Hifimaailma 2/2010

Fundeeraaja

Käyttäjä
Liittynyt
8.8.2006
Viestejä
4 923
Kaupunki
IČIĆI Kroatia
Kyseinen opus on kolahtanut postiluukusta ja kertaallee plärätty ja hieman tavattu. Pettymys suuri, kun odotin vinyylijutulle jatkoja. Nyt löytyy tykkiä ja bluerayta sun muuta verkkosoitinta. Plääh! :p :p
Toki oli mukavaa luettavaa laajakaistoista, joka asianharrastajana mieltä varsin lämmitti. Samoi Eräpuun juttu E:A:R:sta.
Olen nähtävästi tulossa vanhaksi ja kärttyneeksi. Lukemani juttujen tekninen taso on ihan ok. Jotenkin vain tuo on tulee korvista ulos. Lehdellä on paljon tehtävä että se saisi minut innostumaan. Nykyjulkaisu vastaan, nähtävästi edesmennyt IWA on HM:lle tappio. Kaipaan enemmän fiilispohjaisempaa otetta, ikään kuin lifetimemeinikiä mukaan. Nyt voin kuvitella eläväni hyvin ilman tätä aviisia ja se on tavallaan harmi. Meillä on harrastajapohja täälläkin palstalla kasvanut. Samoin omassa tuttavapiirissä on alkanut hienoinen kiinnostus äänentoistoon heräämässä. Kait se fuula 50" koossa rupeaa riittämään. Samoin kihinä ja kitinä hopeisista matopurkeista joita kämppä on täynnä.
 
eipä ollu mitään mielenkiintoista lehdessä. ja sivulla 56 olevasta kaiutinrakennusohjeesta sen verran, että miks ne aina tekee sellasen kaiuttimen joka ei toista bassoja ollenkaan. olkoot herkkys vaikka 200 dB, mutta jos basso on tuota luokkaa niin ei sillä mitään tee.
 
Kohtalainen luettava oli tämäkin lehti mielestäni, vaikka tietysti dedikoituneet hifin harrastajat odottaisivat enemmän "alan" juttuja. Ymmärrettäväähän se kuitenkin on, että se on pitkällä tähtäyksellä mahdottomuus, kuten IWA:sta saadut kokemukset osoittivat. Suomeksi on hauskaa lukea oikeaa hifilehteä ja pidän sitä tärkeänä ja jopa hieman ylellisenä pienessä maassamme.

Laajakaista- ja EAR-jutut olivat oikein mainioita. EAR:in osalta Eräpuun kommentit vastasivat aika paljon myös omaa kokemustani valmistajan 88PB-RIAA:sta.
 
Fundeeraaja sanoi:
Nykyjulkaisu vastaan, nähtävästi edesmennyt IWA on HM:lle tappio.

Tuo minusta vähän epäreilu vertailu. lehdet ovat profiililtaan niin erilaiset. HM tavoittelee selvästi laajempaa yleisöä kuin kulttuurilehti IWA. Siksi HM:n sisällönkin on pakko olla kaupallisempi. Edelleen HM on ratkaisevasti parempi lehti kuin loppuaikojen Hifi-lehti. Se edusti karmeaa äänentoistolehden alennustilaa kännykkätesteineen.
 
Itse odotin kans sille vinyyli jutulle jatkoa, muuten ihan ok viihde-elektroniikan julkaisuksi
 
Eerittäin iso käsi EastAudiolle, jos eivät tykänneet niin omapahan on ongelmansa - Menen kohta tavaamaan lehteä.
 
Joo, hieman ohkainen oli anti itselleni. Sinänsä mieleenkiintoista, että olen aika perus kaksikanavaharrastaja. Pitäisi ilmeisesti harrastaa kotiteatteria tai marginaalimpaa kaksikanavahifiä, että lehden jutut osuisivat kohdalleen.
 
Anteeksi vahva mielipiteeni, tai kenties sittenkään ei?

Tämän maan miesten raamattu, koskien autoja on TM.

Miksi?

Koska se julkaisee jotain semmoista, jokaisessa numerossaan, mistä tekniikka - insinööri, työkonekorjaamofirman toimistossaan ei tiennytkään.

Hifimaailma julkaisi vuoden 2009 - painoksissaan, oikeastaan kaikkea semmoista, minkä jo tiesin esim. tämän foorumin kautta..

Tämän johdosta peruin tilaukseni.

Toivon siis lehdeltä, notta toimittajat painuvat oikeasti tuonne ulkomaille ja tiedon lähteille, siinä mitassa, notta paperilla lukee ensin ja myö sitten täällä hämmästellään ja keskustellaan uuden tiedon äärellä.

Vaatii siis työtä tämä. Ei perseellään netin ääressä ja maakuntamatkailua/maailman messuja läpikäymällä..

Tätä mieltä olen minä.
 
vihe sanoi:
eipä ollu mitään mielenkiintoista lehdessä. ja sivulla 56 olevasta kaiutinrakennusohjeesta sen verran, että miks ne aina tekee sellasen kaiuttimen joka ei toista bassoja ollenkaan. olkoot herkkys vaikka 200 dB, mutta jos basso on tuota luokkaa niin ei sillä mitään tee.

En ota kantaa laitoksen basson määrään, kun olen jotain vastaavan tapaista pari viimeistä vuotta kuunnellut, mutta saahan tuosta helposti bassoa juuri niin paljon kuin (kapasiteetin puitteissa) halutaan. Aktiivisella alapäällä tuossakuitenkin pelataan.

Muutenkin tuossa oli jonkin verran kirjoitettu mahdollisuuksista muunnella kajaria oman maun mukaan.
 
Vuorela sanoi:
En ota kantaa laitoksen basson määrään, kun olen jotain vastaavan tapaista pari viimeistä vuotta kuunnellut, mutta saahan tuosta helposti bassoa juuri niin paljon kuin (kapasiteetin puitteissa) halutaan. Aktiivisella alapäällä tuossakuitenkin pelataan.

Niin ja vapaakenttävaste mitataan kaiken "ilmassa", huoneeseen lattia antaa aivan alhaalla olevalle basarille aika boostia.
 
Olipas kökkö numero, varsinkin 1/2010:n verrattuna. Miten noita kotiteatteri tai muu viihde-elektroniikka juttuja riittääkin joka numeroon ja vielä useampi kappale - vaikka ympäröivä hifiuniversumi pullottaa lähes ähkyssä uusia mielenkiintoisia ja ennen käsittelemättömiä aiheita? Ei voi käsittää.

+Testit, eritoten SES-audio Design Breeze - juttu (tosin se lattiakaiutin olisi kiinnostanut myös)
+Rakennusohje (hyvä / 'erilainen' lähestymistapa)
+Laajakaistakaiutin-juttu
+Vakiot

- Kaikki muu

Jotenkin sotii ymmärystä vastaan, että jollekin uudelle (suomalaiselle) kaiutinmerkille ja sen tuotteelle heruu ruhtinaalliset 3 sivua (joista yksi on uhrattu koko sivun kokoiselle kuvalle) ja jotkut perhanan projektorit saavat 5 sivua ja bluray-soittimet 15 sivua(!). Äh. Kyllä minusta hifilehdessä voidaan käsitellä muitakin hifiä läheltä liippavia aloja, mutta liikaa on yksinkertaisesti liikaa.
 
En ole vielä lehteä nähnyt joten en sano siitä mitään. Tuosta painotuksesta sen verran että olisi mukava tietää sen lehden lukijakunnasta jotain analyysiä. Sehän se on lehteä ohjaava voima. Ilmeisesti meitä 2 kanava harrastajia on liian vähän, jotta meidän toiveet kokonaan syrjäyttäisivät esim kotiteatteri kuluttajat.

Toisaalta on minusta ihan hyvä että jos on juttu niin se on perinpohjainen. Blu-ray on juuri nyt kait melko lailla vakiintumassa ja moni dvd talous pohtii kunnon soittimen hankkimista ja tällöin tällainen artikkeli palvelee suurta joukkoa. Se on sitten eri asia kuuluuko koko kuva hifi lehteen...

Pitääkö meidän vain olla tyytyväisiä ja iloisia (ja nöyriä) ja kiittää kotiteatteri yms kuluttajia siitä että heidän rahoillaan kustannetaan lehteä, jossa on meillekin melko paljon asiaa.
 
pirkka sanoi:
Pitääkö meidän vain olla tyytyväisiä ja iloisia (ja nöyriä) ja kiittää kotiteatteri yms kuluttajia siitä että heidän rahoillaan kustannetaan lehteä, jossa on meillekin melko paljon asiaa.

Ihan hyvin sanottu. Ja hommahan voi toimia myös toiseen suuntaan: Joku edullisesta kotiteatteriratkaisusta kiinnostunut saattaa eräänä päivänä lukaista Hifimaailman ja havaita, että vanha kunnon 2-kanavastereo toimii edelleen ihan hyvin, jopa vinyylisoittimet (!). Näin voi lukija ohjautua hankkimaan kunnollisen 2-kanavasetin jonkun teatterisetin sijaan ja siten saada iloa elämäänsä.
 
sean sanoi:
Ihan hyvin sanottu. Ja hommahan voi toimia myös toiseen suuntaan: Joku edullisesta kotiteatteriratkaisusta kiinnostunut saattaa eräänä päivänä lukaista Hifimaailman ja havaita, että vanha kunnon 2-kanavastereo toimii edelleen ihan hyvin, jopa vinyylisoittimet (!). Näin voi lukija ohjautua hankkimaan kunnollisen 2-kanavasetin jonkun teatterisetin sijaan ja siten saada iloa elämäänsä.

Tämä on kyllä ihan hyvä pointti. Miksi kuitenkin esimerkiksi Mikrobittiä arvostellaan siitä, kun se aina toisinaan esittelee jotain pienimuotoista hifiä? Asetelmahan on melko suoraan käänteinen ja luulisi toimivan myös niinkin päin.

Itse lukisin mieluusti omien alojensa jutut niihin omistautuneilta tahoilta. Rajatapaukset vaikka jommasta kummasta, mielummin siitä, kumpaan se on enemmän painottunut.
 
Hompsin läpi tuon Bluray-testin. Aika paljon sivuja oli saatu aikaiseksi muotoilusta, nappuloiden sijoittelusta, valikon grafiikasta, nopeudesta ym. ym. Olis tuota voinut muutaman sivu lyhentää ja käyttää ne vaikka uuden ison Genelecin tai Lyngdorfin systeemin ruotimiseen. IMHO.
 
Lehti on yleensä luettu 2 tunnissa. Se kertoo jotain asiasisällöstä. 90-luvun hifilehtiä lukee naama kuumana vähän. 10 h. Ei niissä kuvissa paljon ole lukemista. Ja kummastuttaa miten saadaan kaiutintesti typistettyä tekstimäärältään niin pieneen kuin nyt Leema Xero ja SES? ???
 
alspe sanoi:
Lehti on yleensä luettu 2 tunnissa. Se kertoo jotain asiasisällöstä. 90-luvun hifilehtiä lukee naama kuumana vähän. 10 h. Ei niissä kuvissa paljon ole lukemista. Ja kummastuttaa miten saadaan kaiutintesti typistettyä tekstimäärältään niin pieneen kuin nyt Leema Xero ja SES? ???
Oliks toi Leema nyt se pieni pianolakattu musta skobe? Mitä siitä sanottiin?
 
Back
Ylös