Hifiharrastuksen lopettaminen?

  • Keskustelun aloittaja kre
  • Aloituspäivämäärä

kre

Hifiharrastaja
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
9 466
Selventäkäähän arvon kanssaharrastajat, mitä tarkoittaa se kun täällä palstalla aina ajoittain joku julistaa että hifiharrastaminen loppuu nyt niin ja niin pitkäksi aikaa? Siis häh? Jos kaupasta ei kanna uusia laitteita jatkuvalla syötöllä kotiin, on h-harrastus loppu vai? Kuinka pitkä saa ostosten välillä saa olla, jotta harrastus katsotaan jatkuvaksi? Saako tänne edes kirjoittaa mitään jos ei ole esim. ostellut mitään yli vuoteen?

En kritisoi sitä, että porukat tykkää kantaa uusia leluja kotiin, sillä onhan sekin kivaa, mutta kai sitä voi harrastaa olemalla vaan tyytyväinen settiinsä.
 
Ei kai se laitteiden vaihto tästä varsinaisesti harrastusta tee? Onhan noita jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa harrastuksen ja kirjaimellisesti laittaneet laitteet kaappiin ja aloittanut kokonaan jotain muuta.
 
Itsepsyykkausta se on. Kun lähtee mopo käsistä tai hommat menee myttyyn, niin äänentoistoharrastaja hokee tätä "nyt kuuntelein vain musiikkia, nyt kuuntelen vain musiikkia"-mantraa jonkin aikaa.

Ei sillä mitään tosissaan tarkoiteta ja se menee ohi kun vastaan tulee kivat uudet välikaapelit.
 
Omalla kohdalla harrastuksen lopettaminen tarkoittaisi sitä, että myisin laitteet pois, lopettaisin keskittyneen musiikinkuuntelun, levyjen hankkimisen, hifikeskusteluiden seuraamisen/osallistumisen ja alan lehtien lukemisen. Puistattava ajatuskin moinen :-\
 
Itse en koe lopettaneeni hifiharrastusta, vaikka laitteisto on ollut käytännössä sama jo vuodesta 1998. Olen hifimaailman ja IWA:n tilaaja, keskustelen tällä foorumilla ja osallistun harrastajavierailuihin. Olen lisäksi rakentanut kaiuttimet kotiteatteriini.

Se, että ei jatkuvasti päivitä settiä, ei mielestäni ole mikään harrastuksen loppumisen merkki. Harrastus loppuu, jos ei enää aktiivisesti seuraa alaa ja ole mukana toiminnassa, eli käytä aikaa hifilaitteisiin liittyviin asioihin.
 
Mä en taas ymmärrä miksi levyjen osto loppuisi hifiharrastuksen loputtua?
 
Karlsson sanoi:
Ei sillä mitään tosissaan tarkoiteta ja se menee ohi kun vastaan tulee kivat uudet välikaapelit.

Höpön löpön. No yks uusi purkki tuli eilen, vähän nyt jäävi kuittailemaan :p
Mutta kun ei tule enää mitään kivaa vastaan joka edes herättäisi omistamisenhalua niin sitten voi lopettaa laiteharrastuksen ja vain kuunnella musiikkia. Toki nyt vielä yksi lehti tulee ja kirjasto hankkii uusia levyjä ;)
Kyllähän se oli raskasta aikaa kun tiesi olevan parempia ja kiinnostavia vehkeitä mutta rahoituspuoli rajoitti. Kyllä nyt finaalissa kelpaa :D
 
alspe sanoi:
Mä en taas ymmärrä miksi levyjen osto loppuisi hifiharrastuksen loputtua?
Silloin, jos kuuntelee laitteita, eikä musiikkia. Puhtaita laiteharrastajia on jonkin verran, mutta suurin osa heistä taitaa olla lyhyitä tähdenlentoja. Innostutaan, ostetaan kallis setti ja myydään se pois, kun innostus laantuu. Harva jaksaa bongailla kilkatuksia ja tuolinnarahduksia musiikin seasta kovin pitkään.
 
Finaalissa kelpaa juu. Finaali on tietysti käsite jonka pysyvyys voi olla melkein mitä tahansa hifiharrastajalla.

Kyllä se lopettaminen minusta tarkoittaisi ennen kaikkea sitä että lopettaa tietoisen pyrkimyksen äänenlaadun parantamiseen ja tekee hifilaitteiden hankinnat puhtaasti käyttötarpeiden ja halvimman mahdollisen hinnan perusteella kiinnittämättä kokonaisuudessa äänenlaatuun huomiota sen enempää.

Voidaan ajatella niinkin että henkilö jota ei varsinaisesti voi kutsua hifiharrastajaksi voisi ostaa ihan luksuksen kaipuusta vaikkapa kympin hintaisen stereosetin "osaksi sisustusta" ihan vain saadakseen kulutetulla rahalla musiikin kuuntelusta elämyksen. Tämmöinen henkilö ei lukisi alan lehtiä, ostaisi mitä kauppias myisi, ei tekisi vertailuja ja ei oston jälkeen kiinnittäisi tekniikkaan sen kummempaa huomiota.

Voisiko kuitenkin täysin musiikkilähtöinen musiikin kuuntelija kutsua itseään hifiharrastajaksi ostettuaan "hifitasoiset laitteet", kas siinä kysymys.
 
sepi_1 sanoi:
Höpön löpön. No yks uusi purkki tuli eilen, vähän nyt jäävi kuittailemaan :p
Mutta kun ei tule enää mitään kivaa vastaan joka edes herättäisi omistamisenhalua niin sitten voi lopettaa laiteharrastuksen ja vain kuunnella musiikkia. Toki nyt vielä yksi lehti tulee ja kirjasto hankkii uusia levyjä ;)
Kyllähän se oli raskasta aikaa kun tiesi olevan parempia ja kiinnostavia vehkeitä mutta rahoituspuoli rajoitti. Kyllä nyt finaalissa kelpaa :D

Mitähän se hifiharrastaja on tehnyt kuin kuunnellut musiikkia niillä laitteillaan, olkoonkin että saattoivat vaihdella tiuhaan tahtiin? Sitä traktoria?
 
Karlsson sanoi:
Mitähän se hifiharrastaja on tehnyt kuin kuunnellut musiikkia niillä laitteillaan, olkoonkin että saattoivat vaihdella tiuhaan tahtiin? Sitä traktoria?

No kait jokainen toivottavasti on hankkinut ne lelunsa musiikkilähtöisesti, myös se (auto)jannen esimerkin "B&O"-tyyppikin. Mutta kun siitä mieltä kalvavasta setin parantelukierteestä pääsee niin jää jälelle vain musiikki. Siihen saakka osa huvista hupenee parempia aikoja havitellessa. Vaikka onhan se matkakin tärkeä eikä pelkkä määränpää.

Jos ei autovertausta tässä ennen Lottovoittoa voikaan tehdä niin otetaan vaikka vertailuun soittoharrastus. Kun kamat ovat parasta a-ryhmää, samat jotka maailman huipuilla niin sitten voi keskittyä soittamiseen eikä soittimien päivitykseen.
 
Jos nyt jättäisin itselleni Tivolin Model Onen ja kuulokkeet, ja myisin molemmat varsinaset laitteistoni sekä kaikki äänitteeni, ja keskittyisin vain radion kuuntelemiseen, ja lukisin vain musiikkijuttuja enkä lainkaan äänentoistojuttuja, niin en ehkä enää olisi hifiharrastaja, mutta toimintani ydin olisi edelleen sama: tietoinen ja usein varsin keskittynyt musiikista nauttiminen miellyttävällä laitteistolla. Vai olisinko radio-hifisti hyvällä perustasolla?

:) v-a
 
Janne sanoi:
Voisiko kuitenkin täysin musiikkilähtöinen musiikin kuuntelija kutsua itseään hifiharrastajaksi ostettuaan "hifitasoiset laitteet", kas siinä kysymys.

Luulen, että kyse on asian tiedostamisesta. Jos tiedän ostaneeni "hifitasoiset laitteet", olen ylittänyt rajan. Neitseellinen viattomuus hifittömän maailman harhasta on ikuisiksi ajoiksi menetetty.
 
sepi_1 sanoi:
No kait jokainen toivottavasti on hankkinut ne lelunsa musiikkilähtöisesti, myös se (auto)jannen esimerkin "B&O"-tyyppikin. Mutta kun siitä mieltä kalvavasta setin parantelukierteestä pääsee niin jää jälelle vain musiikki. Siihen saakka osa huvista hupenee parempia aikoja havitellessa. Vaikka onhan se matkakin tärkeä eikä pelkkä määränpää.

Jos ei autovertausta tässä ennen Lottovoittoa voikaan tehdä niin otetaan vaikka vertailuun soittoharrastus. Kun kamat ovat parasta a-ryhmää, samat jotka maailman huipuilla niin sitten voi keskittyä soittamiseen eikä soittimien päivitykseen.

Jotenkin, omaan korvaani, erikoista, että hifiharrastuksen määrittely on ainainen varustelukierre. Sitten kun ei varustella, niin hoetaan aikaisemmin esille tullutta mantraa ja ei olla äänentoistoharrastajia?

Varustelukierteestä taas puhutaan kuin se olisi häpeää aiheuttava tauti.

Hassua.
 
Tawe sanoi:
Luulen, että kyse on asian tiedostamisesta. Jos tiedän ostaneeni "hifitasoiset laitteet", olen ylittänyt rajan. Neitseellinen viattomuus hifittömän maailman harhasta on ikuisiksi ajoiksi menetetty.

70-luvulla kotibileissä erään maaseutukaupungin kaupunginorkesterin kapellimestarin pojan luona homasimme, että perheen isukilla oli työhuoneessaan varsin hyvätasoiset Tandbergin laitteet. Tosin kaiuttimet olivat noin kahden metrin korkeudessa kirjahyllyn päällä. Luulen, että mies hyvin tiesi omistavansa hifitasoiset laitteet, mutta en usko, että hän koko itseään hifiharrastajaksi. Samaan tapaan Ainolassa on Sibeliuksen varsin hyvätasoinen radio-levari-yhdistelmä, mutta en usko Jannen ajatelleen itseään hifistinä.

Uskon kyllä että osaan ihmisiä tuo määritelmäsi pätee, mutta ei aivan kaikkiin. Jokin tällainen viattomuuden menettäminen varmaan pitäisi itsenikin low-budget radio-hifistinä tuossa aiemmin kuavaamassani Tivoli Audio tapauksessa.

:) v-a
 
Karlsson sanoi:
Varustelukierteestä taas puhutaan kuin se olisi häpeää aiheuttava tauti.

Tässä vekslaamisessa pitää erottaa toisistaan selvä parannus jonka "ei-harrastaja" tuttukin huomaa siitä saman kastin eestaas huopaamisesta jonka hyöty jää pelkästään omiin korviin tai lähinnä niiden väliin. Siis jos alunperin päämääränä oli parempi toisto eikä välineurheilu.
 
sepi_1 sanoi:
Tässä vekslaamisessa pitää erottaa toisistaan selvä parannus jonka "ei-harrastaja" tuttukin huomaa siitä saman kastin eestaas huopaamisesta jonka hyöty jää pelkästään omiin korviin tai lähinnä niiden väliin. Siis jos alunperin päämääränä oli parempi toisto eikä välineurheilu.
En ymmärrä miksi muiden hyväksyntä pitäisi saada tuossa tapauksessa? Selvä parannus on .... ööö selvä parannus vaikka olisit ainoa naatiskelija. Muut olkoon puukorvia ja jääköön nautinnon ulkopuolelle.

Tarkoitit varmaan jotain muuta kuin mitä tuohon kirjoitit.
 
silmaauki sanoi:
En ymmärrä miksi muiden hyväksyntä pitäisi saada tuossa tapauksessa? Selvä parannus on .... ööö selvä parannus vaikka olisit ainoa naatiskelija. Muut olkoon puukorvia ja jääköön nautinnon ulkopuolelle.

Tarkoitit varmaan jotain muuta kuin mitä tuohon kirjoitit.

No mitään tavisten_hyväksyntää_on turha odottaa näin hassussa harrastuksessa :p Tarkoitin lähinnä sitä, että jopa asiaan hurahtamaton sanoo että nytpäs soi komeesti, paljon paremmin kuin edellinen setti. Yleensä näin ei käy jos pelimerkit menee pelkästään kauppiaan kravatin kiristykseen vehkeiden vuosimallia päivitettäessä. Välirahaa kun pitää olla matkassa vähintään puolet jotta touhusta mitään konkreettista kostuisi.

Varoitus: Viesti(t) sisältää karkeaa karrikointia ja pientä provoa >:D
 
Jyrki_H sanoi:
Se, että ei jatkuvasti päivitä settiä, ei mielestäni ole mikään harrastuksen loppumisen merkki. Harrastus loppuu, jos ei enää aktiivisesti seuraa alaa ja ole mukana toiminnassa, eli käytä aikaa hifilaitteisiin liittyviin asioihin.

Olen tuossa samaa mieltä kuin Jyrki.

Omalla kohdalla musiikinkuunteluharrastus ja hifiharrastus on aika tiukasti nivoutuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, josta on hyvin vaikea sanoa mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Kun olen kiinnostunut musiikista niin haluan sen soivan mahdollisimman hienosti. Siinä tulee kuvaan hifiharrastus. Hifiharrastuksen puolelta asiaa lähestyttäessä taas voi sanoa, että mitäpä iloa niistä hienoista vempeleistä ja hyvästä äänestä on ilman hyvää musiikkia.
 
Back
Ylös