Hifiharrastajien yhteisöllinen musiikkiserveri

Hifiberryhän näyttää hyvältä ja onhan tuohon sittemmin lisätty Tidal Connect Spotifyn lisäksi. Palvelee jo sellaisenaan valtaosaa käyttäjistä. Qobuz tuskin saa omaa versiotaan connectista tämän vuosituhannen aikana valmiiksi mutta sitä voi kyllä ohjata UPNP:n kautta.
Serverin softa näyttää sekin tosi sliipatulta ja jos tuo on selainpohjainen niin samalla OS-agnostinen. Ilmeisesti jotain yhteistyötä B&O:n kanssa tässä on tehty mikä ei ole huono asia.
Äänenlaatuun en osaa ottaa kantaa vrt. high end ratkaisuihin mutta RasPi pohjaisista ratkaisuista esim. Allon Digione Signature on käsittääkseni oikeasti ihan kova luu ja mittautuu hyvin.

Alta maistiaisia serverisoftasta. Tuo "Listening Mode" on käsittääkseni ainakin uudemmissa B&O:n tuotteissa..
Ite olin siinä käsityksessä, että tuo connect tuki toimii ainoastaan erityisen dockerimagen päällä, mutta toi Tidal connect ei ole sisällytetty mukaan itse distroon nimenomaan tekijänoikeuskysymysten takia. Tokihan tuohon voi lisätä jonkun knääkin ohjeineen, jolla ko. docker imaistaan ja konffitaan automaagisesti. Tällöin olisi jokaisen itse päätettävissä syyllistyykö tekijänoikeusrikkomukseen vai ei.

Ja siis niille vähemmän asiaan perehtyneille, niin tässä siis ei rikota musiikoiden tekijänoikeuksia vaan ongelmana lähinnä on, että Tidalin käytön mahdollistavan ohjelmistokirjaston alkuperää ei pystytä varmistamaan. Binääreistä ja konffeista päätellen kirjasto on kaivettu Ifi-valmistajan jonkun laitteen firmwarepäivityksistä. Tidalin politiikasta johtuen tuo on tällä hetkellä ainoa ohjelmistokirjasto, jolla Tidal connectin saa toimimaan avoimen lähdekoodin järjestelmissä. Tällä hetkellä avoimen koodin yhteisössä on jono koodareita odottamassa, että Tidal toimittaisi Tidal connect -rajapinnan tekniset tiedot, jotta Tidal-tuki saataisiin lisättyä muihinkin kuin ainoastaan Tidalin hyväksymiin päätelaitteisiin.

Oma veikkaus on, että Tidalin tiivis yhteistyö MQA:n kanssa jarruttaa tällä hetkellä hommaa, koska todennäköisesti MQA:n pelko on, että heidän kultalehmänsä reverse-engineeraataan jolloin he eivät enää pysty kontrolloimaan MQA:n ykköstason dekoodausta. Noh itseä tämä ei juuri kiinnosta, koska koko formaatti on mielestäni suoraa vittuilua musiikin kuluttajille. Ja toki voi olla, että arvaukseni menee poskelleen ja Tidalilla on muita syitä pitää asiakkaitaan sidottuna rajattuun laitevalmistajapooliin (esimerkiksi diilit laitevalmistajien kanssa). Joka tapauksessa vältän molempia toimijoita kuin ruttoa nimenomaan tällaisen silmään pissimisen takia, mutta koska tuon kaltainen syöpä on juurtunut musiikkialan ytimeen ja moni harrastaja noita palveluita haluaa käyttää, niin ei sitä oikein voi sivuuttaakaan tässä tapauksessa.

</rant>

Mutta siis joo, kyllähän tuohon raspin formiin on tehty varsin kovaa kamaa. Hatut vaan eivät ole USB-laitteita, eli vaativat harrastuneisuutta ja konffimista, jotta ne saa toimimaan. Eli ymmärtääkseni juuri päinvastainen ajatus mitä tässä hifiharrastajien omassa striimerissä ajetaan takaa. Toisaalta jos raspi puraisee, niin platta tarjoaa kyllä pirusti updatemahdollisuuksia ja twiikkaamista jos ei pelkää hypätä komentokehoitteen puolelle, jonka takia se mielestäni olisikin herkullinen vaihtoehto tämmösen projektin pohjaksi.
 
Ilman kynsiä ja hampaita, mutta minä taas toivoisin maailmanrauhaa nälänhädän loppumista. Mitä enemmän tuohon halutaan ominaisuuksia, sen epätodennäköisempää on, että saataisiin aikaan oikeasti jotain sellaista, missä käytettävyydessä päästäisiin edes lähelle kaupallisia tuotteita.
Vai niin. Eipä ne Innuos ja Melco sitten käärmeöljyä taida ollakaan. Tämä on itselleni hyödyllinen tieto.

Maailmanrauha ja nälänhädän loppuminen ovat minustakin kannatettavia asioita, mutta ehkä aavistuksen offtopicia tässä ketjussa.
 
Minun ajatukseni spekseistä tällä hetkellä on tässä, ja käyttötarkoitus on enemmän palvelimena toimiminen ja ohessa digikirjaston säilyttäminen, jakaminen (Interntin yli omaan käyttöön sekä verkkolevymäisesti että DLNA:lla kotona). Myös automatiikka levyjen rippaamiselle ja muistitikun kopioinnille on ominaisuuksissa.


Mediapalvelin 2022
  • Ubuntu 20.04 LTS tai Debian?
  • Jriver Mediacenter 28 kirjaston hallintaan ja verkkotoistoon sekä lähi- että ulkoverkkoon asiakkaan lisenssillä tai lisälisenssillä omiin nimiin?
  • Optiona myös Roon kotiverkkoon
  • 2 x 10 Tt kiintolevytila ja 1 Tt käyttöjärjestelmän SSD
  • Skriptillä toteutettu optisten levyjen automaattinen kopiointi ja muuntaminen, kun asemaan laitetaaan levy
  • Skriptillä toteutettu USB-muistitikun kopiointi automaattisesti kirjastoon
  • Vuorokautinen skripti rsyncilla inkrementaalisti varmuuskopioiden tiedostot toiselle levylle vai raid?
  • Vuorokautinen skripti rsyncilla inkrementaalisti varmuuskopioiden tiedostot ulkoiselle USB-levylle, lisäoptio?
  • Skriptillä ohjattu Jriverin vuorokautinen sammutus ja uudestaan käynnistys screeniin sopivana ajankohtana – näin Jriver päivittää itsensä sekä hakee kirjastoon uudet tiedostot (ei välttämätön?)
  • Skriptillä ohjattu dy.fi nimipalvelu dynaamiselle IP-osoitteelle asiakaskohtaisesti
  • Etähallinta SSH-yhteydellä tukea varten
  • Porttiohjaus asiakkaan palomuuriin ja reitittimeen (näiden rajoitukset selvitettävä etukäteen)
  • Mahdollisuus USB audio -laitteelle päätelaitekäyttöä varten ja mahdollisuus näytölle kuvan toistoa varten (kenties kosketusnäyttö optioksi)


Käytännössä tulen tämän myös toteuttamaan, koska nykyinen palvelimeni rauta on kuluttajaelektroniikkaa, mikä on pyörinyt jo reilut kolme vuotta 24/7 ja tarve on myös 20.04 LTS Ubuntulle nykyisen 18.04 LTS:n tilalle aikanaan.
Tää on käytännössä custom toteutus jokaiselle asiakkaalle? Eikä siinä mitään vikaa ole, mutta tuossa on paljon semmosta spessua ja arvokasta, joka ei välttämättä vetoa kuin aika pieneen osaan Hifiharrastajat Ry:n jäseniä. Tuosta esimerkiksi tulee todella arvokas setti jos vaan haluaisi vähän dipata varpaan kärkiä digitoiston maailmaan, johon mukaan tulee vielä kaikenlisäksi maksullinen softalisenssi.

Itse sinällään en juuri perusta debbarista tai ubuntusta, mutta distrotkin on kuin kalsarit, eikä tämä ketju ehkä ole oikea paikka distrovääntöön :D

Se tosin on sanottava, että katson kyllä aika kieroon, että linuxiin tehdään palomuuriin reikiä. Tämä etenkin kun nyt kun koko internet rikki, koska javan logitusohjelmaa suunnitelleet ovat laittaneet oman mukavuutensa tietoturva-asioiden esille. Jos uPnP on konffittu oikein, ei ylipäätään mitään porttiavauksia edes tarvita.

Eli jos tuosta konseptista oikeasti meinaat tuotetta, niin tietoturvan varmistamiseen kannattaa oikeasti upottaa ilta jos toinenkin. Ei ole mukavaa selittää asiakkaalle, miksi setä siniset kyselevät miksi mediatoistinta on käytetty tietomurrossa tai miksi Tidaliin syötetty luottokorttinumero onkin vapaasti netistä saatavilla. Tietoturva ei lopulta ole kauhean monimutkaista, mutta yhdellä pienellä virheellä saattaa olla katastrofaalisia seurauksia. Siksi se kannattaa miettiä hyvin tarkkaan läpi.

Näin varoituksen sanasena ihan yleisestikin mediatoistimien osalta. Palomuurin portit ovat kiinni syystä, eikä niitä ole syytä availla, jos ei tiedä tarkalleen mitä on tekemässä. Jos et osaa täsmälleen sanoa, miksi mediatoistimeen ei pysty ottamaan etäyhteyttä kotiverkin ulkopuolelta (ei, oikea vastaus ei ole, koska palomuuri estää sen), on palomuuriportin avaaminen lähes poikkeuksetta väärä ratkaisu. Mutta nyt setä-tietoturva lopettaa aiheesta paasaamisen.

edit. jaa niin huomoina vielä. Aika moni nettiliittymä tarjoaa liittymälle myös ipv6 osoitteen. Tuon kanssa ei tartte säätää noiden dynaamisten DNS-palveluiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Tää on käytännössä custom toteutus jokaiselle asiakkaalle? Eikä siinä mitään vikaa ole, mutta tuossa on paljon semmosta spessua ja arvokasta, joka ei välttämättä vetoa kuin aika pieneen osaan Hifiharrastajat Ry:n jäseniä. Tuosta esimerkiksi tulee todella arvokas setti jos vaan haluaisi vähän dipata varpaan kärkiä digitoiston maailmaan, johon mukaan tulee vielä kaikenlisäksi maksullinen softalisenssi.

Itse sinällään en juuri perusta debbarista tai ubuntusta, mutta distrotkin on kuin kalsarit, eikä tämä ketju ehkä ole oikea paikka distrovääntöön :D

Se tosin on sanottava, että katson kyllä aika kieroon, että linuxiin tehdään palomuuriin reikiä. Tämä etenkin kun nyt kun koko internet rikki, koska javan logitusohjelmaa suunnitelleet ovat laittaneet oman mukavuutensa tietoturva-asioiden esille. Jos uPnP on konffittu oikein, ei ylipäätään mitään porttiavauksia edes tarvita.

Eli jos tuosta konseptista oikeasti meinaat tuotetta, niin tietoturvan varmistamiseen kannattaa oikeasti upottaa ilta jos toinenkin. Ei ole mukavaa selittää asiakkaalle, miksi setä siniset kyselevät miksi mediatoistinta on käytetty tietomurrossa tai miksi Tidaliin syötetty luottokorttinumero onkin vapaasti netistä saatavilla. Tietoturva ei lopulta ole kauhean monimutkaista, mutta yhdellä pienellä virheellä saattaa olla katastrofaalisia seurauksia. Siksi se kannattaa miettiä hyvin tarkkaan läpi.

Näin varoituksen sanasena ihan yleisestikin mediatoistimien osalta. Palomuurin portit ovat kiinni syystä, eikä niitä ole syytä availla, jos ei tiedä tarkalleen mitä on tekemässä. Jos et osaa täsmälleen sanoa, miksi mediatoistimeen ei pysty ottamaan etäyhteyttä kotiverkin ulkopuolelta (ei, oikea vastaus ei ole, koska palomuuri estää sen), on palomuuriportin avaaminen lähes poikkeuksetta väärä ratkaisu. Mutta nyt setä-tietoturva lopettaa aiheesta paasaamisen.

edit. jaa niin huomoina vielä. Aika moni nettiliittymä tarjoaa liittymälle myös ipv6 osoitteen. Tuon kanssa ei tartte säätää noiden dynaamisten DNS-palveluiden kanssa.
On huomioitava, että tämä Mediapalvelin 2022 tuottaa myös kotikirjaston toiston ulkoverkkoon, minkä takia porttien puukotus reitittimestä on tarpeen. Linuxin palomuurin reiät on eri asia.

Jos puhutaan pelkästään kotiverkossa toimivasta "palvelimesta", niin siihen riittää vaikka simppeli verkkosoitin, minkä kylkeen laitetaan USB-kiintolevy tai sitten NAS. Hoidetaan se levyjen taltiointi sitten vaikka yhdistyksen robotilla ja sopivalla tietokoneella.

Tidalin toistonhan hoitaa edelleen se hifi-setissä oleva verkkotoistin eli päätelaite, ei palvelin itse vaikka sekin on mahdollista.

Softalisenssi JRiveristä on versiokohtainen kertaostos.
 
On huomioitava, että tämä Mediapalvelin 2022 tuottaa myös kotikirjaston toiston ulkoverkkoon, minkä takia porttien puukotus reitittimestä on tarpeen. Linuxin palomuurin reiät on eri asia.

Jos puhutaan pelkästään kotiverkossa toimivasta "palvelimesta", niin siihen riittää vaikka simppeli verkkosoitin, minkä kylkeen laitetaan USB-kiintolevy tai sitten NAS. Hoidetaan se levyjen taltiointi sitten vaikka yhdistyksen robotilla ja sopivalla tietokoneella.

Tidalin toistonhan hoitaa edelleen se hifi-setissä oleva verkkotoistin eli päätelaite, ei palvelin itse vaikka sekin on mahdollista.

Softalisenssi JRiveristä on versiokohtainen kertaostos

Ok. Eli puhutaan pelkistä reitittimen porttiohjauksista etähallintaa varten. Sitten on eri asia. Näitä kun töiden puolesta joutuu pohtimaan ja viimeviikot ovat olleet aika työntäyteisiä log4shellin takia, niin olen ehkä turhankin herkällä tietoturva-asioiden suhteen ja heti oli niskakarvat pystyssä kun mainittiin palomuuri. Siitä huolimatta kannatta miettiä tarkkaan miten palvelin päivittää itsensä, jos mediapalvelimen softasta löytyy tietoturvaukko. Lisäksi hyvänä tietoturvatapana on siirtää portit pois oletusporteistaan jos se vaan on mitenkään mahdollista protokollien puolesta.

Mutta siis tässä tapauksessa kyse on puhtaasta mediapalvelimesta, jonka ainoa tehtävä on säilöä ja jakaa pelkästään tiedostoja. Eli tämä tarvitsee kaverikseen siis vielä streamerin. Tämä rajannee käyttäjäkuntaa vielä entisestään. Itselläni ei esimerkiksi ole moiselle ole mitään virkaa, kun pyrin lähtökohtaisesti säilyttämään kaiken oleellisen datan kodin ulkopuolella ja näin ollen minimoimaan backuppaamisen tarpeen. Kuulun näin ollen täysin kohderyhmän ulkopuolelle.
 
Koeponnistuksen alkuvaihetta jo olemassa olevalla raudalla.

1641066812224.jpg


Ei näkkkyy onnistu Win10:llä enää kovin helposti asennustikun tekeminen. Ja j00, Ubuntun Desktop-versio kyseessä, koska JRiver mm. tarvitsee GUI:n. Käytännössä olen todennut helpommaksi lisätä tarvittavia Server-version ominaisuuksia Desktop-versioon kuin asentaa GUI:n Server-versioon. Molemmat tavat toki on toimivia. Nyt tähän hätään Ubuntu menee toimivan Win10:n rinnalle.

Kosketusnäyttö pitäisi toimia suoraan Ubuntussakin, mutta se jäänee nähtäväksi käytännön puolesta.
 
Kuulun näin ollen täysin kohderyhmän ulkopuolelle.
Se voi olla.

Näkisin kohderyhmän haluavan pitää itse hallussaan sen aikanaan hankitun CD-levykokoelman tiedon ja käyttävän sitä nykyaikaisesti niin kotona kuin sen ulkopuolella älypuhelimella. Myös erilaatuiset verkkotoistovirrat onnistuu siihen hifisetin päätelaitteeseen DLNA:lla, ja itse Mediapalvelin voi olla vaikka varastossa, kunhan sille on verkkoyhteys ja sähköä. Käytännössä ajatus on hieman NAS:n tapainen, mutta huomattavasti monipuolisempi palveluiltaan.
 
Se voi olla.

Näkisin kohderyhmän haluavan pitää itse hallussaan sen aikanaan hankitun CD-levykokoelman tiedon ja käyttävän sitä nykyaikaisesti niin kotona kuin sen ulkopuolella älypuhelimella. Myös erilaatuiset verkkotoistovirrat onnistuu siihen hifisetin päätelaitteeseen DLNA:lla, ja itse Mediapalvelin voi olla vaikka varastossa, kunhan sille on verkkoyhteys ja sähköä. Käytännössä ajatus on hieman NAS:n tapainen, mutta huomattavasti monipuolisempi palveluiltaan.
Joo itellä on nykyään "levyt" amazonissa S3:ssa Irlannissa. Siis ne mitä ei suoratoistoista löydy. Valokuvausta harrastavan vaimon valokuvat myös. Ei tarvitse miettiä backuppeja, porttipuhkomisia eikä tarvitse laittaa pennin hyrrää kiinni omiin laitteisiin. Monin verroin edukkaampaa ja huolettomampaa. Vaatii tosin vähän nörtteilyä, että sain tuon toimimaan haluamallani tavalla, eli ei välttämättä sellaisenaan ole kovin käyttäjäystävällinen ratkaisu.
 
Joo itellä on nykyään "levyt" amazonissa S3:ssa Irlannissa. Siis ne mitä ei suoratoistoista löydy. Valokuvausta harrastavan vaimon valokuvat myös. Ei tarvitse miettiä backuppeja, porttipuhkomisia eikä tarvitse laittaa pennin hyrrää kiinni omiin laitteisiin. Monin verroin edukkaampaa ja huolettomampaa. Vaatii tosin vähän nörtteilyä, että sain tuon toimimaan haluamallani tavalla, eli ei välttämättä sellaisenaan ole kovin käyttäjäystävällinen ratkaisu.
Mitäs teran musiikkien säilöminen maksaisi suunnilleen vuodessa?
 
Se on muistaakseni siellä jossain satkun korvilla dollareina. S3 infrequent access on tarkka palvelu, kun ei tässä kuitenkaan webiserveriä pidetä :D . Toki kaksi teran kiekkoa rasberrypi tulee parissa vuodessa halvemmaksi, mutta tällä metodilla kaikki digitaalinen on turvassa vaikka talo palaisi kivijalkaan asti. Vaimon kuvat on tarkalleen ottaen vielä amazonin backuppalvelussa (S3 Glacier Deep Archive.), joka on sitten muistaakseni pari kymppiä vuodessa. Pari teraa siellä kai kuvia tällä hetkellä on. Tuon jippona vaan on, että datan fetchaaminen kestää sitten pahimmillaan 12h, joten sitä ei oikein voi käyttää muuta kuin backuppina.

Voi olla että levyä löytyisi halvemmalla muilta toimijoilta, mutta tuo oma 100GB on niin vähän, että erot lasketaan euroissa vuositasolla. Lähtökohtaisesti kun tuo S3-bucket on aivan ylijäreä tähän tarkoitukseen...
 
Kiinostuinpa asiasta nyt sen verran, että kurkkasin esimerkiksi kuinka paljon Dropbox veloittaa palveluistaan. Näemmä heiltä saa pari teraa samaan hintaan. Pitäisi olla mountattavissa suoraan virtuaaliseksi levyasemaksi Fuse + dbxfs kombolla. Jollei toi dropparin api nyt ihan ruokottoman hidas ole, niin nopeuden pitäisi helposti riittää tiedostojen käyttämiseen. tosin ei todennäköisesti indeksoimiseen, eli Roonin tms softan juhdaksi tuosta ei todennäköisesti ole.

edit. Windows-käyttäjille toki Onedrive saattaa olla yksinkertaisin vaihtoehto. Itse kun en winkkariin ole kohta varmaan 15v koskenut niin tuppaa tämä unohtumaan. Google drive tai applen vastaava lienee myös käyttökelpoinen vaihtoehto kännykän käyttiksestä riippuen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös