Heltta-akustiikkahärpäke | Tee vaikka itse

hoffa

Sepittäjä
Kaupallinen toimija
Hifiharrastaja
Liittynyt
11.2.2007
Viestejä
7 301
Kaupunki
Joensuu
Minulla oli tarve vielä katon akustoinnille omassa olohuoneessa niin pähkäilin siihen ratkaisun ja kerron myös ohjeita kuinka sellaisen voi tehdä itsekin.

Tarpeet kustantaa maaleineen vajaan 100 €. Runkona ja puuosina kannattaa käyttää eri paksuisia havuvanerisoiroja. Havuvaneri on koivuiseen nähden halvempaa ja huomattavasti kevyempääkin, mikä on etuna kokonaispainon puolesta. Minä sahuutin Joensuun Palavanerilla puuosat suunnilleen valmiiksi ja pätkin niitä tarvittaessa puukkosahalla. Aaltopahvirullan ja valkoisen remonttimaalin ostin Puuilosta maalaustelapaketin kanssa samalle kuitille. Lisäksi tarvitaan sopivia puuruuveja ja akkuporakone.


1628947863794.jpg

Helpoin aaltopahvi on maalata suojatulla lattialla, mutta tiaisen tallissakin se tietysti onnistuu sään suosiessa. Minulla oli onneksi lato käytössä ja loppukesän lämmin sää kuivattamassa. Tosin maalin kuivuminen söi alkuintoa niin paljon, että rakensin ensimmäisen version maalaamattomasta pahvista. Pahvin maalaus kannattaa tehdä aina keskeltä reunoille päin, koska toiseen suuntaan telatessa pahvi helposti repeää ja silloin siitä tulee susi eikä sitä voi käyttää.



1628948045011.jpg

Heltassa aaltopahvi pingoitetaan muotoon ohuilla vanerisoiroilla, jotka voi maalata vaikka eri värisiksikin - ihan miten haluaa. Koko niille on 900 mm x 15 mm ja paksuus 6,5 mm. Aaltopahvin levyes on 1000 mm eli kiinnityssoiron pituus on lyhyempi, jolloin rakenne näyttää kivemmalta. Aaltopahvia on myös leveämpänä, jolloin soiron pituus pitää miettiä sen mukaan. 15 mm leveän soiron saa vielä hyvin ruuvattua kiinni ja vaneri ei halkea kuten massiivipuinen rima.


1628948233776.jpg

Puinen tai siis vanerinen runkorakenne on yksinkertainen. Jonkinlainen pöytä tai pukit on syytä olla kausta varten, ettei tarvitse lattialla kyykkiä ja kannattaa opetella kuinka Helttaa käännellään välillä eri asentoihin. Myös mittanauhasta on apuja, kun tekee laskoksia aaltopahviin. Tämä versio on kampasimpukan muotoinen, mutta voi olla helpoin harjoitella ensin vaikka ihan suoraan linjaan laskostamalla pahvia.



1628948431793.jpg

Akustisen tehokkuuden parantamiseksi Heltan poimut täytetään piiloon jäävältä puolelta polyesterivaimennusaineella, mitä saa suomalaisena tuotteena. Minulla sitä oli ennestään erinäisistä syistä iso säkillinen vielä varastossa. Käyttämäni vaimennusaineen luvataan olevan myös paloturvallista.


1628948544452.jpg

Heltta katossa tai nimiehdotuksena on ollut myös Pyrstö. Nimiä saa ehdottaa. Ensimmäinen versio on tosiaan maalamaton ja sen ulkonäköön voi käyttää mielikuvitusta vapaasti. Painoa kokonaisuudella lie reilu 5 kg ja sen saa helposti seinällekin kuin taulun.



1628948767230.png


Mittaukseni Heltan vaikutuksesta tilassamme ei ole täysin tieteellisesti täydellinen, mutta jotain eroa jälkikaiunta-ajassa on nähtävissä.
 
Muutama kuvaaja yhtä epätieteellisesti mitattuna lisää. Oranssi jälleen ennen Helttaa ja vihreä Heltalla. Vertailumittauksiin on summattu matemaattisesti 8.8. tehdyt mittaukset kummastakin pääkanavasta, joihin verrataan samalla tavalla summattuja 13.8.2021 tehtyjä mittauksia.



1628961402767.png

Topt kuvaa jälkikaiunta-aikaa optimaalisen vaimennusajan mukaan.




1628961499845.png

T30 kuvaa jälkikaiunta-aikaa, kun ääni on vaimentunut -5 dB -tasosta tasolle -35 dB.




1628961577004.png

EDT kuvaa jälkikaiunta-aikaa vaimennuksella täydestä tasosta -10 dB vaimennukseen saakka ja Heltta vaikuttaisi tehoavan parhaiten juuri tähän ajankohtaan.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Mietin sitä, että tuossa voisi onnistua kankaan käyttö pintamateriaalina, jos sen saisi helposti ja siististi liimattua aaltopahvin pintaan.
 
Mietin sitä, että tuossa voisi onnistua kankaan käyttö pintamateriaalina, jos sen saisi helposti ja siististi liimattua aaltopahvin pintaan.
Ajatukseni oli joskus käyttää messubanderolliksi tulostettavaa kartonkia aaltopahvin sijaan, mutta toki sellainen on kalliimpi ratkaisu kuin maalaaminen. Aaltopahvin pintaan kankaan liimaaminen taas on vähän perseelläpuuhunmenoa.
 
Ajatukseni oli joskus käyttää messubanderolliksi tulostettavaa kartonkia aaltopahvin sijaan, mutta toki sellainen on kalliimpi ratkaisu kuin maalaaminen. Aaltopahvin pintaan kankaan liimaaminen taas on vähän perseelläpuuhunmenoa.
Ok, kuvittelinkin, että voi olla aika haastavaa. Mutta samalla aattelin, että ehkä jollakulla voisi olla siihen joku hyvä idea.
 
Tuossahan voisi käyttää myös sellaista sadetakkikangasta, jossa on ääntä heijastava pinta. Rimoitus kuitenkin määrittelee tuon muodon aika pitkälle. Ehkä.
 
Tuossahan voisi käyttää myös sellaista sadetakkikangasta, jossa on ääntä heijastava pinta. Rimoitus kuitenkin määrittelee tuon muodon aika pitkälle. Ehkä.
Rimoitus sanelee lähinnä aaltojen harjavälin. Aaltopahvin rakenne on olennainen, koska se on jäykkää kantattuun suuntaansa. Ehkä onnistuisi taipuisastakin kankaasta, mutta epäilen, ettei niin hyvin. Lisäksi aaltopahvin kuviolla on myös hajottava vaikutus äänelle.

Alkuperäinen ajatukseni oli jyrsiä levystä muoto, johon kangas tai pahvi pakotetaan toisella muotokappaleella.

1629103360808.png

1629103406398.png
 
Tarvitaanko näkyvälle puolelle puusoiroja laisinkaan? Kestäisikö muoto kasassa ihan vain taustalistoihin levitetyn liiman ja näkyvältä puolelta sinkilänaulaimen avulla
 
Jos tuollaisia muotoja alkaa jyrsimään, niin silloin voisi harkita myös paremmin diffusoivaa rakennetta. Tuollaiset toistuvat muodot voivat muodostaa keiloja tiettyyn suuntaan. Asialla tuskin on merkitystä satunnaisessa kotiakustoinnissa, mutta mitä suuremman pinta-alan moisella käsittelee, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain ongelmia saattaa tulla. Tuo viuhkamainen heltta taas on hieman epäsäännöllisempi, kun aaltojen kulma muuttuu. Olisi mielenkiintoista tietää millä taajuudella ääni alkaa mennä etupäässä pahvin läpi.

^Minäkin mietin tuota sinkiläpyssyn mahdollisuutta.
 
Hieno idea! Kun tässä nyt kehitysehdotuksia heitellään, niin tuonhan saattaisi saada maalattua kokonaisena semmoisella maaliruiskulla, hvlp vai mikä se on, jota käytetään mm röpelöpintaisten sisäkattojen maalauksessa. Jos siis haluaa maalata. Omalla tavallaan tuo ”luonnonvärinen” on hieno myös, toki perinteinen aaltopaffi sisältää runsaahkosti ligniiniä, eli väri voi muuttua ja saattaa se jopa haurastua kun päivä siihen aikansa paistelee, mutta käsittelemättömänä on hyvinkin kierrätyskelpoista sitten aikanaan :)
 
Noi mittaukset askarruttavat. Mä nielen vielä tulokset suuntaa antavina tuonne kilon paikkeille, ehkä oktaavin alemmaskin, mutta alapäässä noi ei vain voi pitää mitenkään paikkaansa, tuolla massan määrällä.
 
Tarvitaanko näkyvälle puolelle puusoiroja laisinkaan? Kestäisikö muoto kasassa ihan vain taustalistoihin levitetyn liiman ja näkyvältä puolelta sinkilänaulaimen avulla
Olen rakentanut seinälle muinoin tuolla ajattelemallasi tekniikalla vastaavan rakennelman. Sen kanssa olen todennut, ettei liima ja niitti pitemmän päälle ole riittävä ratkaisu. Jyrsimällä rangan muodolle asian ratkaisin aiemmin, mutta viuhkan muotoon ei sellaisellakaan pahvia saa. Maalauksen ajattelin tehdä ruiskulla tähän ekaan karuun prototyyppiin, juu, ja se siirtynee seinälle. Kattoon teen uuden 2-4 poimua suuremman, minkä pahvin maalaan irrallaan, kuten olikin alkujaan ajatus. Toisaalta lopullisessa muodossaan maalaaminen jäykistää pahvin siihen hyvin, joten silläkin on etunsa.

@Jazmanaut

Mittaukset eivät ole tietenkään tieteellisesti tehdyt, mutta minun kokemukseni mukaan tuollainen laskostettu pahvirakenne täytettynä sopivalla vaimennusaineella hyvinkin yltää vaikutusellaan alle 150 hertsin. Rakenne on jossain määrin resonaattori ja matalilla myös tehokkaampi kuin perinteinen tiivis akustiikkalevy. Käytännössä suurin hyöty Heltasta on omassa tilassani lattian ja katon välisen tärykaiun vaimentaminen ja osittain ylletään myös moodialueellekin.

Kannattaa mutulaskennassaan huomioida, että Heltassa on juurikin mikrofonin eli kuuntelijan kohdalla paksuudeltaan 50-100 mm sopivaa vaimennusainetta, mikä toimii nimenomaan matalilla taajuuksilla virtausvastuksensa ansiosta hyvin. Lisää vaimennusta tekee tuo pahvi pinnassa, mikä toimii resonaattorina ja ties minä muunakin. Toki rakenteen mallinnus on varsin vaikeaa.

Mitä mittaustuloksiin tulee, niin ne on kyllä parhaiten vertailukelpoisia juurikin matalemmilla taajuuksilla.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
@Jazmanaut

Mittaukset eivät ole tietenkään tieteellisesti tehdyt, mutta minun kokemukseni mukaan tuollainen laskostettu pahvirakenne täytettynä sopivalla vaimennusaineella hyvinkin yltää vaikutusellaan alle 150 hertsin. Rakenne on jossain määrin resonaattori ja matalilla myös tehokkaampi kuin perinteinen tiivis akustiikkalevy. Käytännössä suurin hyöty Heltasta on omassa tilassani lattian ja katon välisen tärykaiun vaimentaminen ja osittain ylletään myös moodialueellekin.

Kannattaa mutulaskennassaan huomioida, että Heltassa on juurikin mikrofonin eli kuuntelijan kohdalla paksuudeltaan 50-100 mm sopivaa vaimennusainetta, mikä toimii nimenomaan matalilla taajuuksilla virtausvastuksensa ansiosta hyvin. Lisää vaimennusta tekee tuo pahvi pinnassa, mikä toimii resonaattorina ja ties minä muunakin. Toki rakenteen mallinnus on varsin vaikeaa.

Mitä mittaustuloksiin tulee, niin ne on kyllä parhaiten vertailukelpoisia juurikin matalemmilla taajuuksilla.
En ole akustikko, joten en osaa sulle lyödä dataa sillä lailla tiskiin, mutta mun harrastuneisuuden ja akustiikkaratkaisujen perusteella tuo ei vain voi pitää mitenkään paikkaansa. Jos 100Hz aallonpituus on yli kolme metriä ja siitä pitäis torpata vähintään neljäsosa, että se lähtee vaimenemaan, niin tuon kokoinen tsydeemi keskellä kattoa ei vaan mun järjen mukaan voi tehdä sille oikein mitään. Ja noin höttöisessa matksussahan virtausvastuskin jää aika pieneksi ja koska siinä ei ole ilmarakoa, jää painemaksimin siirtokin hyödyntämättä.

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, opin mielelläni aina lisää, mutta aina kun ollaan studiohommissa haettu matalampien taajuuksien vaimennuksia kuulijan yläpuolelta, on pilvet aina olleet vähintään 20cm paksuisia, tiiviillä akustomassalla ja kunnon ilmaraolla.

Diffuusorinahan tuo kyllä varmasti toimii ylemmillä taajuuksilla ihan kivasti ja näyttääkin nätiltä! Hauska ja ovela ratkaisu
 
Eikös siihen vaimentamiseen riitä 1/10 aallonpituudesta, tietenkään ei täydellä teholla mutta vaimentaa kuitenkin.

Pitäisi ehkä käyttää jotain muuta sanaa kuin diffuusori koska tuo ei todennäköisesti aidosti diffusoi juuri mitään taajuutta. Miksi diffusointi on tärkeä ominaisuus tietää? Koska silloin voidaan parhaiten ennakoida elementin toimintaa. Nyt kuitenkin kyseessä on enemmänkin osittainen vaimennin kuin diffuusori.
 
Saapumiskulma vaikuttaa oleellisesti vaimentimen toimintaan. Kaikki ääni ei suinkaan saavu siihen suoraan edestä, vaan myös viistoja, lähes katonsuuntaisia, aaltoja liikkuu myös. Ensimmäiset heijastukset eivät tietenkään tällaisia ole, mutta jälkikaiunnan puitteissa kylläkin. Lisäksi tuollainen villajousitettu kalvomainen pinta saattaa toimia painerintaman suhteen vaimentavana. Tosin pahvi on aika heppoista.
 
Saapumiskulma vaikuttaa oleellisesti vaimentimen toimintaan. Kaikki ääni ei suinkaan saavu siihen suoraan edestä, vaan myös viistoja, lähes katonsuuntaisia, aaltoja liikkuu myös. Ensimmäiset heijastukset eivät tietenkään tällaisia ole, mutta jälkikaiunnan puitteissa kylläkin. Lisäksi tuollainen villajousitettu kalvomainen pinta saattaa toimia painerintaman suhteen vaimentavana. Tosin pahvi on aika heppoista.
Ja mitä näkee noista minun mittauksista, niin joillakin taajuuksillahan Heltan vaikutus oli jälkikaiuntaan jopa epäsuotuisa, mutta kokonaiskuvassa juuri toivottu eli laajakaistaisesti jälkikaiunta tasottui.

Jos suinkin saan puliskon hommaan mukaan, niin otetaan Heltta vielä katosta pois ja tehdään uudet mittaukset.
 
Jälkikaiuntaakin voi tutkia aikajanalla eri tavoin. Tässä varsin tarkasti tehdyt mittaukset Heltalla ja ilman Helttaa. Mikrfonia ei siirretty ja taustalla porisi pottukattila tasaisesti.

1629126110461.png

Pitkää vaimentumisaikaa kun tutkitaan, niin eroa Heltalla ja ilman ei juurikaan ole eli kokonaisenergia on aika pitkälti sama.




1629126202665.png

Kun äänen käyttäytymistä aletaan tutkia ajallisesti lähempänä sen syntyhetkeä, löytyy pientä eroa jo.




1629126280947.png

Edelleen uusien mittausten valossa Heltta vaikuttaisi tasaavan ajallisesti äänen syntyhetkeä lähimpänä olevaa jälkikaiuntaa.




1629126368922.png

Olennaisinta tosiaan on, että jälkikaiunta tasaantuu eri taajuuksien kesken huomattavasti. Osalla taajuuksista aikainen jälkikaiunta voimistuu ja osalla vaimenee, mutta lopputulos on laajakaistaisesti tasaisempi jälkikaiunta.


1629126483397.png

Room EQ Wizard kertoo myös perustavanlaatuisesti mitä mikin jälkikaiunta-arvo kuvaa.


Mittausdatan REW:iin sopivana tiedostona löydät pakattuna linkin takaa. Vertailukuvaajissa on käytetty matemaattista summaa vasemman ja oikean kaiuttimen akustisista mittauksista. Tilan jälkikaiuntaa kannattaa mitata useampi äänilähde toistamassa, mutta matemaattisella summauksella saadaan akustisten mittausten ajallisuus samaksi vaikka mittamikrofoni olisikin karvan eri matkojen päässä niistä.

 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Ajatukseni oli joskus käyttää messubanderolliksi tulostettavaa kartonkia aaltopahvin sijaan, mutta toki sellainen on kalliimpi ratkaisu kuin maalaaminen. Aaltopahvin pintaan kankaan liimaaminen taas on vähän perseelläpuuhunmenoa.
Onnistuu spray-kontaktiliimalla. Toki kangas ja etenkin liima tiivistää ja jäykistää pahvin pintaa, tiiä sitten paljonko sillä on vaikutusta muuten kuin työstämisen kannalta.
 
Jos tuollaisia muotoja alkaa jyrsimään, niin silloin voisi harkita myös paremmin diffusoivaa rakennetta. Tuollaiset toistuvat muodot voivat muodostaa keiloja tiettyyn suuntaan. Asialla tuskin on merkitystä satunnaisessa kotiakustoinnissa, mutta mitä suuremman pinta-alan moisella käsittelee, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain ongelmia saattaa tulla. Tuo viuhkamainen heltta taas on hieman epäsäännöllisempi, kun aaltojen kulma muuttuu. Olisi mielenkiintoista tietää millä taajuudella ääni alkaa mennä etupäässä pahvin läpi.

^Minäkin mietin tuota sinkiläpyssyn mahdollisuutta.
Muistan joskus lukeneeni gradun, jossa painotettiin, että mitä epäsäännöllisempi ja kuvioltaan aggressiivisempi akustoiva pinta on, sitä paremmin se akustoi kokonaisuutta bassojen yläpuolelta. Omakin kokemus vahvistaa asian, sillä tehokkaimpia akustiikkaelementtejä setissäni on ollut 150mm syvät sahalaitakuviot eri korkeuksille laitettuina.
 
Back
Ylös