Hifi 2.5/2S -> Hifi 2.5/2

Bee Flekkursson

Hifiharrastaja
Liittynyt
29.11.2006
Viestejä
4 103
Kaupunki
Vaajakoski
Johdanto
Kryptinen otsikko kielennetty sanoin toisin, on siis tarkoitus Pekka Tuomelan suunnittelemien suljettujen Hifi 2.5/2S mallin sijaan askarrella olevana ja tulevina pimeyden hetkinä refleksiviritteiset Hifi 2.5/2 -kaiuttimet.

Mallit ovat kirjasta Tee itse hifikaiuttimia, kolmas painos, vuosi 2001, sivut 212-214. Nykykunnossa suljetut ovat rumat ku mitkä -> http://www.dvdplaza.fi/galleria/showphoto.php/photo/15476/title/hifi-2-5-2f2-mgstaeae-polku-ei-vie-mihinkaeaen/cat/504. Jakosuodikuva on liitteenä. Ammoiset Hifi-lehden sivuilla ja Hifitalon, versio 1.0 sivuilla oli keskustelu-/kyselyryhmiä, jotka tarjosivat tietoa joka on sittemmin päätynyt kadonneiden bittien arkistoon.

Refleksimalli tulee tammiliimapuusta, jota Puukeskus kauppasi pikkupaloina kesällä kustannusedulliseen hintaan. Puutyöstö taitoa jo jonkin verran on, samoin puutyöstökäsityökaluja, mutta tietoa puuttuu. Siitä lisää seuraavassa osiossa.

Kysymykset
1. Jakosuodin on molemmille malleille kirjassa sama, miten tämä on mahdollista?
2. Refleksiputki on sisähalkaisijaltaan 25 mm ja pituudeltaan 95 mm. Onko materiaaliehdotuksia vai väsäilenkö puusta putjen ja päät pyöristyksineen?
3. Refleksiputki on diskanttia vastapäätä. Refleksiputken diskantinpuolen pää lienee on vaimennusainevapaavyöhyke?
4. Mikä on kaiuttimen herkkyys (ei määritelmä, vaan ihan luku). Tuomela kirjoittaa "Koska keskiäänillä ja diskantissa ei ole yhtä paljon vaimennusta, kaiuttimien herkkyys on pari desibeliä alkuperäismallia suurempi. Eli mikä on Hifi 2.5/2 -kaiuttimen/vuosi 2001 herkkyys?

5. Voiko niitä ajaa putkivahvistimella, esim. Yarland FV 34 C111?
6. Tarvitseeko jakosuodinta muuttaa, jos niin miten?
7. Jos tiedossasi on ja haluat jakaa jotain twiikkauksia, niin otan niitä mielelläni vastaan.
8. Myös muita kommentteja tahi muisteloita saapi aiheeseen liittyen kirjoitella.

Pahoittelut eli disclaimer
Jos kysymykset ovat naiiveja tai muuten alkeellisia, niin älä ihmettele. En osaa kaiutinsuunnittelua vaikka Tuomelan opus on tullut tavattua, ja aika paljos muutakin tekstiä. Jätän tämän puolen osaamiset suosiolla alaa paremmin hallitseville harrastajille, ammattilaiselle tahi heidän yhdistelmilleen. Heitä tälläkin palstalla on, joten kommentteja pyydän ja niistä täten etukäteen kiitän.

Kaiuttimet ovat ensimmäiset tuotokseni kaiutinrintamalla, siis tieten rakentelun osalta, ja täten ne ovat kovin rakkaat minulle.

Yt. Bee
 
Bee Flekkursson sanoi:
1. Jakosuodin on molemmille malleille kirjassa sama, miten tämä on mahdollista?
2. Refleksiputki on sisähalkaisijaltaan 25 mm ja pituudeltaan 95 mm. Onko materiaaliehdotuksia vai väsäilenkö puusta putjen ja päät pyöristyksineen?
3. Refleksiputki on diskanttia vastapäätä. Refleksiputken diskantinpuolen pää lienee on vaimennusainevapaavyöhyke?
4. Mikä on kaiuttimen herkkyys (ei määritelmä, vaan ihan luku). Tuomela kirjoittaa "Koska keskiäänillä ja diskantissa ei ole yhtä paljon vaimennusta, kaiuttimien herkkyys on pari desibeliä alkuperäismallia suurempi. Eli mikä on Hifi 2.5/2 -kaiuttimen/vuosi 2001 herkkyys?

5. Voiko niitä ajaa putkivahvistimella, esim. Yarland FV 34 C111?
6. Tarvitseeko jakosuodinta muuttaa, jos niin miten?
7. Jos tiedossasi on ja haluat jakaa jotain twiikkauksia, niin otan niitä mielelläni vastaan.
8. Myös muita kommentteja tahi muisteloita saapi aiheeseen liittyen kirjoitella.

1. Täh, onkos 3. painoksessa sitten molemmat mallit? 2. ja 4. painoksessa on vain S-malli. Tekstinkin mukaan jakari on erilainen kuin alkuperäisessä 2.5/2:ssa. Eihän 2 dB suurempaa herkkyyttä saada muuten aikaan.
2. Muovisia putkia saa kaupasta parilla ekulla. Lasketaan uusi pituus jos tulee vähän isompi halkaisija.
3. Vaimennusta on yleensä vain seinillä, lattialla ja katossa, jolloin kartiosta refleksiputkeen jää vaimentamaton reitti
4. S on kirjassa näkyvän mittauksen mukaan noin 85 dB/2.83V. Originaali on siis noin 83.
5. Herkkyys on matala, mutta jos olet ajanut suljettuna putkarilla niin siihen nähden ei tule merkittävää muutosta
6. Jos haluat ylläpitää nykyisen S-mallin yläpään herkkyyden, ei jakaria tarvitse muuttaa.
 
kimmosto sanoi:
1. Täh, onkos 3. painoksessa sitten molemmat mallit? 2. ja 4. painoksessa on vain S-malli. Tekstinkin mukaan jakari on erilainen kuin alkuperäisessä 2.5/2:ssa. Eihän 2 dB suurempaa herkkyyttä saada muuten aikaan.
2. Muovisia putkia saa kaupasta parilla ekulla. Lasketaan uusi pituus jos tulee vähän isompi halkaisija.
3. Vaimennusta on yleensä vain seinillä, lattialla ja katossa, jolloin kartiosta refleksiputkeen jää vaimentamaton reitti
4. S on kirjassa näkyvän mittauksen mukaan noin 85 dB/2.83V. Originaali on siis noin 83.
5. Herkkyys on matala, mutta jos olet ajanut suljettuna putkarilla niin siihen nähden ei tule merkittävää muutosta
6. Jos haluat ylläpitää nykyisen S-mallin yläpään herkkyyden, ei jakaria tarvitse muuttaa.
1. Ei ole. Puusilmäni tavasivat taas kerran väärin. Kirjassa on vain suljettu malli.
2. Ok.
3. Olen tehnyt kirjan ohjeen mukaan, ja vaimennuksena on noin 1.5 litraa vanua, jota kotelo on todella täynnä. Eli uudessa kotelossa teen mitä, vaimennan rajapinnat eli sisäseinät jatai mätän vanua paljon?
4. Kiitos.
5. Ei, putkivahvistinta en omista, mutta olen himoinnut koestaa edes peruslaitetta.
6. Haluan.

Kiitos tiedoista.
 
Bee Flekkursson sanoi:
3. Olen tehnyt kirjan ohjeen mukaan, ja vaimennuksena on noin 1.5 litraa vanua, jota kotelo on todella täynnä. Eli uudessa kotelossa teen mitä, vaimennan rajapinnat eli sisäseinät jatai mätän vanua paljon?

Kotelo näyttää sen kokoiselta että kaikille muille pinnoille paitsi tietysti etuseinälle voisi laittaa kerroksen Tyrotexiä. Vanua ei ole ihan pakko enää sen jälkeen laittaa. Ei varmaan mahtuisikaan sen vertaa että vaikuttaisi. Tärkeintä olla elementin takana ja vähintään toisella vastakkaisista seinistä.
 
Tarkista vielä että refleksiputki mahtuu kunnolla koteloon ettei se sisäpuolen pää tule liian lähelle etulevyn sisäpintaan.
Noissa ohjeissa on muistaakseni se tilanne että aika lähelle menee. Esim. valmiina saatavat, mm. Hifitalon toimittama putki on halkaisijaltaan isompi kuin Tuomelan alkuperäisessä ohjeessa oleva 25 mm. Oli muistaakseni 28 mm ja putken pituutta piti vähän lisätä.
Tietysti on olemassa myös paljon muita putkia joita voi käyttää kuin nämä valmiit refleksiputket.

Mahdolliset putken mahtumisongelmat korostuu jos käytät sisähalkaisijaltaan suurempaa putkea. Silloin putki pitenee helposti monta senttiä.

Itse aikanaan paksunsin takaseinämää jotta putkelle putkelle paremmin tilaa. Asiaan tosin vaikutti myös että oma ratkaisuni Peerlesin diskantin kiinnittämiseen ja tiivistämiseen oli se että liimasin kotelon sisäpuolelle diskanttielementin reiän taakse 4 mm vanerisuikaleen.
En luottanut siihen että olisin saanut tuon diskantin varsin kapean laipan ja Hifitalon tiivistenauhan kanssa riittävän siistiä sekä samalla varmasti ilmatiivistä asennusta. Sen vuoksi levy taakse ja siihen vain johdolle reikä ja johto tiivistemassan kanssa kiinni.
Halkaisin tuon Hifitalon tiivisteen sitten että se oli siistin näköinen eikä turpoillut laipan alta.

Tuon diskantin laipan suunnittelijalle kyllä korkeintaan 1 point from Matias.
 
Syventäisin kotelon 170 mm:iin, jotta 28/122 mm putki (lyhennetty Streamline 30) mahtuisi kunnolla. Tilavuutta voi pienentää vastaavan määrän vaikkapa ylhäältä ja tarvittaessa takaseinää paksuntamalla.
Vaimennuksesta vielä sen verran että Tyrotex voi olla turhan paksua tavaraa muualle kuin taakse ja ylös. Jos laittaa sivuseinille/alas, kannattaa ainakin piipat leikata elementin kohdalta, jotteivät mene kartioon. Lieneekö Sonofil riittävän ohutta...
 
Ja vastaus on .... dippidappidei ... 47 tai jotai... :D

Paikallinen tuuliviiri puusilmineen palailee lauteilta saunan kotoisen, asiaa saunassa (lämpimässä) mietittyään, taas tähän omalta osin hieman lämpöä tällä hetkellä nostattavaan kaiutinmaailmaan.

Tee itse ... täsä kolmannessa painoksessa ohje alkaa johdannolla jatkuen suljetun kaiuttimen ohjeella viitaten aluksi alkuperäiseen refleksiohjeeseen. Sitten käsitellään kaksi kappaletta suljettua ja kolmas kappale alkaa tekstillä "Hifi 2.5/2 voidaan tehdä myös koteloltaan suljetuksi". Eli suloisesti sotketaan soppa sekaisin.

Kuitenkin kolmannen painoksen ohje on sama kotelo, jakosuodin ja vanumäärä molemmille vaihtoehdoille. Ainoa ero on refleksimalliin tuleva refleksiputki, jolloin tällä on jokin vaikutus ainakin sisätilavuuteen (joka pienenee). Johtopäätöksenä tästä voi vain todeta, että suljettu/refleksi asialla ei ole mitään vaikutusta ainakaan jakosuotimeen eikä vanunmäärään. Vasteeseen yms. asioihin tuolla on pakko olla vaikutusta tai fyysiikan lait ovat muuttuneet tai sitten minä en vaan ymmärrä (no tämä on kyllä faktaa, vaan ei osaltani fysiikkaa, aivokemiaa tosin senkin edestä ;)).

Kiitos Matias vinkistä.
 
kimmosto sanoi:
Syventäisin kotelon 170 mm:iin, jotta 28/122 mm putki (lyhennetty Streamline 30) mahtuisi kunnolla. Tilavuutta voi pienentää vastaavan määrän vaikkapa ylhäältä ja tarvittaessa takaseinää paksuntamalla.
Vaimennuksesta vielä sen verran että Tyrotex voi olla turhan paksua tavaraa muualle kuin taakse ja ylös. Jos laittaa sivuseinille/alas, kannattaa ainakin piipat leikata elementin kohdalta, jotteivät mene kartioon. Lieneekö Sonofil riittävän ohutta...
Noita molempia on varastossa odottamassa isompaa projektia. Tyrotexista ku karsii huiput pois niin siitä saa sopivat palat. Sonofil on vapaassa ilmassa paksumpaa kuin leikattu Tyrotex (ei tarkempaa mittaa kun on Sonofillit vielä paketissa).

Tuo takaseinän paksunnos kuulostaa viksuimmalta jos sille linjalle loppupeleissä ennen työstöä saavutaan.
 
Kerran vielä vaimennusaineesta. Yksi kerros takaseinään ja kattoon tekee Tyrotexillä noin 0.5 litraa, joka on tuohon kokonaistilavuuteen mielestäni aika riittävä vaimennus. Liika vaimennus syö vaan tehot resonaattorista, jolloin putki menee täysin hukkaan.
 
kimmosto sanoi:
Kerran vielä vaimennusaineesta. Yksi kerros takaseinään ja kattoon tekee Tyrotexillä noin 0.5 litraa, joka on tuohon kokonaistilavuuteen mielestäni aika riittävä vaimennus. Liika vaimennus syö vaan tehot resonaattorista, jolloin putki menee täysin hukkaan.
Kiitos. Tarpeeks ku mätikii meikää pehmeellä päähän ni alkaa jakelukin toimia eli "rautalanka" on parasta lankaa ainakin ohjetasolla näissä ympyröissä Beelle.

Yt. Ö Bee
 
Tuo pienuus on vaikee hahmottaa kun omat kotelot on liki sata kertaa suuremmat ja kartiotakin 50 kertaa enemmän :p Mutta kyllä se siitä. Mites reunusten kunto? Meinaan että taitaa olla vielä sen ikäluokan kumia, joka ottaa valosta itteensä ja voi alkaa kovettua ja haurastua.
 
Ikä ei ole ongelma. Nämä ovat vain muutaman vuoden ikäiset pömpelit eli reunusten kunto on priimaa.

Nuo kotelot ovat todella pienet eli elementtien uudelleensijoittelu ei ole suotavaa, ja tuo takaseinän paksunnos tahi muotoilu rekfleksiputken ulostulon osalta ratkaisee tuonkin ongelman.

Kiitos vaan avusta. Ja jos tulee jotain vielä mieleen, niin saapi ohjeistaa tahi vinkata (tämä siis koskea kaikkia lukijoita tahi kokijoita tämän pömpeöin osalta).
 
No tuo tuli vielä mieleen: Mitkä kelat vanhassa suotimessa on. Hifitalo on myynyt sarjaa aikanaan ferriittikelojen kanssa ja joskus on saanut ilmasydänkelojakin.
Itse valitsin ne ilmasydänkelat mutta jakosuotimen sijoittaminen bassoaukosta alkaa kyllä muistuttamaan laivanrakennusta pulloon..... :p

Eihän tuohon kaiuttimeen varmaan hirveitä tehoja ajeta mutta itse vierastan vähän noita ferriittikeloja. Eli minä ainakin vaihtaisin mahdolliset ferriitit ilmasydämisiin keloihin jos suotimen arkkitehtuuri antaa periksi.

Mun oma versioni tästä kaiuttimesta on liki metrin korkuinnen kapea torni. Alaosassa on integroitu jalusta. Sitten kaiutinkotelon ekat 30 senttiä on umpi MDF. Sen jälkeen tyhjää (tosin tukina kolme välilaippaa ja täynnä superlonia) ja tämän yläpuolella vasta kaiutinkotelon vaatima tila.
Liittimet mulla on lattian rajassa.
Jos nyt tekisin homman, niin rakentaisin suotimen vielä omaan erilliseen tilaansa joka ei olisi kaiutinelementtien kanssa samassa..

No, ehkä kuva kertoo paremmin...

Kuva019.jpg
 
Matias. sanoi:
Mun oma versioni tästä kaiuttimesta on liki metrin korkuinnen kapea torni. Alaosassa on integroitu jalusta. Sitten kaiutinkotelon ekat 30 senttiä on umpi MDF. Sen jälkeen tyhjää (tosin tukina kolme välilaippaa ja täynnä superlonia) ja tämän yläpuolella vasta kaiutinkotelon vaatima tila.
Liittimet mulla on lattian rajassa.
Jos nyt tekisin homman, niin rakentaisin suotimen vielä omaan erilliseen tilaansa joka ei olisi kaiutinelementtien kanssa samassa..

Hienon tornin olet tehnyt :). Olen toteuttanut vastaavalla periaatteella ht-/tv-kaiutinpilarit, elementtinä TangBand W4-657SC, alaosassa hiekkaa, keskellä ilmaa ja yläosassa 4 litran kotelossa elementti ilman jakosuodinta ja pehmusteita. Noista muista vinkeistäsi seuraavassa viestissä lisää. Kiitos vinkeistä.
 
Seko seko, tiko tiko, heko heko :p

On kiva huomata esittäneensä heti aloitusviestissä täysin eri jakosuodin kuin omissa pöntöissä todellisuudessa on. Ruuvasin elementit irti ja otin vanut ulos. Otin valokuvantapaisen jakosuotimesta, ja tajusin jotta jakosuodin on jostakin vanhemmasta Tuomelan opuksesta (kolme kelaa, esittämässäni kuvassa kaksi kelaa). Samalla huomasin, että tuosta vanhemmasta pömpelistä puuttuu tukirima.... Näin se muisti tekee kepposet. Nykyiset elementit ovat alkuvuodelta 2004 ja alkuvuodelta 2008. Molemmat Hifitalo v1.0:sta lunastettuja (tarkistettu kuiteista, joten tämä on vankkaa faktaa). Alkuperäinen Hifitalon toimittama jakosuodinkuva on myös tallessa.

Ohessa muutama kuva
- jakosuodinta väläys,
- bassokeskari
- vanumäärä (bassokeskarin takaa ja diskantin takaa)

Uusi jakosuodin syntyy siis ilmasydänkeloista (siis vain kelojen osalta) Tuomelan kirjan 3. korjattu ja täydennetty painos perusteella, harkintaan laitetaan ulkoinen jakosuodinlaatikko, pehmusteena käytetään Tyrotexia, kiitos Kimmoston esityksen sekä laskelman, ja refleksiputki katellaan kohilleen (eli etsiskelen ensin romuvarastoni, bilteman, yms paikat, jos vaikka löytyisi 25 mm sisäläpimitaltaan olevaa putkea). Kimmoston laskelman perusteella Streamline 30 toimii plan beenä.
 
Noiden Peerlesin diskanttien kanssa pitää sitten olla tosi varovainen. Niitä ei muistaakseni ole enää saatavilla joten millään meisselillä ei kannata tökkiä...... :-\
 
Juu, olen tietoinen tuosta saantipulasta ;). Tuo 2008 "kaiutin" on raavittu Hifitalo v1.0:ssa kasaan jostain. Sitä ei ollut enää saatavilla, joten jostain kummasta kuitenkin taikoivat minulle ehjän elementtiparin.

Tähän mennessä on tullut rakennettua 8 kaiutinta (kpl, ei paria), ja yhtään elementtirikkoutumista en ole onnistunut luomaan. Koputtaa puuta.
 
Back
Ylös