Grado Prestige Gold

[R Virtanen]

Olisko jollain kokemusta kertoa äänellisiä kokemuksiaan Gradon Goldista (5,5gr) tai vaikka liki samasta Silveristä

Verrokkina kiinostaisi kuulla, että onko isoja eroja selkeästi halvempiin Shuren M97Xe (6,5gr) tai AT 440Mla (6,5gr) mm pick-uppeihin?

 

[jjahifi]

Olisko jollain kokemusta kertoa äänellisiä kokemuksiaan Gradon Goldista (5,5gr) tai vaikka liki samasta Silveristä

Minulla on Goldi tuossa avattaressa näkyvässä Teknarissa. Mielestäni soundi on hyvä, parempi kuin Ortofonin 20:ssä tai Ortofonin X1-MCP:ssä.

Tosin tuossa Teknarissa on T4P-liitäntä äänirasialle sekä käsittämätön määrä automatiikkaa... Laiskan miehen vinyylinvingutin, joka säätää itse itsensä...

Shuresta ja AT:sta en osaa sanoa mitään.

t. jjahifi

 

[R Virtanen]

Okei kiitosta infosta. Tuo Ortofonin 20 antaakin jotain itse kokemuksellista suhteutusta Gradon tasosta
Muutkin mielipiteet ja vastaukset kiinnostavat

 

[mkutvonen]

Mulla oli Silveri Regan RB250:ssä, ja pistäisin kyllä OM20:sen edelle. Ovat tosin luonteeltaan kuin yö ja päivä. Grado ei vissiin käy kunnialla ihan mihinkä vain vippaan, itse huomasin sen pelittävän huomattavasti paremmin teknarin vipassa, kuin Regassa.

No, kokemuksista regassa:
Alkuun ihan kiva ja menevä soundi. Muttamutta... Verrattuna esimerkiksi Ortofonin OM20:een aivan armoton mussuttelija. Voi toimia jazzilla ja muulla köykäisemmällä materiaalilla johon pehmeä romanttisuus jopa sopii. Metallimusiikille "EIJEI!". Ortofon taas on toisinaan ääneltään turhan karhea, joten se tiputti sen poies varren nokasta killumasta. Päädyin Goldringiin, löysin riemun, unohdin rasiat. Kontrapunktiin, Transfiguun tai Benzin ACE:en tuon voisi ehkä vaihtaa. Jos olisi rahaa ja mielenkiintoa.

Teknarin varressa Grado sai sen verran lisää napakkuutta sointiinsa, että jopa Pink Floydia viitsi kuunnella ihan ilokseen. Todellista tarkkuutta ja erottelevuutta ei tuosta kai kuitenkaan millään kaiva. Se kyllä vie musiikkia, mutta tuntuu vääristelevän joitain asioita.

AT:ta en ole - valitettavasti - kuullut, kuin myös Shureakaan. Eroja rasioissa kyllä on, varsinkin jos hionta muuttuu. Golringillä pääsin eroon sisäurien säröstä. Tai siis eihän se häviä, mutta katoaa kuulumattomiin.

Grado kai kuuluu näihin oliiveihin: joko tykkää paljon tai sitten ei yhtään. Minulla ei ole Gradon kuulokkeita eikä enää rasiaakaan, möin sen poies. Seurantakyvyltään häviää Ortofonille.

 

[ToKa]

Itselläni oli entisessä soittimessa (Pro-Ject 2.9) Pro-Ject:n K4 äänirasia joka on käsittääkseni rebrändätty Grado Silver. Kun vaihdoin rasiaksi Goldringin 1022GX:n niin tarkkuutta ja ilmavuutta tuli kyllä huomattavasti lisää. Goldring oli huomattavasti hienostuneempi. K4:sta tuli mieleen "Marshall-tyyppinen" soundi. Eli semmoinen tietty soundi särökitaroissa. Saattaapa olla, että Pro-Ject:n tubebox ja K4 oli hieman liiankin tumma yhdistelmä.

 

[jjahifi]

Mulla oli Silveri Regan RB250:ssä, ja pistäisin kyllä OM20:sen edelle. Ovat tosin luonteeltaan kuin yö ja päivä. Grado ei vissiin käy kunnialla ihan mihinkä vain vippaan, itse huomasin sen pelittävän huomattavasti paremmin teknarin vipassa, kuin Regassa.

Vaikea sanoa, itse pidän enemmän Goldista. Mutta kannattaa muistaa, että minun vinyylinvinguttimeni on melkoisen epätavallinen monsteri.

t. jjahifi

 

[mkutvonen]

Makuasiathan vaikuttavat aina. Ja sovitus. Ja kuunpilkkujen asento.

Tuo Goldringin 1022GX on sellainen rasia johon rahansa työntämällä ei ainakaan regan vipuja käytettäessä mene kauhean pahasti metsään. Minulla kun tuossa vipstaakissa on ollut kuitenkin vielä pari sataa erkkiä kalliimpi Dynavectorin 10X5 MC-rasia, ja pidän enemmän tuosta Goldringistä. Se on soundiltaan jossain määrin puolivälissä Gradoa ja Ortofonia. Hiton hyvä hintaisekseen. Huonona puolena pidettäköön sitä, että saatat huomata miettiväsi paremman CD-soittimen ostoa, kun hopialärpikkäät eivät enää kuulosta miltään. Goldringillä on myös samassa hintaluokassa tuon kanssa Eroica-niminen MC-rasia, joka voisi myös olla kokeilemisen arvoinen. En valitettavasti ole kuullut.

Missäs se tupla-seppo on? Sehän tietäis verrata ainakin Eroicaa ja AT440MLa:ta.

 

[kaksonen]

No täällähän se. Keskusteluja selaamalla löytää juttuja tuosta Eroica vs. 440MLa. Olen kuullut myös ko. Gradon vs AT 440MLa, tuolloin soitin oli Thorens TD 325, muuta oheiskalustoa en yksityissuojan nimissä tähän nyt laita.
Tuolla soittimella TP 90 varressa AT tarjoaa isomman stagen, Gardo niistää vähän tuosta. AT:lla toisto fokustoituu ja sekä pysty, että poikittaisakselin osaset loksahtivat paikoilleen mukavasti. AT "ei tee musiikkia", vaan toistaa sen mitä levyllä on tarjota. Grado kaivaa tiettyä fiilistä ja sen basso-osasto tuossa kokoonpanossa sai itseltäni pisteet. Gradolla tuossa kokoonpanossa ääni ei noussut vapautuneesti, mutta toki AT heitti äänen ilmoille tiettyä positiivista heleyttä esiintyen. AT:lla ässät toistuvat esimerkillisesti, saat laittaa satasia lisää jotta saisit saman neulahionnan ja silläkö sitten puhtaat ässät.
Toki on kuitenkin hyvin laitesidonnaista kuinka toiston osaset rakentuvat paikoilleen. On vielä myös selvää, että näkemys oikeasta toistosta on aina henkilökohtainen.

 

[R Virtanen]

Täytynee tämä rasia jutttu kokemuksen kautta kokeilla, tai sitten ostaa vain se AT 440Mla (145€)
Tosin nyt ton Gradon saisi Ruotista tilaamalla uutena 1095 Sek
Oletan, että äänelliset erot ovat melko riipuvaisia oheiskalustosta, vallankin riiasta ja äänivaresta.

 

[jjahifi]

Täytynee tämä rasia jutttu kokemuksen kautta kokeilla, tai sitten ostaa vain se AT 440Mla (145€)
Tosin nyt ton Gradon saisi Ruotista tilaamalla uutena 1095 Sek
Oletan, että äänelliset erot ovat melko riipuvaisia oheiskalustosta, vallankin riiasta ja äänivaresta.

Niin ne taitavat olla. Itselläni on tuo avattaren monsteri vinyylisoittimena, rasiana Grado Gold ja RIIA on Luxman C-05. Ei ehkä kovin standardi kokoonpano, joten minun kokemukseni menevät vähän extreme-urheilun puolelle.

t. jjahifi

 

[mkutvonen]

Täytynee tämä rasia jutttu kokemuksen kautta kokeilla, tai sitten ostaa vain se AT 440Mla (145€)
Tosin nyt ton Gradon saisi Ruotista tilaamalla uutena 1095 Sek
Oletan, että äänelliset erot ovat melko riipuvaisia oheiskalustosta, vallankin riiasta ja äänivaresta.

Roikkuvat varsinkin äänivarresta. RIAA:n kanssa tärkeintä on impedanssisovitus. Monissa (paremmissa) RIAA-korjaimissa tuloimpedanssi on säädettävissä, jolloin ne sopivat lähes kaikille rasioille. Tietty, jos RIAA:ssa on äänellisesti jotain mainittavaa, voi se joko tukea tai heikentää kokonaisuuden suoriutumista. Helpoimmalla - ja ehdottomasti "halvimmalla" - pääsee, kun hankkii mahdollisimman transparentin RIAA:n. Ja näitähän saa sitten joka kulmakaupasta ja halvalla... (eli ei) Suuremman merkityksen minä - vähäisellä kokemuksellani - olen kuullut varren ja rasian yhteensopivuudessa. RIAA:lla sitten joko tapetaan lopputulos tai ei. En siis kuitenkaan yritä väittää, etteikö niillä korjaimillakin olisi eroa, päinvastoin.

Nämä on tosiaan niin tapauskohtaisia juttuja. Et kertonut, muuten, mihin vipstaakiin tuo aski olisi tulossa? Saattaisi auttaa. Grado on sinällään helppo rasia, että se ei ole levysoitinesivahvistimen ottokapasitanssille herkkä, toisin kuin suurin osa MM-rasioista (Grado on MI-tyyppinen), joten sovittaminen RIAA:han ei ole niin nuukaa. Mutta varren suhteen se taas tosiaan tuntuu olevan hyvinkin nirso. Regan vivuissahan noita jopa varoitellaan käyttämästä, ja suoraveto-Technicsien kanssa saattaa taas poikkeavasta maadoitustavasta johtuen syntyä hurinaongelmaa. Jälkimmäinen ongelma on vähän suhteellinen, ensimmäinen ei lainkaan. Etsimällä löydät tietoa "Grado dance"-nimisestä ilmiöstä, joka ei liity äänen tanssittavuuteen millään muotoa.

(Ja sitten osastoon turha pilkunviilaus: Pahoittelen, mutta minun on pakko korjata, kun toistuvasti näkee lyhenteen RIAA kirjoitettuna väärillä määrillä vokaaleja. Se kirjoitetaan siis RIAA, joka on lyhenne sanoista Recording Industry Association of America. Sama taho tykkää jahdata piraatteja. Että näin. Pyydän anteeksi, mutta oli pakko)

 

[Jari]

Muutoinkin olisi parempi puhua levysoitinesivahvistimesta tai puolilontooksi vaikka phonoasteesta, tuo RIAA kun oikeastaan on vain sen toistokorjauksen määritellyt taho tässä...

 

[jjahifi]

(Ja sitten osastoon turha pilkunviilaus: Pahoittelen, mutta minun on pakko korjata, kun toistuvasti näkee lyhenteen RIAA kirjoitettuna väärillä määrillä vokaaleja. Se kirjoitetaan siis RIAA, joka on lyhenne sanoista Recording Industry Association of America. Sama taho tykkää jahdata piraatteja. Että näin. Pyydän anteeksi, mutta oli pakko)

At least I stand corrected. Asiallinen korjaus ja tarkennus sinänsä, IMHO.

t. jjahifi

 

[jjahifi]

Nämä on tosiaan niin tapauskohtaisia juttuja. Et kertonut, muuten, mihin vipstaakiin tuo aski olisi tulossa? Saattaisi auttaa. Grado on sinällään helppo rasia, että se ei ole levysoitinesivahvistimen ottokapasitanssille herkkä, toisin kuin suurin osa MM-rasioista (Grado on MI-tyyppinen), joten sovittaminen RIAA:han ei ole niin nuukaa. Mutta varren suhteen se taas tosiaan tuntuu olevan hyvinkin nirso. Regan vivuissahan noita jopa varoitellaan käyttämästä, ja suoraveto-Technicsien kanssa saattaa taas poikkeavasta maadoitustavasta johtuen syntyä hurinaongelmaa. Jälkimmäinen ongelma on vähän suhteellinen, ensimmäinen ei lainkaan. Etsimällä löydät tietoa "Grado dance"-nimisestä ilmiöstä, joka ei liity äänen tanssittavuuteen millään muotoa.

Tulin tuossa juuri kokeilleeksi paria uuttaa piuhaa soittimen (avattaren Teknari) ja etuvaffarin välillä --- rasiana juuri Gradon Gold. Hassua oli, että kalliin kaapelin kanssa syntyi käsittämätön hurinaongelma ja taas Clas Ohlsonin piuhan kanssa ei vastaavaa ole. Kummallista kun tuo vanha DIY-kaapeli ei hurissut. Lopputuloksena CO:n piuha pääsi paikalle ja kallis piuha takaisin oikealle omistajalleen.

Pakkohan sitä oli kallista välinarua kokeilla kun moisia on palstalla kehuttu...

Syynä vaihtoon se, että halusin uusiokäyttää DIY-kaapelin aivan toiseen settiin.

t. jjahifi

 

[Jari]

^ minkälainen oli tuo 'kallis' kaapeli? Äänirasian perässä saattaa tiettyjä ongelmia tulla ihan sähköisen mismatchin tuloksena, varsinaisesta laadustahan tuossa ei näin aina ole kyse, vaan sopivuudesta.

 

[ToKa]

Tulin tuossa juuri kokeilleeksi paria uuttaa piuhaa soittimen (avattaren Teknari) ja etuvaffarin välillä --- rasiana juuri Gradon Gold. Hassua oli, että kalliin kaapelin kanssa syntyi käsittämätön hurinaongelma ja taas Clas Ohlsonin piuhan kanssa ei vastaavaa ole. Kummallista kun tuo vanha DIY-kaapeli ei hurissut. Lopputuloksena CO:n piuha pääsi paikalle ja kallis piuha takaisin oikealle omistajalleen.


t. jjahifi

Itse kuvittelin joskus hankkivani sopivan kaapelin soittimen ja phonoasteen välille ja tarkoituksena oli hankkia Chord Chrysalis. No kävi niin, että Chrysalis oli lopetettu ja tilalle tuli Chord Crimson joka ei Chrysaliksen tavoin ole koaksiaalinen. Tämä aiheutti ainakin silloisella MM-rasialla järkyttävän hurinan ja oli käyttökelvoton. Nykyään tuossa välissä on vanhempi koaksiaalinen Chord Cobra joka toimii hienosti. Uusi Cobra on näemmä myös muutettu tuollaiseksi Crimsonin tyyliseksi (pseudo-balanced) ja ei luultavasti toimisi myöskään.

 

[R Virtanen]

Sen verran vielä täältä päin, että äänirasia hankita on yhä enemmän vain sumuista tulevaisuutta. Se Grado Goldkin on vain yhä tarjouksessa Tukholman Hemmabio och Hifi Ljudmakarnissa. Ehkä se ei mene muuten kaupaksi, mene tiedä. Tämä levysoitin puoli on näköjään silleen mukava harrastus, että puhaa riittää kyllä. Esim asiaa ilmentää toi keskustelu varsijohdon ominaisuuksista. Itse en moiseen kyllä lähde.

Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että soittelenkin soittimeen jo tehtaalla asennetulla ja tekijöiden soveltuvaksi katsomalla saksalaisella ULM 165e rasialla. Minua sen ääni oikeastaan tyydyttää aivan kylliksi. Muuten insinööri veljeni vastaaavassa soittimessa ko pick-up on toiminut hienosti jo vuodesta 1988 alkaen ilman mitään vikoja. Itse keskityn jatkossa enemmänkin testailemaan, mitä vaikutusta niillä RIAA normin mukaisilla levysoitinesivahvistimella on soittopelin ääneen. Hermunen ainakin väitti kuullensa jokusen milliamppeerin paremman virtalähteen soinneen jo valtavasti paremmin, pitääpä itse testata asianlaita.

Harrastus tervesin!
R Virtanen

 

[jjahifi]

Niinpä. Ainakin minulla on tähän vinyylipuoleen sellainen kaksijakoinen suhde. En millään jaksaisi nysvätä, siksi tuo Taknarikin, mutta kun tuntuu sitä automaattisäätöisenkin vehkeen kanssa olevan nysväämistä. Täällä soikin ensisijaisesti digipuoli, mutta joskus on pakko kaivaa vinyyli esiin kun ei digiversiota ole tai haluaa matkustaa aikakoneella.

t. jjahifi

 

[R Virtanen]

Sama ja täällä eli 90 % soi cd soitin. Vanhojen vuodesta 1974 alkaen kertyneiden ja onneksi pois myymättömien "kellarissa" säilytettyjen nostalgia vinyyleiden tiimoilta ostin nyt taas levysorvin. Lopetin ekat vinyyli hommat siinä vuoden 1990 -92 paikkeilla. Nyt sitten retroillaan.

terv: R Virtanen

 

[mkutvonen]

No, mulla soi tilaisuuden tullen vinyyli. Oli musiikki sitten mitä tahansa.

Tuon kaapeloinnin suhteen: varrelta levarietuselle mulla kulkee ihan regan oma piuha, johtuen siitä tosiasiasta, ettei tuohon varteen piuhaa ihan niin vain vaihdakaan. RIAA-korjaimen jälkeisellä piuhalla on ollut snadi vaikutus, mutta todellakin melko pieni. Vastapainon vaihtamisella oli jokseenkin yhtä iso vaikutus, kuin mitä on Grado Silverin ja Dynavectorin 10X5:n välillä, ja sen jälkeen tuo Goldring vie todella pitkän etumatkan. Gradosta tosiaan tykkää jos tykkää. Minäkin tykkäsin aluksi, ja sitten meininki vaihtui sellaiseksi viha-rakkaus -suhteeksi, eikä enää tiennyt, missä mennään. Ortofon kuulosti tavallaan paljon paremmalta, ja Goldring oli jossain siinä Gradon pehmeyden ja Ortofonin tarkkuuden sopivassa välimaastossa.

Jos tahtoo todella hyvän rasian - sellaisen, ettei tarvitse hetkeen miettiä - niin ostaa Transfigurationin arian. Jos taas tahtoo ainakin vuoden päivät olla miettimättä asiaa ja ostella mielummin vaikka moottoripyöriä - kuten allekirjoittanut - niin hankkii Goldringin. Tai sitten jonkun oman vaihtoehtonsa. Ainakin g'ring on melko yleispätevä ja itseään läpi tuomaton vekotin. Ei siis mene musiikin edelle. Sitä suosittelen, Gradoa en. Makunsa kullakin