Minulla oli tarve vielä katon akustoinnille omassa olohuoneessa niin pähkäilin siihen ratkaisun ja kerron myös ohjeita kuinka sellaisen voi tehdä itsekin.
Tarpeet kustantaa maaleineen vajaan 100 €. Runkona ja puuosina kannattaa käyttää eri paksuisia havuvanerisoiroja. Havuvaneri on koivuiseen nähden halvempaa ja huomattavasti kevyempääkin, mikä on etuna kokonaispainon puolesta. Minä sahuutin Joensuun Palavanerilla puuosat suunnilleen valmiiksi ja pätkin niitä tarvittaessa puukkosahalla. Aaltopahvirullan ja valkoisen remonttimaalin ostin Puuilosta maalaustelapaketin kanssa samalle kuitille. Lisäksi tarvitaan sopivia puuruuveja ja akkuporakone.
Helpoin aaltopahvi on maalata suojatulla lattialla, mutta tiaisen tallissakin se tietysti onnistuu sään suosiessa. Minulla oli onneksi lato käytössä ja loppukesän lämmin sää kuivattamassa. Tosin maalin kuivuminen söi alkuintoa niin paljon, että rakensin ensimmäisen version maalaamattomasta pahvista. Pahvin maalaus kannattaa tehdä aina keskeltä reunoille päin, koska toiseen suuntaan telatessa pahvi helposti repeää ja silloin siitä tulee susi eikä sitä voi käyttää.
Heltassa aaltopahvi pingoitetaan muotoon ohuilla vanerisoiroilla, jotka voi maalata vaikka eri värisiksikin - ihan miten haluaa. Koko niille on 900 mm x 15 mm ja paksuus 6,5 mm. Aaltopahvin levyes on 1000 mm eli kiinnityssoiron pituus on lyhyempi, jolloin rakenne näyttää kivemmalta. Aaltopahvia on myös leveämpänä, jolloin soiron pituus pitää miettiä sen mukaan. 15 mm leveän soiron saa vielä hyvin ruuvattua kiinni ja vaneri ei halkea kuten massiivipuinen rima.
Puinen tai siis vanerinen runkorakenne on yksinkertainen. Jonkinlainen pöytä tai pukit on syytä olla kausta varten, ettei tarvitse lattialla kyykkiä ja kannattaa opetella kuinka Helttaa käännellään välillä eri asentoihin. Myös mittanauhasta on apuja, kun tekee laskoksia aaltopahviin. Tämä versio on kampasimpukan muotoinen, mutta voi olla helpoin harjoitella ensin vaikka ihan suoraan linjaan laskostamalla pahvia.
Akustisen tehokkuuden parantamiseksi Heltan poimut täytetään piiloon jäävältä puolelta polyesterivaimennusaineella, mitä saa suomalaisena tuotteena. Minulla sitä oli ennestään erinäisistä syistä iso säkillinen vielä varastossa. Käyttämäni vaimennusaineen luvataan olevan myös paloturvallista.
Heltta katossa tai nimiehdotuksena on ollut myös Pyrstö. Nimiä saa ehdottaa. Ensimmäinen versio on tosiaan maalamaton ja sen ulkonäköön voi käyttää mielikuvitusta vapaasti. Painoa kokonaisuudella lie reilu 5 kg ja sen saa helposti seinällekin kuin taulun.
Mittaukseni Heltan vaikutuksesta tilassamme ei ole täysin tieteellisesti täydellinen, mutta jotain eroa jälkikaiunta-ajassa on nähtävissä.
Tarpeet kustantaa maaleineen vajaan 100 €. Runkona ja puuosina kannattaa käyttää eri paksuisia havuvanerisoiroja. Havuvaneri on koivuiseen nähden halvempaa ja huomattavasti kevyempääkin, mikä on etuna kokonaispainon puolesta. Minä sahuutin Joensuun Palavanerilla puuosat suunnilleen valmiiksi ja pätkin niitä tarvittaessa puukkosahalla. Aaltopahvirullan ja valkoisen remonttimaalin ostin Puuilosta maalaustelapaketin kanssa samalle kuitille. Lisäksi tarvitaan sopivia puuruuveja ja akkuporakone.
Helpoin aaltopahvi on maalata suojatulla lattialla, mutta tiaisen tallissakin se tietysti onnistuu sään suosiessa. Minulla oli onneksi lato käytössä ja loppukesän lämmin sää kuivattamassa. Tosin maalin kuivuminen söi alkuintoa niin paljon, että rakensin ensimmäisen version maalaamattomasta pahvista. Pahvin maalaus kannattaa tehdä aina keskeltä reunoille päin, koska toiseen suuntaan telatessa pahvi helposti repeää ja silloin siitä tulee susi eikä sitä voi käyttää.
Heltassa aaltopahvi pingoitetaan muotoon ohuilla vanerisoiroilla, jotka voi maalata vaikka eri värisiksikin - ihan miten haluaa. Koko niille on 900 mm x 15 mm ja paksuus 6,5 mm. Aaltopahvin levyes on 1000 mm eli kiinnityssoiron pituus on lyhyempi, jolloin rakenne näyttää kivemmalta. Aaltopahvia on myös leveämpänä, jolloin soiron pituus pitää miettiä sen mukaan. 15 mm leveän soiron saa vielä hyvin ruuvattua kiinni ja vaneri ei halkea kuten massiivipuinen rima.
Puinen tai siis vanerinen runkorakenne on yksinkertainen. Jonkinlainen pöytä tai pukit on syytä olla kausta varten, ettei tarvitse lattialla kyykkiä ja kannattaa opetella kuinka Helttaa käännellään välillä eri asentoihin. Myös mittanauhasta on apuja, kun tekee laskoksia aaltopahviin. Tämä versio on kampasimpukan muotoinen, mutta voi olla helpoin harjoitella ensin vaikka ihan suoraan linjaan laskostamalla pahvia.
Akustisen tehokkuuden parantamiseksi Heltan poimut täytetään piiloon jäävältä puolelta polyesterivaimennusaineella, mitä saa suomalaisena tuotteena. Minulla sitä oli ennestään erinäisistä syistä iso säkillinen vielä varastossa. Käyttämäni vaimennusaineen luvataan olevan myös paloturvallista.
Heltta katossa tai nimiehdotuksena on ollut myös Pyrstö. Nimiä saa ehdottaa. Ensimmäinen versio on tosiaan maalamaton ja sen ulkonäköön voi käyttää mielikuvitusta vapaasti. Painoa kokonaisuudella lie reilu 5 kg ja sen saa helposti seinällekin kuin taulun.
Mittaukseni Heltan vaikutuksesta tilassamme ei ole täysin tieteellisesti täydellinen, mutta jotain eroa jälkikaiunta-ajassa on nähtävissä.