Hifilaitteiston sähkönsuodatus ja UPS-laitteet

[jparvio]

En nyt hae sitä, että kuullaanko eroja vaiko eikö. Olen jo omalta osaltani todennut, että eroja on. Mielenkiintoisempi kysymys on, että mikä ne aiheuttaa ja onko niiden luonne ennustettavissa? Kuten todettua, useimmat suodattimet toimivat hyvin rajatulla alueella ja ovat sanalla sanoen "kevyesti" rakennettuja. Suodattimista on myös mittauksia vinot pinot, eikä aina niin mairittelevia. Kaikesta huolimatta ne (ainakin joissakin tapauksissa) tuovat osansa ääneen.

Moni asiantuntija on täälläkin kertonut ansiokkaasti verkkovirran ominaisuuksista ja käytöksestä eri ympäristöissä. Mutta mitä tapahtuu erilaisissa suodattimissa? Mitkä ovat niiden vaikutusmekanismit ja miten ne saattavat vaikuttaa kuultuun? Millainen on "hyvä" suodatin/ylijännitesuoja? Millainen olisi teoriassa paras mahdollinen rakenne ja miksi? Onko se toteutettavissa ja jos on, onko sellaista olemassa muualla kuin paperilla?

 

[ojay]

Noihin kysymyksiin jos joku osaisi antaa vastauksen tai edes esittää hyvin perusteltuja arvauksia, olisin kyllä erittäin kiinnostunut!

 

[Markku Levinson]

En nyt hae sitä, että kuullaanko eroja vaiko eikö. Olen jo omalta osaltani todennut, että eroja on. Mielenkiintoisempi kysymys on, että mikä ne aiheuttaa ja onko niiden luonne ennustettavissa? Kuten todettua, useimmat suodattimet toimivat hyvin rajatulla alueella ja ovat sanalla sanoen "kevyesti" rakennettuja. Suodattimista on myös mittauksia vinot pinot, eikä aina niin mairittelevia. Kaikesta huolimatta ne (ainakin joissakin tapauksissa) tuovat osansa ääneen.

Moni asiantuntija on täälläkin kertonut ansiokkaasti verkkovirran ominaisuuksista ja käytöksestä eri ympäristöissä. Mutta mitä tapahtuu erilaisissa suodattimissa? Mitkä ovat niiden vaikutusmekanismit ja miten ne saattavat vaikuttaa kuultuun? Millainen on "hyvä" suodatin/ylijännitesuoja? Millainen olisi teoriassa paras mahdollinen rakenne ja miksi? Onko se toteutettavissa ja jos on, onko sellaista olemassa muualla kuin paperilla?

Sama kysymys teknisestä vaikutusperästä mietityttää minua muissakin tilanteissa. Miten kaksi CD-soitinta voivat soida valtavan eri tavoin? Entä kaksi streameria, ovat kuin yö ja päivä. Oma ymmärrys ei riitä, mutta korvat kertovat totuuden. Vaatimuksena on tietysti että uskoo omiin kuulokokemuksiin.

 

[Timo_J]

Ei ihmiskunnassa ole mitään vakiota, kaikki liikkuu joka ainoa materialistinen/ ei materialistinen asia, myös sähköverkko jännite seilaa kuin merenpinta, siinä tavallaan sähkö eli ikäänkuin vene eli myös hifistereovehkeet musiikinosalta huojuu ja heiluu koko ajan äänentoiston kuuntelun yhteydessä sinne tänne. Se että kuuleeko mitään onkin täysin laitteistosi kovaäänestesi symmeriasta/laadusta kiinni että kuunteluäänentasot että kuunneltavan musiikin luonne ja tyyli on monien summien yhteispeliä erottaakseen näin hienojakoista rakennemuutosta laajana ilmiönä äänessä itsessä. Ei tää ole suurimmalle osalle harrastajista mitenkään vakavaa. resoluutiokylläisen laitteiston osalta tällä on jo sitten sitä merkitystäkin jo kuinka kaunista sävelkulkua esim. aitojen soittimien luonne välittää kuulijalle.
Esim. sello, viulu kitara. Näissä sen kuulee helposti.

Joku on pahasti pielessä jos stereoiden ääni huojuu ja heiluu verkkosähkön mukana. Onko tuo vika sinun uusissakin Geneleceissä?

 

[hllbll]

Mutta mitä tapahtuu erilaisissa suodattimissa? Mitkä ovat niiden vaikutusmekanismit ja miten ne saattavat vaikuttaa kuultuun? Millainen on "hyvä" suodatin/ylijännitesuoja? Millainen olisi teoriassa paras mahdollinen rakenne ja miksi? Onko se toteutettavissa ja jos on, onko sellaista olemassa muualla kuin paperilla?

Tekniset perustelut jäänee edelleen korkeintaan arvailuksi ja teoriaksi, todennäköisyys että jollain foorumilaisella riittää yhtäaikaa ammattitaito ja mielenkiinto lähteä asiaa selvittämään on kokolailla pieni. Tämän nojaan omaan foorumihistoriaani. Ainoa poikkeus on KKuikka ja hänen kaiutinkaapelimittausviritelmät. En ota nyt kantaa siihen onko ko. mittaus relevantti tai toimiva, ei riitä ammattitaito siihen. Mutta kuitenkin ainoa kerta kun jotain on konkreettisesti edes yritetty selvittää. Teknisesti.

Ja kun mietitään näitä filttereitä ja UPSeja, niin ei kai nuokaan purkit poista virtajohtojen vaikutusta? Eli kuulokokemuksissa pitäisi ottaa huomioon myös kaapelointi. Luonnollisesti.

Teoreettisesti parasta en osaa muodostaa, mutta jos tarvitsisin oikeasti hyvän, niin yrittäisin selvittää minkämoisia käytetään esim. tärkeissä palvelinratkaisuissa, mitkä ei saa vaurioitua missään tilanteessa. Ja silloin joutunee varautumaan sijoittamaan yhden uuden henkilöauton hinnan verran dollareita ko. kapistukseen. Tai enemmänkin.

Jos esim. ukkoselta haluaa suojautua niin siihen ei mikään heppoinen ratkaisu riitä, kun salama iskee kohdalle. Kunnolla.

 

[natas]

Sama kysymys teknisestä vaikutusperästä mietityttää minua muissakin tilanteissa. Miten kaksi CD-soitinta voivat soida valtavan eri tavoin? Entä kaksi streameria, ovat kuin yö ja päivä. Oma ymmärrys ei riitä, mutta korvat kertovat totuuden. Vaatimuksena on tietysti että uskoo omiin kuulokokemuksiin.

Sama. Kiinnostus teknisen puolen opiskeluun on tasan nolla, kun kuuntelemalla pääsee helpommalla ja nopeammin itselle riittävään tarkkuuteen. Toki tutkisin jos olis kaikki maailman aika ja kiinnostus todistaa totuutta muille .

 

[xana]

Ohessa kuvakaappaus yleismittarini kännykkäsovelluksen tekemästä mittauksesta. Alkuperäinen sovelluksen tekemä CSV-taulukko. Se on tunnin mittainen, mutta foorumin liitetiedostojen ja koko rajoitusten vuoksi en voi laittaa tänne kuin murto-osan sen pituudesta; 18 sekuntia.

 

[xana]

Tässä vielä pieni pätkä lisää.

 

[natas]

^^&^ Mitä näistä nyt pitäisi nähdä?

 

[xana]

^^&^ Mitä näistä nyt pitäisi nähdä?

Mitattu verkkojännite.

 

[natas]

Mitattu verkkojännite.

Jonka on melkoisen stabiili yhden tunnin aikana. En vaan ymmärrä tuota tämän keskustelun kontekstissa?

 

[xana]

Jonka on melkoisen stabiili yhden tunnin aikana. En vaan ymmärrä tuota tämän keskustelun kontekstissa?

Päivisin tuo verkkojännite onkin aika stabiili, mutta joskus iltaisin ja öisin jännite nousee jopa usealla voltilla. Mahdollisesti tässä on kyseessä kapasitiivisen loistehon vaihtelusta sähköverkossa.

meillä Suomessa maakaapeloidaan voimakkaasti. Kaapeloinnin myötä kapasitiivinen loisteho kasvaa (ellei kompensoida) ja sitä kautta myös jännitteet kasvavat niinä hetkinä, kun loistehoa ei kuluteta. Ie silloin, kun kuormavirrat ovat pienimillään (kesäyöt jne) jännitteet tuppaa kasvamaan.

Lainaus Ville Sallisen tekstistä.

 

[JHM]

Filttereillä (kunnollisilla sellaisilla) pystyy pienentämään töpselisähkön mahdollisia yliaaltoja, (eli niitä 50 Hz perustaajuuden kerrannaisia). Sen lisäksi, että yliaallot säröyttävät perustaajuutta, ne lisäävät häviöitä, ja monasti lyhentävät komponenttien elinikää. Yliaallot saattavat kuulua esim muuntajissa murinana.

Yliaaltoja esiintyy sekä jännitteessä, että virrassa. Suositukset (lähinnä EN50160) ottaa kantaa vain jänniteyliaaltoihin.

Epälineaariset vermeet kaikki kehittävät yliaaltoja, enemmän tai vähemmän. Käytännössä liki kaikki kodin elektroniikka, ilmalämpöpumput, arskapaneelit, sähköautojen lataus yms. Myös muuntajat ja sähkömoottorit kehittävät yliaaltoja, riippuen siitä miten niitä magnetoidaan.

Toinen, neljäs, viides, seitsemäs, kahdeksas jne haitari lisäävät häviöitä. Neljäs ja seitsemäs yrittävät lisätä ”vauhtia”. Toinen, viides ja kahdeksas taasen jarruttavat ”vauhtia”. Kolmella jaolliset haitarit ovat erityisen vittumaisia, koska ne summautuvat nollajohtimessa. Perustaajuuden THD:ssä kaikki yliaallot näkyvät myös. Huomaa, että kuormat ottavat töpselistä tätä perustaajuista sähköä.

Yliaallot syntyvät yleensä omissa nurkissa, tai naapurissa. Pienteollisuus, kaupat yms joskus ovat saman jakelumuuntajan takana, saattavat siten osaltaan sotkea sähköä. Kannattaa testailla viikonloppuisin yöaikaan, koskapa em kuluttajat ovat silloin yleensä rauhallisia.

Jakelumuuntajan PJ-puoli on tähtikytketty, ja tähtipiste maissa. Häiriöt jäävät siihen, eivätkä näy muuntajan KJ-puolella. Yleensä, juurikaan.

Kotona mahdolliset filtteröinnit kannattaa laittaa mahdollisimman lähelle häiriölähdettä, silloin ne yleensä tehoavat parhaiten. Häiriölähde selviää monesti laittamalla kulutuksen kylmäksi, ja kokeilemalla kuormia yksitellen.

Asiansa todistetusti osaavalle voin lahjoittaa 3-vaiheisen sähkönlaatumittarin. Virtamuuntajat ei kuulu pakettiin.

Nuo nopeat "räpsyt" ovat monesti niin sanottuja pikajälleenkytkentöjä, joilla tapetaan mahdolliset valokaaret. Kompensoimalla verkko saadaan sama vaikutus, ns "sammutus" aikaiseksi.

Ymmärsinkö oikein, että jos jääkaappi aiheuttaa häiriötä, häiriösuodatin kannattaa laittaa jääkaapin sähköjohtoon, eikä äänilaitteisiin?

 

[Risto_H]

Ymmärsinkö oikein, että jos jääkaappi aiheuttaa häiriötä, häiriösuodatin kannattaa laittaa jääkaapin sähköjohtoon, eikä äänilaitteisiin?

Sanoisin että jos kämpässä ja lähiympäristössä on runsaasti potentiaalisia häiriölähteitä niin laittaisi filtterit äänilaitteiden syöttöihin mutta jos taas häiriölähteitä on vähän ja ne ovat tiedossa niin suurin hyöty suodattimesta saadaan sijoittamalla se hiritsevän laitteen syöttöön.

Ongelma nykyaikana on kuitenkin se että häiriölähteitä on vähän joka puolella. Jopa jotkut lampputyypit hakkaavat jännitettä vähän ikävällä tavalla. Toki moni audiolaite on suunniteltu niin hyvin että niiden virtalähde blokkaa ainakin tavallisimmat häiriöt mutta poikkeuksia löytynee runsaasti eikä laitteen hinnasta oikein voi päätellä miten asia oikeasti on.

Ylijännitesuojat ovat sitten vähän eri tarina. Jos asunto on maalla ja sähköt tulevat ilmajohtoja pitkin, ylijännitesuojaus kannattaa ehdottomasti ja pitäisi tehdä useampiasteisena niin että pääkeskuksessa ja mahdollisissa ryhmäkeskuksissa on järeämmät suojat ja sitten kalliiden äänilaitteiden ja esim. tietokoneiden syötöissä on vielä erilliset suojat. Voi säästää paljon rahaa ja hermoja.

Kaupunkialueella jossa kaapelointi on maan alla, ylijännitesuojat eivät ole niin tarpeellisia mutta toisaalta jatkojohdoissa yms. olevat ylijännitesuojat eivät kyllä haittaakaan mitään. Oikein tehty ylijännitesuoja ei vaikuta yhtään mitään jos jännitepiikkejä ei esiinny. Jos piikkejä tulee, suojan tyypistä riippuen se joko leikkaa piikin ja rajoittaa sen jonkun sata volttia verkkojännitteen yläpuolelle tai oikosulkee syötön hetkeksi kokonaan. Jälkimmäinen käytös on tavallinen esim. purkausputkisuojille jotka kestävät aika isojakin virtapiikkejä. Niiden huono puoli on se että "syttyäkseen" ne vaativat reilun jännitepiikin josta hyvin lyhyt alkuosa pääsee läpi mutta sen energiasisältö on tarpeeksi pieni jotta vahinkoa ei synny ja suojattavan laitteen verkko-osa pystyy vaimentamaan sen.

 

[Ville Sallinen]

Sanoisin että jos kämpässä ja lähiympäristössä on runsaasti potentiaalisia häiriölähteitä niin laittaisi filtterit äänilaitteiden syöttöihin mutta jos taas häiriölähteitä on vähän ja ne ovat tiedossa niin suurin hyöty suodattimesta saadaan sijoittamalla se hiritsevän laitteen syöttöön.

Ongelma nykyaikana on kuitenkin se että häiriölähteitä on vähän joka puolella. Jopa jotkut lampputyypit hakkaavat jännitettä vähän ikävällä tavalla. Toki moni audiolaite on suunniteltu niin hyvin että niiden virtalähde blokkaa ainakin tavallisimmat häiriöt mutta poikkeuksia löytynee runsaasti eikä laitteen hinnasta oikein voi päätellä miten asia oikeasti on.

Ylijännitesuojat ovat sitten vähän eri tarina. Jos asunto on maalla ja sähköt tulevat ilmajohtoja pitkin, ylijännitesuojaus kannattaa ehdottomasti ja pitäisi tehdä useampiasteisena niin että pääkeskuksessa ja mahdollisissa ryhmäkeskuksissa on järeämmät suojat ja sitten kalliiden äänilaitteiden ja esim. tietokoneiden syötöissä on vielä erilliset suojat. Voi säästää paljon rahaa ja hermoja.

Kaupunkialueella jossa kaapelointi on maan alla, ylijännitesuojat eivät ole niin tarpeellisia mutta toisaalta jatkojohdoissa yms. olevat ylijännitesuojat eivät kyllä haittaakaan mitään. Oikein tehty ylijännitesuoja ei vaikuta yhtään mitään jos jännitepiikkejä ei esiinny. Jos piikkejä tulee, suojan tyypistä riippuen se joko leikkaa piikin ja rajoittaa sen jonkun sata volttia verkkojännitteen yläpuolelle tai oikosulkee syötön hetkeksi kokonaan. Jälkimmäinen käytös on tavallinen esim. purkausputkisuojille jotka kestävät aika isojakin virtapiikkejä. Niiden huono puoli on se että "syttyäkseen" ne vaativat reilun jännitepiikin josta hyvin lyhyt alkuosa pääsee läpi mutta sen energiasisältö on tarpeeksi pieni jotta vahinkoa ei synny ja suojattavan laitteen verkko-osa pystyy vaimentamaan sen.

Moi,

kiitos. Saman kiinteistön keskuskohtaisia ylijännitesuojia voi miettiä, jos keskukset ovat etäällä toisistaan. Suojaukset pitää harkita kokonaisuutena, ja myös siten, että vikasirtasuojaukset pelittää myös mahdollisissa häiriötapauksissa. Riippuen siitä, onko TN-S tai TN-C järjestelmä, tarvitaan joko 2- tai 4-napaisia ylijännitesuojia. Huomioitavaa myös se, että suorissa salamaniskuissa myös maapotentiaali saattaa nousta vaaralliselle tasolle. Erotusmuuntajat antaa jossain hyvin suojaa.

Itse en juurikaan näe tarvetta moniportaiselle ylijännitesuojaukselle kotiolosuhteissa. Markettien leikkureihin en edes vilkaise.

Vaikka netti tekee kaiksita kaikkien alojen erikoisosaajia, niin sähköhommat kannattaa jättää ammattilaisille.

VS

 

[Ville Sallinen]

Mitattu verkkojännite.

Moi,

nuo muutaman voltin vaihtelut ovat merkityksettömiä. Ne pitäisi mitata kymmenen minuutin keskiarvoina.

Se sulla oleva WIMO-mittari bufferoi mittaustulokset, ja ne saa nykäistyä siitä PC:lle, siten että mittaussarjat ovat standarien mukaisia. Näitä saat kaivettua ko mittarista: U L1-N, U L2-N, U L3-N, I L1, I L2, I L3, P L1, P L2, P L3, Q L1, Q L2, Q L3, S L1, S L2 S L3, THDI L1, THDI L2, THDI L3, THDU L1, THDU L2, THDU L3, I0, U L-N min, U L-N max. Myös suorat ja korreloivat hälytykset.

VS

 

[Ville Sallinen]

Päivisin tuo verkkojännite onkin aika stabiili, mutta joskus iltaisin ja öisin jännite nousee jopa usealla voltilla. Mahdollisesti tässä on kyseessä kapasitiivisen loistehon vaihtelusta sähköverkossa.

Lainaus Ville Sallisen tekstistä.

Moi,

näet loistehot siitä WIMO-mittarista.

VS

 

[Ville Sallinen]

Moi,

kiitos. Saman kiinteistön keskuskohtaisia ylijännitesuojia voi miettiä, jos keskukset ovat etäällä toisistaan. Suojaukset pitää harkita kokonaisuutena, ja myös siten, että vikasirtasuojaukset pelittää myös mahdollisissa häiriötapauksissa. Riippuen siitä, onko TN-S tai TN-C järjestelmä, tarvitaan joko 2- tai 4-napaisia ylijännitesuojia. Huomioitavaa myös se, että suorissa salamaniskuissa myös maapotentiaali saattaa nousta vaaralliselle tasolle. Erotusmuuntajat antaa jossain hyvin suojaa.

Itse en juurikaan näe tarvetta moniportaiselle ylijännitesuojaukselle kotiolosuhteissa. Markettien leikkureihin en edes vilkaise.

Vaikka netti tekee kaiksita kaikkien alojen erikoisosaajia, niin sähköhommat kannattaa jättää ammattilaisille.

VS

Moi,

täsmennys: viimeinen lause ei ole spesifisti suunnattu kenellekkään foorumilaiselle, vaan yleisen tason heitto.

VS

 

[pekkaT]

Josssain vaiheessa kirjoitin, että virtasuotimet olisivat suunniteltu lähinnä jenkkien 110V/60Hz verrkovirtaa silmälläpitäen. Olisi taas pitänyt tutkia asiaa hieman ennen kirjoitusta. Itse asiassa virtasuodatus on ihan järkeenkäypää kun asiaa tutkii. Verkkovirrassa voi esiintyä yliaaltojen vääristämää siniaaltoa/säröytynyttä siniaaltoa, minkä suodattimet puhdistavat.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61338/Sieva_Ella.pdf?sequence=1

 

[Toivo]

Markkinoille on tullut VoltVista niminen laite, joka asennetaan pistorasiaan lähelle sulaketaulua. Siinä se mainoksen mukaan poistaa siniaaltomelua ja pienentää siten kodin sähkölaskua. Investointi vain 59€. Nykyisillä sähkön hinnoilla kova juttu!!

Saahan tämän väitteen uskoa ken tahtoo. Se ei kuitenkaan ole hifistin näkökulmasta se pointi. Minua kiinostaa se, onko tällä aparaatilla jotain vaikutusta ääneen? Olisiko joku kokeillut laitetta ja millaisin tuloksin?