki muodossa LEC. Se tarkoittaa kuparia, joka on valmistettu siten, että siihen syntyy mahdollisimman vähän pyörrevirtoja (eddy currents) signaalin kulkiessa johtimessa. Esim OCC (Ohno Continuous Casting) standartoidun kuparin rakenteessa on pyritty tähän.

"Miksi sulake on jostain pois – esim akustiikasta? Miksi ei voi olla molemmat? En ole ikinä ymmärtänyt tällaista perustelua". Tässä olikin kysymys vain yhdestä hypoteettisestä vaihtoehdosta. Vaihtoehtojahan on toki reaalimaailmassa "merkittävästi". Miksei voisi olla vain toinen, esim. vain akustiikkaparannus? Tai miksei voisi olla, että ei tehdä tai hankita mitään - sijoitetaan rahat "olueeseen ja makkaraan"? Tai joku muu parempi ja vaikuttavampi vaihtoehto - uusi laite tai uusi verkkojohto? Vai tehdäänko laskettelumatka Ylläkselle? Yleensähän näissä ns. vaihtoehtois-kustannuksissa on kysymys juuri siitä "rahasta" ... jos talous todella antaa myöten, voisihan sitä kaikkea kivaa ostella ihan jatkuvasti ... vaikka hankkia 4000 euron sulakkeet ja 20000 euron akustiikkaparannuksen kuunteluhuoneeseen, ihan samallakin kertaa!

En tosiaan ole metallialan asiantuntija ... mutta kaikki audiomaailmassa käytetty kupari tuntuu olevan OFC:tä (Cu-OF) ...

Eräs nykyinen tietolähde (Cronvall) kertoo: "Happipitoinen kupari on käytössä jonkun verran myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, mutta sen sähkönjohtavuus tai hitsattavuus ei ole niin tehokas, eikä se kestä taivutusta kovinkaan hyvin. Happipitoisen kuparin yksi hyvistä puolista on se, että se on tehty kierrätyskuparista. Happipitoista kuparia ei kuitenkaan valmisteta Suomessa ollenkaan, vaan kyseinen kupari tuodaan ulkomailta." En tosin tiedä, tarkoittaako valmistaminen tässä myös jalostamista (eri asioita mielestäni).

Tuo “Low Eddy Copper” on myös ihan yleisesti tunnettu termi. Metalliteollisuudessa ehkä, mutta ei audio- tai elektroniikkapuolen tekniikassa.

IM

 

[natas]

"Miksi sulake on jostain pois – esim akustiikasta? Miksi ei voi olla molemmat? En ole ikinä ymmärtänyt tällaista perustelua". Tässä olikin kysymys vain yhdestä hypoteettisestä vaihtoehdosta. Vaihtoehtojahan on toki reaalimaailmassa "merkittävästi". Miksei voisi olla vain toinen, esim. vain akustiikkaparannus? Tai miksei voisi olla, että ei tehdä tai hankita mitään - sijoitetaan rahat "olueeseen ja makkaraan"? Tai joku muu parempi ja vaikuttavampi vaihtoehto - uusi laite tai uusi verkkojohto? Vai tehdäänko laskettelumatka Ylläkselle? Yleensähän näissä ns. vaihtoehtois-kustannuksissa on kysymys juuri siitä "rahasta" ... jos talous todella antaa myöten, voisihan sitä kaikkea kivaa ostella ihan jatkuvasti ... vaikka hankkia 4000 euron sulakkeet ja 20000 euron akustiikkaparannuksen kuunteluhuoneeseen, ihan samallakin kertaa!

En tosiaan ole metallialan asiantuntija ... mutta kaikki audiomaailmassa käytetty kupari tuntuu olevan OFC:tä (Cu-OF) ...

Eräs nykyinen tietolähde (Cronvall) kertoo: "Happipitoinen kupari on käytössä jonkun verran myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, mutta sen sähkönjohtavuus tai hitsattavuus ei ole niin tehokas, eikä se kestä taivutusta kovinkaan hyvin. Happipitoisen kuparin yksi hyvistä puolista on se, että se on tehty kierrätyskuparista. Happipitoista kuparia ei kuitenkaan valmisteta Suomessa ollenkaan, vaan kyseinen kupari tuodaan ulkomailta." En tosin tiedä, tarkoittaako valmistaminen tässä myös jalostamista (eri asioita mielestäni).

Tuo “Low Eddy Copper” on myös ihan yleisesti tunnettu termi. Metalliteollisuudessa ehkä, mutta ei audio- tai elektroniikkapuolen tekniikassa.

IM

Jaa. Minun tietämykseni mukaan Suomessa jalostetaan melkein pelkästään happipitoista kuparia. Happivapaata jalostetaan Suomessa tasan yhdessä paikassa. LEC on nimenomaan eloktroniikkateollisuuteen ja mm audiolaitteisiin kehitetty. Eipä tuohon OCC:hen esim juuri missään muualla törmää.

 

[oh5md]

Jaa. Minun tietämykseni mukaan Suomessa jalostetaan melkein pelkästään happipitoista kuparia. Happivapaata jalostetaan Suomessa tasan yhdessä paikassa. LEC on nimenomaan eloktroniikkateollisuuteen ja mm audiolaitteisiin kehitetty. Eipä tuohon OCC:hen esim juuri missään muualla törmää.

Tässä tietenkin se teoreettinen ero, että kupari voidaan valmistaa muualla ja siitä tehdään sitten elektroniikan komponentteja Suomessa. Tosin on vaikea löytää johtoa, liitintä yms. mitään elektroniikan komponenttia, joka yleensäkään valmistetaan Suomessa. Lähes kaikkihan tuo tuodaan ulkomailta.

Toinen juttu sitten on, onko tällä happipitoisuudella niin suurta merkitystä 2 cm pitkän sulakkeen resistanssissa tai muissa ominaisuuksissa ... milliOhmiluokkaahan mittaustulokset ovat ja havaittavat läpimenon jännite-erot ehkäpä vain 0,0001 volttien luokkaa. Eli ero 99,99 ja 99,95 pitoisuuksien välillä lienee joka tapauksessa "lähes olematon" ...

 

[ovaisanen]

Jaa. Minun tietämykseni mukaan Suomessa jalostetaan melkein pelkästään happipitoista kuparia. Happivapaata jalostetaan Suomessa tasan yhdessä paikassa. LEC on nimenomaan eloktroniikkateollisuuteen ja mm audiolaitteisiin kehitetty. Eipä tuohon OCC:hen esim juuri missään muualla törmää.

Vaikka ei suoranaisesti liity sulakkeisiin, vaan kaiutinjohtojen kuparin puhtauteen.
Kun mainoksiin ilmestyi prosenttilukuja, niin soitin Outokummun kuparitankojen myyjälle, oliskohan n.2000-2005
Hän kertoii kuparin puhtauden , joka oli silloin muistaakseni 99,99999%, aika monta ysiä, pilkun jälkeen, pari enempi kuin niissä mainoksissa.

Voi taas jatkaa sulakkeiden puhtaudesta

 

[natas]

Vaikka ei suoranaisesti liity sulakkeisiin, vaan kaiutinjohtojen kuparin puhtauteen.
Kun mainoksiin ilmestyi prosenttilukuja, niin soitin Outokummun kuparitankojen myyjälle, oliskohan n.2000-2005
Hän kertoii kuparin puhtauden , joka oli silloin muistaakseni 99,99999%, aika monta ysiä, pilkun jälkeen, pari enempi kuin niissä mainoksissa.

Voi taas jatkaa sulakkeiden puhtaudesta

Kuparin maksimipuhtaus on 7N. 6N ja 7N on jo sen verran kallista että vähemmästäkin on tällä palstalla itketty. Myyntimiehellä mennyt ilmeisesti vähän pilkun paikka sekaisin. Se 7N kun on kyllä teoreettisesti mahdollinen – mutta ei sille mitään markkinaa ole, eikä sitä oikein siksi kukaan valmista.
Hopean maksimipuhtaus on 5N. Sen puhtaampaa ei ole olemassa – paitsi tietysti kiinalaisissa verkkokaupoissa .

 

[oh5md]

Kuparin maksimipuhtaus on 7N. 6N ja 7N on jo sen verran kallista että vähemmästäkin on tällä palstalla itketty.

Niin, Outokumpu oli aikanaan Euroopan kannattavin ja suurituotantoisin kuparikaivos, joka entiset "sivukivet" eli tuotantojätteetkin kannatti rikastaa uudelleen. Tuli joskus 1960-1970 -luvuilla asuttua lähes Outokumpu Oy:n Vanhan Kaivoksen tornin juurella ... torni näkyi ikkunasta. Näin se maailma siis muuttuu ...

 

[kaksonen]

"Miksi sulake on jostain pois – esim akustiikasta? Miksi ei voi olla molemmat? En ole ikinä ymmärtänyt tällaista perustelua". Tässä olikin kysymys vain yhdestä hypoteettisestä vaihtoehdosta. Vaihtoehtojahan on toki reaalimaailmassa "merkittävästi". Miksei voisi olla vain toinen, esim. vain akustiikkaparannus? Tai miksei voisi olla, että ei tehdä tai hankita mitään - sijoitetaan rahat "olueeseen ja makkaraan"? Tai joku muu parempi ja vaikuttavampi vaihtoehto - uusi laite tai uusi verkkojohto? Vai tehdäänko laskettelumatka Ylläkselle? Yleensähän näissä ns. vaihtoehtois-kustannuksissa on kysymys juuri siitä "rahasta" ... jos talous todella antaa myöten, voisihan sitä kaikkea kivaa ostella ihan jatkuvasti ... vaikka hankkia 4000 euron sulakkeet ja 20000 euron akustiikkaparannuksen kuunteluhuoneeseen, ihan samallakin kertaa!

En tosiaan ole metallialan asiantuntija ... mutta kaikki audiomaailmassa käytetty kupari tuntuu olevan OFC:tä (Cu-OF) ...

Eräs nykyinen tietolähde (Cronvall) kertoo: "Happipitoinen kupari on käytössä jonkun verran myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, mutta sen sähkönjohtavuus tai hitsattavuus ei ole niin tehokas, eikä se kestä taivutusta kovinkaan hyvin. Happipitoisen kuparin yksi hyvistä puolista on se, että se on tehty kierrätyskuparista. Happipitoista kuparia ei kuitenkaan valmisteta Suomessa ollenkaan, vaan kyseinen kupari tuodaan ulkomailta." En tosin tiedä, tarkoittaako valmistaminen tässä myös jalostamista (eri asioita mielestäni).

Tuo “Low Eddy Copper” on myös ihan yleisesti tunnettu termi. Metalliteollisuudessa ehkä, mutta ei audio- tai elektroniikkapuolen tekniikassa.

IM

Voin omalta kohdaltani vastata että hifisulake ei ole akustiikasta pois, minulla on molemmat. Tärkeä huomio kun keskusteluun on tuotu hinta yhtenä merkittävänä tekijänä niin tosiaankin, hinta ei kerro sitä että kalliimpi on parempi vaan täytyy löytää sopiva omiin perversioihin. Kalliimpi hinta voi kertoa siitä mitä ko. tuotteen kehitys on maksanut ja sen että siellä voi olla kalliimpaa tavaraa sisällä, mutta ei todellakaan kerro sitä että se kallimpi sulake on se mitä tulee tavoitella vain siksi että se maksaa.

Kannattaakin kokeilla, jos mahdollista niin useampia vaihtoehtoja ja tehdä valinta omilla korvilla - Mikäli taas et usko että sullakkeella voi ääntä muuttaa, tai jopa testannut etkä huomannut eroa niin täytyy onnitella, elämä on yhden napsun verran taas helpompaa.

 

[Hermo]

Kalliimpi hinta johtuu siitä että joku on huomannut hyvän keinon siirtää hölmöiltä rahat omaan lompakkoon.

 

[hllbll]

Kalliimpi hinta johtuu siitä että joku on huomannut hyvän keinon siirtää hölmöiltä rahat omaan lompakkoon.

Toimii yhtälailla halvemmallakin hinnalla, tuotetta pitää vaan myydä enemmän. Volyymilla saattaa päästä jopa paremmille tienesteille, kunhan vaan tavoittaa enemmän näitä hölmöjä

 

[ahaapalainen]

Tällä kertaa Paulilla on asiaa sulakkeista.

Ja toinenkin video. Osittain samaa asiaa.

 

[ovaisanen]

^ En pidä linkeistä tai videoista (joista 1:n pituus on. 6.40min), jos ainoa oma kommentti on:
xx:llä on asiaa sulakkeista.

Tuhlaat toisten aikaa , koska en tunne tai tiedä tuon Paulin asiantuntemusta tai millä asenteella hän suhtautuu sulakkeisiin, joita hän ehkä mainostaa, otsikon perusteella melko varmasti.

 

[ahaapalainen]

Tuhlaat toisten aikaa

Koita kestää. Varmaan jatkossakin tulen PSAudion omistajan Paul McGowanin videoita jakamaan.

 

[kaksonen]

Koita kestää. Varmaan jatkossakin tulen PSAudion omistajan Paul McGowanin videoita jakamaan.

Hyvä että jaat, mutta olisi hyvä vähän avata mitä videolla kerrotaan/todetaan.

 

[natas]

Jo on taas vaikeeta. Ihmetellä täytyy – ja aika paljon.

Jos ketjun aihe on sulakkeet, niin villi veikkaus on… videot liittyy sulakkeisiin?
Ensimmäisen videon, ensimmäisillä sekunneilla teksti kertoo puhujan olevan PS Audion perustaja ja toimari. Jos PS Audio on vieras – tai Paul McGowan on vieras – niin jotain cv:täkö vai yritysesittelykö tässä nyt kaivataan?

Ai niin – ja kiitos @ahaapalainen postauksesta. Paul on viihdyttävä kuten aina.

 

[ahaapalainen]

Hyvä että jaat, mutta olisi hyvä vähän avata mitä videolla kerrotaan/todetaan.

Yllätys, yllätys, Paul McGowan kertoo videoilla näkemyksiään hifisulakkeista. Jos on niistä kiinnostunut, niin kannattaa uhrata 6-15 minuuttia elämästään noiden videoiden katsomiseen. Jos kärsivällisyys ei siihen riitä, niin en pysty auttamaan. Suotta minä ryhdyn sen tarkemmin Paulin näkemyksiä avaamaan.

 

[kaksonen]

Yllätys, yllätys, Paul McGowan kertoo videoilla näkemyksiään hifisulakkeista. Jos on niistä kiinnostunut, niin kannattaa uhrata 6-15 minuuttia elämästään noiden videoiden katsomiseen. Jos kärsivällisyys ei siihen riitä, niin en pysty auttamaan. Suotta minä ryhdyn sen tarkemmin Paulin näkemyksiä avaamaan.

Itse aika usein skippaan noi videot, toki tuo lyhyt mutta joskus tulee tunne että porukat heittää 30min videoita palstalle ihan vaan kun ovat sattuneet sellaisen löytämään ja monellakin videolla on turhaa esileikkiä se 25min ja joku on kovasti innoissaan kaiuttimista, niitä tuskin nähdään ja turhaa jargonia koko video. Itsellä on toisinaan aika kortilla kun ei voi esim. etätöissä heittää videota taustalle töitä tehdessä.

Mutta kiitos siis kun jaat näitä.

 

[vplaas]

Jo on taas vaikeeta. Ihmetellä täytyy – ja aika paljon.

Minustakin olisi kyllä kohteliasta hieman avata, että mitä siellä linkin takana on. On sitten helpompi päätellä, että kannattaako sitä linkkiä klikata ollenkaan.

Esim. Tässä asiantuntija xxxxx kertoo että hifisulakkeet ovat rahastusta ja hevonkukkua. (en katsoisi)

Mutta kukin tietty tyylillään.