Niin ja jos mennään loivalla 6dB/okt. niin hyötykaistaa ei jaa enää mitään, joten kyllä mielestäni voidaan sanoa vaativan jyrkempää suotoa.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Helposti kuultavia eroja
- Keskustelun aloittaja rajani
- Aloituspäivämäärä
Niin ja jos mennään loivalla 6dB/okt. niin hyötykaistaa ei jaa enää mitään, joten kyllä mielestäni voidaan sanoa vaativan jyrkempää suotoa.
BackwoodWizard
Käyttäjä
- Liittynyt
- 8.1.2013
- Viestejä
- 2 630
Penaudio Sinfoniassa ja Sinfoniettassa (kylki)basson jakotaajuus on 80 Hz, joten ei ne kartioresonanssit varmaankaan ole kovin suuri ongelma. Keskiäänielementteinä molemmissa on magnesiumkartioiset Exelit, ja taitavat siinäkin käyttötarkoituksessa pelittää ihan hyvin, vaikka ylin jako on niinkin korkealla kuin 4400 Hz.
Eikös tuo juhazin käppyrän elementti ole 18 cm kokoinen, ei siis mikään kylkibasso.
BackwoodWizard
Käyttäjä
- Liittynyt
- 8.1.2013
- Viestejä
- 2 630
Terävä havainto. Nyt vaan oli puhe (kuten viestistä #130 käy ilmi) Penaudio Sinfonian ja Sinfoniettan 10" bassoelementeistä. Ja 10" magnesium-kartioisissa Exeleissä näkyy olevat vielä karskimmat kartioresonanssit kuin 7" elukoissa.
Korva
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 16 815
Sanottiinko tuossa jotakin siitä miten Harman koulutti testaajat?
Ei, mutta joukossa oli sekä miehiä että naisia, työntekijöitä markkinointi- ja myyntiosastoilta sekä ääni-insinöörejä ja kaiutinsuunnittelijoita. Osa ns. harjaantuneita korvia, osa ei. Totesivat, että psykologiset ilmiöt, eli tässä tapauksessa näköhavainto ja tieto kaiuttimen hinnasta vaikutti kaikkiin suurin piirtein samalla tavalla, eli kultakorvat eivät olleetkaan sen enempää immuuneja kuin tavikset, vaikka niin kuvittelivat.
Tuossa ei ole ainuttakaan henkilökohtaista mielipidettä, suomensin vain Oliven ja Toolen testin tuloksen, josta tuossa blogissa Olive kirjoittaa.
“Audio as a hobby is dying, largely by its own hand. As far as the real world is concerned, high-end audio lost its credibility during the 1980s, when it flatly refused to submit to the kind of basic honesty controls (double-blind testing, for example) that had legitimized every other serious scientific endeavor since Pascal. [This refusal] is a source of endless derisive amusement among rational people and of perpetual embarrassment for me..” - Founder of Stereophile magazine, Gordon Holt
Suomennus noin suurin piirtein:
"Audio harrastuksena on kuolemassa, suurimmaksi osaksi oman kätensä kautta. Jos ajatellaan yleismaaiomallisesti, high-end audio menetti uskottavuutensa 1980-luvulla, jolloin yhteisö yksikantaan kieltäytyi hyväksymästä rehellisiä kontrollitestejä (tuplasokko-testit esimerkiksi), joita on käytetty jokaisella vakavastiotettavalla tieteenalalla sitten Pascalin. Tämä ehdoton kieltäminen on johtanut huvittuneisuuteen rationaalisten ihmisten keskuudessa, ja koen sen suurena henkilökohtaisena häpeäntunteena alaa kohtaa..." Stereophile -lehden perustaja, Gordon Holt
Tämäkin tuosta blogista, ei sisällä minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, on vain suora lainaus.
PS. Saa minun puolestani aloittaa väittelyn jos siltä tuntuu, mutta suosittelen kohdistamaan väittelyn tässä tapauksessa testin suorittajiin eli Oliveen ja Tooleen. Eiköhän heidän sähköpostiosoitteensa jostain saa kaivettua.
Viimeksi muokattu:
Korva
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 16 815
Juuri tieteellisen otteen vuoksi olisi mielenkiintosita tietää millaisia ovat "koulutetut" kuulijat joihin usein vedotaan, tai siis pikemminkin mitä tuo "kouluttaminen" tarkoittaa. Raportointi tuolta osin ei tuossa tunnu kovin informatiiviselta ja avoimelta tai sitten en löytänyt ko. informaatiota.
Ymmärtääkseni ajatuskulku on, että em. testeissä saadut tulokset siitä millaisia kaiuttimia niissä/niiden perusteella arvioidaan hyviksi, vastaisi myös ihmisten/potentiaalisten ostajien enemistön näkemystä ja arvostuksia hyvästä toistosta. Tästä taas on joskus mm. täällä palstalla luullakseni tehty johtopäätös, että em. tulokset ja johtopäätökset ovat tieteellisesti universaaleja ja lopullisia. Ts. mm. sellaiset harrastajat jotka haluavat hankkia toisenlaisia kaiuttimia pettävät itseään eivätkä vielä ymmärrä omaa parastaan. He eivät olisi vielä oivaltaneet millaisista laitteista oikeasti pitävät. Mutta sen parempi jos olen ymmärtänyt tuon kysymyksenasettelun väärin.
Ymmärtääkseni ajatuskulku on, että em. testeissä saadut tulokset siitä millaisia kaiuttimia niissä/niiden perusteella arvioidaan hyviksi, vastaisi myös ihmisten/potentiaalisten ostajien enemistön näkemystä ja arvostuksia hyvästä toistosta. Tästä taas on joskus mm. täällä palstalla luullakseni tehty johtopäätös, että em. tulokset ja johtopäätökset ovat tieteellisesti universaaleja ja lopullisia. Ts. mm. sellaiset harrastajat jotka haluavat hankkia toisenlaisia kaiuttimia pettävät itseään eivätkä vielä ymmärrä omaa parastaan. He eivät olisi vielä oivaltaneet millaisista laitteista oikeasti pitävät. Mutta sen parempi jos olen ymmärtänyt tuon kysymyksenasettelun väärin.
Viimeksi muokattu:
^Täältä saat koko datan. Mainittu lähteissä, kuten myös Toolen "Sound Reproduction: The Acoustics and Psychoacoustics of Loudspeakers and Rooms"
http://www.aes.org/e-lib/browse.cfm?elib=6338
Luulisin, että ääni-insinöörit ja kaiutinsuunnittelijat tietävät yhtä ja toista äänestä. Tuskin tuo on universaali totuus (mikä on?), mutta skenessä arvostettujen henkilöiden validoima tutkimus. Itse ainakin useasti mainitset Toolen, joten oletan hänellä olevan jonkinlainen auktoriteetti silmissäsi.
Voi kunpa osaisit englantia, niin tämäkin sanojen tuhlaaminen olisi turhaa... Jo tuossa referaatissa tuossa blogissa mainitaan vapaasti suomennettuna, että: "varsinaisia oikeita eroja äänisignaalissa testiryhmä havaitsi yllättävän heikosti, kun taas psykologiset ilmiöt vaikuttivat havaittiin ääneen merkittävästi".
Minusta nimittäin tuntuu, että nyt minä joudun Oliven ja Toolen äänitorveksi ja osaksi jankuttamista...
En ymmärrä miksei voi vain todeta, että ehkä psykoakustiikassa on jotain perää, ja että tuplasokko-testeilläkin voi saavuttaa jotain. Sen ei silti tarvitse olla universaali totuus ja yksi ainoa oikea keino.
PS. Tuo viimeinen lihavoitu on ensimmäinen henkilökohtainen mielipiteeni tätä asiaa koskien.
http://www.aes.org/e-lib/browse.cfm?elib=6338
Luulisin, että ääni-insinöörit ja kaiutinsuunnittelijat tietävät yhtä ja toista äänestä. Tuskin tuo on universaali totuus (mikä on?), mutta skenessä arvostettujen henkilöiden validoima tutkimus. Itse ainakin useasti mainitset Toolen, joten oletan hänellä olevan jonkinlainen auktoriteetti silmissäsi.
Voi kunpa osaisit englantia, niin tämäkin sanojen tuhlaaminen olisi turhaa... Jo tuossa referaatissa tuossa blogissa mainitaan vapaasti suomennettuna, että: "varsinaisia oikeita eroja äänisignaalissa testiryhmä havaitsi yllättävän heikosti, kun taas psykologiset ilmiöt vaikuttivat havaittiin ääneen merkittävästi".
Minusta nimittäin tuntuu, että nyt minä joudun Oliven ja Toolen äänitorveksi ja osaksi jankuttamista...
En ymmärrä miksei voi vain todeta, että ehkä psykoakustiikassa on jotain perää, ja että tuplasokko-testeilläkin voi saavuttaa jotain. Sen ei silti tarvitse olla universaali totuus ja yksi ainoa oikea keino.PS. Tuo viimeinen lihavoitu on ensimmäinen henkilökohtainen mielipiteeni tätä asiaa koskien.
Viimeksi muokattu:
Korva
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 16 815
Asiaan voi tutustua myös http://harmanhowtolisten.blogspot.fi/2011/01/welcome-to-how-to-listen.html
pasikookoo
Käyttäjä
Eikö vaan voitaisi sanoa että tarvitaan riittävän suuri vaimennus ennen ennen resoa, suhteessa hyötykaistan vasteeseen esim 20db tjsp. Tämä ei välitä jyrkkyyksistä.
Mutta näihinhän päästään järkevimmin jyrkällä suodolla useinmiten.
Ja voihan reson imaista poiskin jaon lisäksi
Viimeksi muokattu:
Tuo psykologian vaikutus on suuri, voi vain uskoa valmistajien mainostusta jos ei ole teknistä tietämystä kyseenalaistaa vääriä väittämiä, minä törmäsin juuri Wilson-Beneshin kaiutinkehitys artikkeliin jossa lähinnä naurettava autovertaus raskaasta ja kevyestä autosta kiihdyttämässä, jolla perusteltiin pienen elementin (basso) olevan parempi koska toisto on nopeampaa, siis täyttä kukkua ja mietittäväksi jää tehdäänkö tuo tahallaan vaikka tiedetään se vääräksi, koska mahdottomalta tuntuisi ajatus, että eivät tietäisi asian todellista laitaa.
hllbll
Käyttäjä
En minä ainakaan varmaksi tiedä. Laitatko linkin faktatietoon, kiitos. Tai opuksen mistä tämä informaatio löytyy niin voin omalta osaltani lisätä tietämystäni.
Tarkoitin että he tietävät sen vääräksi jos ymmärtävät fysiikkaa ja tuntevat kaiutintegnologiaa niin kuin on luultavaa.
Omaatko riittävän teknisen tieto/ymmärrystason, jos niin en luullut sen olevan kenellekkään vaikeata pähkäillä.
Niin se faktatieto on fysiikankirjat ja kaiutintekniikka ei mainostekstit, vaikka osa saattaa niitä faktoina pitää koska esittäjillä on tarpeeksi nimeä.
T/S parametrien keskinäiset riippuvuudet on vaikeita hahmottaa äkkiseltään. http://www.avsforum.com/forum/155-diy-speakers-subs/1524846-bl-mms-transient-response.html
Tässä Adire Audion koe elementin Mms vakio ja kaksinkertainen - ei muutosta "nopeudessa" vaan korkeiden taajuuksien spl laskee http://diy-audio.narod.ru/litr/WooferSpeed.pdf
Tässä Adire Audion koe elementin Mms vakio ja kaksinkertainen - ei muutosta "nopeudessa" vaan korkeiden taajuuksien spl laskee http://diy-audio.narod.ru/litr/WooferSpeed.pdf
Otetaan esimerkin kautta basso pieni=1/2xiso pinta-alaitaan, nyt samaan äänenpaineeseen tarvitaan pieneltä kaksinkertainen liike, oletetaan pienen maksimipoikkeamaksi +-10mm ja magneetti rako korkeus 10 mm, isompi selviää +-5mm poikkeamalla.
Nyt ruvetaan ynnäämään, pienemmän lisäpainoa tuottavat rakenteet, pitempiliikkeinen ripustus, 10mm pidempi puhekela ja isomman painonlisäys 2xkartiopintaala ja koska kartion massa on pieni nuo muut rakenteet hyvinkin kompensoivat painoeron ja sitten pinemmän pitäisi pystyä nopeampaan kiihtyvyyteen saavuttaakseen saman äänenpaineen mission impossible.
Mielestäni pieniin elementteihin meno (basso) ja kohtuuttomat tehonkestovaatimukset on ajanut hifin umpikujaan, josta on vaikea selvitä, tai ainahan voi kaivaa esiin 30v vanhan kaiuttimen ja ihmetellä miten hyvää ääni voisi olla jos olisi voitu jatkaa ison koon linjalla.
Nyt ruvetaan ynnäämään, pienemmän lisäpainoa tuottavat rakenteet, pitempiliikkeinen ripustus, 10mm pidempi puhekela ja isomman painonlisäys 2xkartiopintaala ja koska kartion massa on pieni nuo muut rakenteet hyvinkin kompensoivat painoeron ja sitten pinemmän pitäisi pystyä nopeampaan kiihtyvyyteen saavuttaakseen saman äänenpaineen mission impossible.
Mielestäni pieniin elementteihin meno (basso) ja kohtuuttomat tehonkestovaatimukset on ajanut hifin umpikujaan, josta on vaikea selvitä, tai ainahan voi kaivaa esiin 30v vanhan kaiuttimen ja ihmetellä miten hyvää ääni voisi olla jos olisi voitu jatkaa ison koon linjalla.
Tangband32
Käyttäjä
- Liittynyt
- 25.3.2009
- Viestejä
- 6 681
Yrityksen puutteesta ei ainakaan nykypäivänä kaiutinvalmistaja voi syyttää https://www.youtube.com/watch?v=IGNUNFKl49I. Ihan hyvältä näyttää, joten löytää varmasti uuden kodin monesta perheestä tolppien nokkaan sijoitettuina olohuoneen paraatipaikalta. Hintakin on kohtuullinen.
Jälkimmäisestä linkistä poimittuna näkyy induktanssin vaikutus, he testasivat samalla rakenteella massan vaikutusta, jos massa käytettäisiin kartioon niin lyhentynyt puhekelan tarve pienentää induktanssia=nopeuttaa transienttivastetta.
hllbll
Käyttäjä
Entäs jos niitä pieniä on useampi kappale? Kyllä minä vähän fysiikkaa tiedän, liekö sen vai kokemuksen ansiota, mutta ymmärrän täysin, ettei pieni pysty samoihin paineisiin kuin iso. Mutta pystyykö iso samoihin nopeuksiin kuin pieni, jos pysytään molempien suorituskykyarvojen sisällä? Nopeudestahan tässä alunperin taisi olla kyse, ei paineesta.
Mutta, kuten kirjoitit niin ei ole ongelmaa, koska on vanhat kaiuttimet aina olemassa, millä kuunnella musiikkia hyvällä laadulla.