Helposti kuultavia eroja

Ketjun aihe taisi kuitenkin liittyä kuultaviin eroihin, ei välttämätä mitattaviin.

Jos äänessä havaitsee helposti havaittavan eron, vaatii salapoliisintyötä + kokemusta, jotta kehtaa arvella, mistä ero johtuu.
Taisi keskustelu tuolta toisesta ketjusta ikään kuin siirtyä sellaisenaan tähän ketjuun, ja mikäs siinä. :)
Kaipa homma menee usein niin, että kuullaan jotakin ja tuo antaa osviittaa tai sitten ei. Jos mittaamalla saadaan enemmän selvyyttä niin miksi ei mitattaisi. Ja sitten taas kuunnellaan. Kun kyseessä on kuitenkin toisaalta mittausten/tekniikan ja toisaalta kuunteluhavaintojen jatkuva ja päättymätön vuoropuhelu, joka edellyttää molempia osapuolia, niin miksi asettaisimme nuo osapuolet vastakkain?
 
Niinno, vaikka en olekaan insinööri, minä haluan tietää mistä ero johtuu. Hyvinkin mahdollista että se on akustiikaa tms. Jonka säätämiseksi ei tarvita uutta vahvistinta/levysoitinta/virtajohtoa jne. Arvokasta. Jos taas päädytäänkin laitteen vaihtoon olisi kiva olla edes valistunut arvaus millä tavalla sen tulisi olla erilainen, jotta parannus tapahtuisi. Tätä voinee kutsua hifiharrastukseksi?

Minun mielestäni sattumanvarainen laitteiden osteleminen ja kokeileminen ei ole hifiharrastus vaan itsekäs tapa koettaa pitää Suomen vaihtotase negatiivisena.
 
Onhan se mittaileminenkin osa harrastusta ja hyvä että jotkut siihen jaksavat panostaa. Aluksi asentajana ja myöhemmin insinöörinä olen saanut pitkällä työuralla mittailla niin paljon, ettei se enää yleismittaria ja oskillosskooppia lukuunottamatta kotona kovin paljoa jaksa kiinnostaa.

Enkä kyllä allekirjoita osaltani sitäkään, että laitteiden ostelemeinen tai kokeileminen olisi sattumanvaraista, vaikka välillä niitä varsin tiheään vaihtuukin. Toki se saattaa ulkopuolisen silmin siltäkin näyttää. Liekkö kommentti edes ollut minulle suunnattu. Nyt pitää kuitenkin jatkaa syntymäpäivän viettoa.
 
Viimeksi muokattu:
Juu kirjoitin täysin yleisellä tasolla ja nimenomaan aiheen mukaan eli kuultavista eroista. Mittaamalla löytyy muitakin eroja, mutta tokko niillä niin väliä...
 
Mielenkiintoinen meta-analyysi, näytti tulleen jo ulos. Ja sattuipa sopivasti olemaan open access, eli sieltä vain lukemaan!

http://www.aes.org/tmpFiles/elib/20160702/18296.pdf

Oli vähän pitkä, että jaksaisi lukea läpi, mutta selaamalla näytti siltä, että PCM 44,1kHz eroitetaan DSD 96kHz:stä mikä ei minulle ole yllätys, varsinkaan kun en äkkivilkaisulla huomannut, että olisi toistavaa laitteistoa kerrottu, tämä siksi, että kun PCM 44,1kHz toistossa käytettävät digisuotimet erottaa toisistaan, niin on enemmän kuin todennäköistä että DSD 96kHz suotonsa takia kuulostaa erilaiselta.

Useimmiten nään ongelmaksi hires vertailuissa sen, että PCM 44,1kHz:llä pitäisi käyttää suodinta joka kuulostaisi mahdollisimman paljon DSD 96kHz:ltä, mutta tähän asiaan en ole nähnyt vertailuissa kiinnitettävän huomiota.
 
Tämä lienee sopivin ketju tälle. Erittäin mielenkiintoinen tutkimus, vaikka tuossa ei sen tarkemmin parametreistä kerrota. Tosin siitä on tulossa julkaisu Journal of the Audio Engineering Societyyn.

http://www.whathifi.com/news/people-can-hear-difference-hi-res-audio-study-finds

Artikkelin lopuksi kerrotaan kuultuja eroja hiresin hyväksi ja erojen kuvaus vastaa mielestäni varsin hyvin kuulemaani eroa vanhan ja uuden digisuotimen äänessä PCM 44,1kHz:llä.
 
En jaksanut itsekään kuin vilkuilla päällisinpuolin. Kai tuota voi jonninlaisena tuloksena pitää, on nopeasti vilkaistuna kuitenkin aika kattavasti kerätty dataa ja määritelty hyvin tutkittavat määreet. Lisäksi koehenkilöt ovat ainakin analyysin mukaan perehdytetty ja "koulutettu" pyrkimään havainnoimaan oikeita asioita, mikä on mielestäni äärimmäisen tärkeää.

Pidin erityisesti siitä, että ovat kiinnittäneet erityistä huomiota biasoitumiseen (mm. hlökohtainen preferenssi vs absoluuttinen äänenlaatu), mutta toisaalta myös pitkän ja analyyttisen sokkotestaamisen aiheuttamaan kognitiiviseen kuormaan joka tulee ottaa huomioon.
 
Viimeksi muokattu:
^^

Tuolla viitattiin aiheeseen digisuotimet, mutta en ehtinyt lukea koko juttua läpi:

11] H. M. Jackson, et al., “The Audibility of Typical
Digital Audio Filters in a High-Fidelity Playback System,” presented at the 137th Convention of the Audio Engineering Society (2014 Oct.), convention paper 9174.

Konffapaperi, joten voi löytyä googlettamalla tai sitten ei. Samassa paperissa on muuten osoitettu, että ABX-testiä ei sen kognitiivisen kuormituksen takia kannattaisi käyttää.
 
Samassa paperissa on muuten osoitettu, että ABX-testiä ei sen kognitiivisen kuormituksen takia kannattaisi käyttää.

Totta. Näin minimaalisia eroja etsittäessä en näe ABX-testin olevan optimaalinen. Olen itse ainakin sen verran kärsimätön, että en uskoisi olevani kovin hyvä koehenkilö, jotta saataisiin tarpeeksi tasalaatuista ja luotettavaa dataa. Uskon kuitenkin yleisellä tasolla ABX-testin hyödyllisyyteen tietyissä aplikaatioissa. Mutta ei siitä sen enempää.
 
Minä kiinnitin huomiota siihen, että koulutetut treenatut ja kuuntelua harrastavat kuuntelijat huomasivat eron paremmin. Toinen hassumpi että yli25-vuotiaat myös paremmin kuin nuoret hyväkuuloiset. Ehkä siinä oli kokemusero. Ilmeisesti ylätaajuudet sinänsä ei ole merkittäviä vaan ilm. Digisuodin ja muutkin dac-piirien ominaisuudet.
 
^^

Tuolla viitattiin aiheeseen digisuotimet, mutta en ehtinyt lukea koko juttua läpi:

11] H. M. Jackson, et al., “The Audibility of Typical
Digital Audio Filters in a High-Fidelity Playback System,” presented at the 137th Convention of the Audio Engineering Society (2014 Oct.), convention paper 9174.

Konffapaperi, joten voi löytyä googlettamalla tai sitten ei. Samassa paperissa on muuten osoitettu, että ABX-testiä ei sen kognitiivisen kuormituksen takia kannattaisi käyttää.

Maksullinen tavan tallaajalle, 33dollaria, yhteenvedossa sanotaan kuta kuinkin, tulokset viittaavat siihen, että kuuntelijat ovat (sensitive) "herkkiä" pienille signaalimuutoksille joita tapahtuu näissä filttereissä ja kvantisoinnissa (16bit).

Meridianin Helen jackson.
 
Minä kiinnitin huomiota siihen, että koulutetut treenatut ja kuuntelua harrastavat kuuntelijat huomasivat eron paremmin. Toinen hassumpi että yli25-vuotiaat myös paremmin kuin nuoret hyväkuuloiset. Ehkä siinä oli kokemusero. --
Ei kai sille mitään mahda että nk. aktiiviseen kuunteluun harjaantumisella - joka voi olla vuosienkin tulosta - lienee merkitystä lähes kaikkeen hifiin liittyvään. Aiheesta on täällä kyllä keskusteltu.
 
Viimeksi muokattu:
"the perceived fidelity
of an audio recording and playback chain is affected
by operating beyond conventional consumer oriented levels"

Analysoinnin yhteydessä havaittiin kokeneiden kuulijoiden kykenevän havaitsemaan eroja paremmin kuin kokemattomien (tässä yhteydessä kokeneella viitataan erojen havainnointiin koulutettua henkilöä).
Tällä on varmasti yhtymäkohtia harrastajienkin tekemiin havaintoihin, se mikä toiselle on kuuluva tai jopa selvä ero voi toisella jäädä huomaamatta. Keskusteltaessa eroista ja varsinkin niiden kuuluvuudesta olisi hyvä muistaa se että toiset kuulevat mutta kaikki eivät.
Päätelmänä olikin että sokkokuuntelua ennen olisi hyvä kouluttaa kuulija erojen havainnointiin, ainakin mikäli kuuntelun tarkoituksena on erojen havaittavuuden selvittäminen. Toiseksi kyseenalaistettiin lyhyiden näytteiden kuuntelu nopealla näytteiden välisellä intevallilla ja suositeltiin näytteiden ja niiden välisten intervallien pidentämistä, näin ainakin laajakaistaisia (HD-digi/analoginen) näytteitä kuunneltaessa. Samassa yhteydessä sivuttiin ABX-vertailun luotettavuutta tai tarkemmin kyseenalaistettiin mitä asiaa ko metodilla voidaan testata.
 
^Kaikki pointit mukailevat omia kokemuksia.
 
Back
Ylös