Hehkujännitteen laskeminen, onko mitään hyvää keinoa

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Elikkä nykyputki toimii 7V hehkulla, kiinnostaisi kokeilla 5V hehkulla toimivaa putkea. Pikavilkaisulla suurin muutostarve olisi tuo hehkujännite. Voiko tuota laskea muuten kuin vaihtamalla muuntajaa? Lähinnä mietityttää se miten sen saa tehtyä siten että virta riittää.
 

thomas_s

Käyttäjä
Liittynyt
7.8.2006
Viestejä
1 031
Sarjavastuksella voi pudottaa jännitettä muuttamalla se lämmöksi.
Putken datalehdestä näkyy paljonko hehkuvirtaa putken läpi liikkuu. Sen mukaan voi mitoittaa sarjavastuksen, ja laskea paljonko palaa lämmöksi. Jos uusi putki vie vanhaa putkea selvästi enemmän hehkuvirtaa pitää lisäksi varmistaa että muuntajan kapasitetti on riittävä.
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Olinpas nolo. Eilen mietiskelin että sarjavastuksella ei saisi tarpeeksi virtaa läpi mutta sehän pitääkin laskea tosissaan sen putken ottaman virran kautta. Jossakin rakennusohjeessa oli joku ohje miten jännitettä saa hehkulle muutettua mutta enpähän sitä löytänyt ja rupesi miettimään että mikähän kikkailu siinä pitää tehdä...
 

anttiruha

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
1 958
Kaupunki
Oulu
Entäpä jos diodeja sarjaan? Droppia semmoiset 0.6...0.7V per kapistus.
 

kekexx

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2006
Viestejä
673
anttiruha sanoi:
Entäpä jos diodeja sarjaan? Droppia semmoiset 0.6...0.7V per kapistus.
Jos ja kun sitä hehkutetaan vaihtovirralla niin diodit leikkaa sitä sinimuotoa synnyttäen korkeampia taajuuksia. Tietysti jos mitään häiriösirityksiä ei kuuluu niin mikä ettei.

Sarjavastuksissa on sekin, etu että vähentävät kytkentävirtaa, kylmän hehkulangan resistanssi on murto-osa kuumasta langasta. Tietysti voi rakentaa vaikka tasasuuntauksen, suodatuksen ja vakiovirtageneraattorin.
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Jos on mahdollista vähentää muuntajan hehkukäämiltä kierroksia, niin sekin kelpaa. Ei vaikuta virtakapasiteettiin. Se taas riippuu pääasiassa käämilangan poikkipinnasta.
 
Ylös