Mielestäni tämäkin keskustelu kertoo, että hifiharrastajat ovat edellen varsin tekniseti orientoituneita: lähimikitetty-etämikitetty, millaiset tekniset toteutukset, millainen akustiikka, millaiset mikrofonit jne. Viulu ja tumpetti pitää riipiä korvia, jotta ollan "uskollisa alkuperäiselle" ja siis oikealla tiellä.
Varsin harva kuitenkaan perustelee mielipiteitään audion laadun määritteillä. Siksi PS2 on paras CD-soitin ja Genelec on paras kaiutin. Tämä väite on siis yhtä oikea, kuin mikä muu tahansa audioon liittyvä väite. Audiohan on subjektiivita. Laadun määritteeksi riittää "soivat hyvin" ja "bitit on bittejä". Niinpä niin.
Mielestäni audion laatu on täysin riippumaton siitä, mitä musaa kuunnellan ja miten äänete on teknisesti toteutettu. Siksi esim. ajatus, että klassinen musiikki ja muu musiikki vaatisivat omat settinsä, tuntuu todella oudolta. Tietysti, jos audion laatu on sävyjä, tilavaikutelmaa ja akustiikkaa, voisi tämä asian jotenkin ymmärtää. Mielestäni audion laatu ei ole kuitenkaan tätä, eikä audion laatu ole teknisesti määriteltävissä.
Lähimikitetty -etämikitetty aksieli on valitettavan kaukana audion laadun määritteistä ja asian ytimestä.