Grado-ketju

Tänään vertailutestissä oli Beyerin DT-900pro x ja Senkun HD650. Vahvistimena Pro-Ject Head box -koska Cmoy ei oikein toimi korkean impedanssin kuulokkeilla.

Jos tuhdimpaa soundia haluaa niin DT-900 on ilmeinen valinta. Kuulokkeen bassotoisto on suorastaan tyrmäävä mitä alemmaksi taajuuksissa mennään. Enpä ole usein kuullut melkein tuntoaistiin meneviä aistimuksia kuulokkeista. Tämä kaikki suhteellisen hyvällä kontrollilla. Hieman kovemmilla voimakkuuksilla DT alkaa menettää erottelua alataajuuksilla.

DT: yleissoundi on siis melko loudnessmainen ainakin verrokkiin verraten. Positiivista on, että diskantin soundi on eräällä lailla kepeä vaikka se hieman korostuukin -lähinnä ylimmiltä taajuuksilta. Keskiääni on subjektiivisesti etäinen. Jopa hallimainen -silti erotellen esim. naislaulajan nyansseja lähes uskottavin elkein. Jos minulta kysytään ja miksei kysyttäisi -en pidä kokonaisäänestä. Tämä kuulostaa liikaa kuulokkeelta vaikka hyvää yritystä hallimaisine äänikuvineen on havaittavissa.

Sennheiserin HD-650 soundin raati jo tietää, joten ei siitä sen enempää kuin että mitä neutraaliuuteen tulee -on se aivan ylivertainen tässä vertailussa. En kuitenkaan erityisemmin tykkää myöskään HD-650:n äänestä, koska siinä on aivan ilmeinen virhe, jonka kuulee vahvistimesta riippumatta. En parempaakaan adjektiivia siihen keksi, kuin kummallinen "surinamainen" toisto jonka häiritsevyys nousee taajuuden funktiossa. yksilöstä ei voi olla kyse ,koska sama "ominaisuus" on myös HD-600-mallissa, tosin ei niin selkeänä.

No niin, olipas negatiivinen selvitys. Korostaisin, että molemmat kuulokkeet edustavat kaikesta huolimatta hyvin korkeata tasoa ja virheet etenkin HD.650 kanssa ovat melko pieniä ja molemmilla noilla kuuntelee mielellään musiikkia. DT- sopinee paremmin raskaammalle musiikille ja HD- akustisemmalle ja popille.

HUOM. referenssinä Grado-sr225(first edition) Cmoy-vahvistimella. Vertailun tuloksia tulee siis lukea subjektiivisesti ainakin jossain määrin Gradoihin verraten.

p.s. jos vertailun voittajaa haetaan, se on Grado sr-225 melko suurella marginaalilla.
Itse olen kokenut 650:sten soundin olevan ehkä hieman epälineaarinen yläpäästään, vaikkakin yksityiskohtia on hyvin. Surinamaista soundia en kyllä ole kokenut.

Beyerin luureissa (mitä nyt muistikuvien pohjalta voin sanoa) on minusta usein muusta taajuusalueesta hieman erillinen diskantin toisto ja liian pehmyt toisto diskantin alapuolella. Jäänyt Beyerit ostamatta minulla.
 
Grado Hempit tuli taloon, tässä jonkinlainen arvostelu (osa 1, koska ei mahdu yhteen viestiin)


Pakkaus:

Aiemmin Grado toimitti kuulokkeensa aaltopahvista tehdyssä "pitsalaatikossa". Nyt Grado on siirtynyt vieläkin kehnompaan "leivoslaatikkoon". Pakkaus on ohutta valkoista pahvia ja todella ahdas. Lisäksi se on tuskallisen vaikeaa avata. Kun kuulokkeet on kerran pakkauksesta pois ottanut, on niitä todella vaikeaa sinne enää takaisin saada. Olisivat nyt edes vähän tilavamman laatikon laittaneet mukaan.

Kuulokkeita ei voi, eikä kannatakaan, säilyttää alkuperäisessä pakkauksessa. Pelkään rikkovani kuulokkeet, jos koitan saada ne takaisin laatikkoonsa. Varsinkin kuulokkeiden kaapeli on erittäin vaikeaa saada punottua takaisin kerälle ja mahtumaan laatikkoon.


Rakenne:

Kuulokkeiden ulkonäkö on mielestäni klassisella tavalla ilmeikäs ja hieno. Puristetusta hampusta valmistetut kuulokekupit ovat tyylikkäät ja omaleimaiset. Pidän kuulokkeiden ulkonäöstä toiseksi eniten omistamistani kuulokkeista. Ainoastaan Meze Empyrean menee näiden edelle tyylikkyydessään.

Kuulokkeiden rakenne ei valitettavasti anna laadukkuuden kuvaa. Pakkauksen avattuani pelkäsin rikkovani kuulokkeet heti kun otan ne pois sieltä. Kuulokkeet näyttävät ja tuntuvat todella herkiltä ja heppoisilta. Toivottavasti pysyvät ehjänä!

Grado saisi viimeinkin korvata surkeat muoviosat metallilla. Kuulokkeiden kuppien kiinnitys sankaan on yhden heikon muoviosan varassa. Osa hajosi minulla jo aiemmin PS1000e- mallissa. Tuo osa on käsittämättömän surkea ja halpa ratkaisu, eikä sen käyttö ole mitenkään perusteltavissa edes halvemman hintaluokan luureissa.

Hempin kaapeli on muuttunut hieman sitä, mitä se näyttää netistä löytyvien kuvien perusteella olleen aiemmin. Nyt kaapeli on päällystetty muovikuituisella kangaspunoksella. No, valitettavasti tämä ei kaapelista tee yhtään parempaa kuin se aiemmin oli. Kaapeli saattaa olla hivenen kevyempi ja ohuempi, mutta nyt se on myös jäykempi. Kaapeli on tuskallisen vaikeaa saada oikenemaan ja asettumaan mitenkään mukavasti. Takaisin alkuperäiseen laatikkoon sitä ei saa millään. Lisäksi kaapeli poimii jonkin verran hankausääniä vaatteista ja huonekaluista, joita se koskettaa. Muitten Gradojen tapaan kaapeli on yhä kiinteä osa kuulokkeita. Kuulokkeita ei kannata jättää pöydän reunalle, koska raskas kaapeli saattaa kiskoa kevyet ja hauraat kuulokkeet lattialle.
 
(Hemp, osa 2)

Mukavuus:

Mukavuudeltaan Hempit ovat huonoimmat tällä hetkellä omistamani kuulokkeet. Kovin paljon huonompia en muista edes omistaneeni.

Kuulokkeet puristavat jonkin verran päätä. Tämä yhdistettynä ohuisiin pehmusteisiin tekee kuulokkeiden käyttämisestä toisinaan tuskallista. Noin tunnin jälkeen korvia puristaa niin paljon, että taukoa on pidettävä. Toisaalta taukoa on hyvä pitää muutenkin näiden luurien kanssa, koska toiston pakottomuuden takia äänen voimakkuutta tulee lisättyä toisinaan melko paljon.
Ja taas se kaapeli... Kuulokkeet ovat kevyet, mutta painavan ja jäykän kaapelin kanssa eläminen on yhtä tuskaa. Kaapelia ei saa oikein mihinkään asentoon ja sitä ei voi punoa oikein syliinkään. Varsinkin jos kuuntelee malillisilla äänenvoimakkuuksilla, kaapelin mikrofonisuus on liian suuri.

Gradon suunnitteluperiaatteet huomioiden parannusta käytettävyyteen ja mukavuuteen tuskin on tulossa, ei ainakaan parempaan suuntaan. Tämän kanssa on vaan elettävä. Onneksi kuulokkeiden ääni on mukavuutta paremmalla tasolla.


Basso:

Gradon aiempiin malleihin verrattuna bassoa on uskallettu näihin kuulokkeisiin laittaa.
En ole oikein ymmärtänyt Gradon bassoköyhää linjaa, varsinkaan lippulaivamallien osalta. Grado PS1000e (aiempi lippulaiva) toistaa vain jonkin verran keskibassoja (eikä niitäkään huippulaadukkaasti). Näistä kuulokkeista ei saa minkäänlaista alempaa bassoa irti. Hemp sen sijaan toistaa bassot kelvollisesti, vaikka sen hinta on huomattavasti pienempi mitä PS1000e aikanaan maksoi.

Aivan alimpia taajuuksia Hemp toistaa maltillisesti, mutta muutoin bassoa on omaan makuun täysin riittävästi. Lisäksi basson laatu on kohtalaisen hyvä. Bassojen iskevyys on myös melko hyvä ja sointi ylipäätään alemmilla on riittävän energistä. Aivan huipputasoa bassojen erottelevuus ja sävy eivät ole.

Melko vähän korjattavaa basson toistoon jää; mutaisuutta tai muuta ylimääräistä höttöä basson laadusta ei löydy. Basson määrä on Gradomaisesti enemmän hillitty kuin runsas. Kuitenkin Hempin bassot ovat paljon innostavammat kuin esimerkiksi Hifiman Anandan, joiden bassontoisto on näennäisestä lineaarisuudestaan huolimatta tylsää ja dynamiikaltaan vajavaista. Toki Hempien bassontoisto on kaukana esim. Denon 9200:n auktoriteetista ja ulottuvuudesta. Mielestäni Hempin bassot ovat määrällisesti ja laadullisesti kelvollinen kompromissi.


Keskiäänet:

Hempin keskiäänet ovat sekä vahvuus että heikkous. Alempien keskiäänien taso ja laatu tuntuvat sopivalta. Siirtymä bassoista keskiääniin onnistuu hyvin ilman paksuutta tai mutaisuutta. Bassot eivät "vuoda" keskiääniin.

Ylemmät keskiäänet ovat kuitenkin toisinaan hyvinkin korostuneita melko kapealta taajuusalueelta. Tämän takia kuulokkeiden ääni on toisinaan hieman outo. Solisti saattaa toisinaan hieman "kiekaista" liikaa. Kuitenkin keskiäänivoittoinen toisto tekee kuulokkeiden äänestä energisen ja innostavan. Kokonaan en korostusta siivoaisi pois, mutta olisin pitänyt sen hillitympänä.

Kuuloke korostaa akustisten soitinten keskiääniä, joka johtaa hieman liiankin puumaiseen sointiväriin. Ylempien äänien säihke ja ilmavuus jää toisinaan liiaksikin esiin tunkevien keskiäänien luomaan paitsioon: Siirtymä ylemmiltä keskiääniltä diskanttiin ei tunnu kovinkaan lineaariselta. Kriittisimmät klassisen musiikin kuuntelijat kääntynevät tämän takia Gradon perinteisimpien mallien pariin.

Keskiäänet kuulostavat ikuisen tylsällä termillä kuvailtuna musikaaliselta. Vaikka toisto ei ole neutraali, siinä on omalaatuista särmää ja avoimuutta. Tämä tekee kuulokkeiden äänestä neutraalimpiin verrokkeihin nähden persoonallisemman ja huomattavasti innostavamman kuunnella.


Diskantti:

Hempeissä on diskanttia Gradon aiempiin malleihin verrattuna vähän. Sinällään diskantin toisto on melko siistiä ja rasittamatonta. Sibilanssia ei kuulu oikeastaan millään näytteellä häiritsevyyteen asti. Liiaksi hillitty toisto kuitenkin niistää äänestä pois viimeisimmän säihkeen ja loiston.

Helmeilevän kepeää tai metallisen terävää ääntä näistä ei oikein saa ulos millään. Olisin kaivannut ääneen muutaman desibelin lisää varsinkin alemmalle diskantille. Tässä Hempien ääni eroaa huomattavasti Gradon aiemmista malleista. Varsinkin omistamani PS1000e toistaa alemman diskantin huomattavasti energisemmin.

On hieman vaikeaa sanoa, kuinka tasokasta diskantin toisto on, koska se jää äänessä niin paljon keskiäänten varjoon. Kovin erottelevaa kuvaa diskantin toisto ei itsestään anna, mutta eipä toisto riivi korvia.
 
(Hempien arvostelun kolmas osa)

Tilantoisto:

Hempien ääni on avara ja pakottoman oloinen. Ääni ei ahtaudu pään sisälle vaan leviää kuulokkeiden ulkopuolelle varsinkin leveyssuunnassa. Syvyyttä äänessä on vähemmän. Keskiäänten korostuksen takia solisti änkeää joskus hieman häiritsevästi aivan naaman eteen. Toisaalta ääni on elävä, ei turhia höttöjä maalaileva tai etäinen.

Soitinten paikantuminen tilassa on ehkä hieman vajavaista. Toisto ei ole tässä suhteessa mitenkään huipputarkkaa. Tilantoisto on rentoa, ei pistemäistä. Tila on enemmän leveä kuin syvä.


Erottelukyky ja dynamiikka:

Dynamiikka ja nopeutta kuulokkeista löytyy kelvollisesti. Grado osaa tuoda esiin perinteisten dynaamisten elementtien hyveet esiin mielestäni oikein hyvin. Äänet syttyvät ja sammuvat nopeasti. Minkäänlaista löysyyttä tai puuromaisuutta kuulokkeissa ei ole. Tämä on kuulokkeiden suurimpia (teknisiä) vahvuuksia.

Toisto on bassoista keskiääniin iskevää kuultavaa. Pieni lisä diskantteihin olisi ehkä auttanut transienttien toistoon. Esim. Grado PS 1000e toistaa iskuäänet kuin ratsupiiskalla iskisi nahkasaappaan varteen. Hempeillä isku on paljon kevyempi.

Pienimpien yksityiskohtien erottelukyky ei suorastaan päätä huimaa sekään. Yksityiskohtia äänessä on, mutta taaskin toisto on aika suurpiirteistä. Jotkin yksityiskohdat hukkuvat hieman pois varsinkin diskantin toiston puutteiden takia. Esimerkiksi melko saman hintainen ikuinen verrokki Sennheiser 650 toistaa diskantin yksityiskohdat tarkemmin kuin Hemp.

Äänen kerroksellisuutta Hemp tarjoaa kohtuudella. Joskus ääni vetäytyy hieman kasaan, eivätkä kuulokkeet tässäkään suhteessa mitään referenssitasoa ole. Esim. Meze Empyrean suoriutuu tällä tontilla huomattavasti paremmin, joskin hintaa kuulokkeilla on paljon enemmän kuin Hempillä.


Yhteenveto:

Hempien ääni tiiviisti kuvailtuna: Iskevä, kevyt, pääpiirteissään dynamiikaltaan riittävä, keskiääniltä rapea mutta toisinaan korostunut, ilmava, diskanteiltaan hillitty, helppo kuunneltava, viihdyttävä.

Kuulokkeiden ergonomia on niin huono, että omaan päähän sopivuutta kannattaa huolella testata.

Hemp on kuuloke, jota on aviota kirjoittaessa helpompi haukkua kuin kehua. Kuuloke ei oikein asetu mitenkään perinteiseen arviontimetodien ruuvipenkkiin. Tämä ei tee silti kuulokkeiden äänestä millään lailla huonoa. Kuulokkeista löytyy paljon puutteita, jotka on helppo ynnätä sanoiksi. Sen sijaan hyveitä on huomattavasti vaikeampi tuoda esiin. Tämäkin arvio taitaa kuulostaa huomattavasti negatiivisemmalta kuin kuulokkeiden ääni todella on.

Otanpa siis kuulokkeet pois ruuvipenkistä ja tarkastelen niitä subjektiivisesti. Jos minun pitäisi valita Hempit verrattuna esim. neutraaleina pidettyihin Sennheiser 650 tai Hifiman Ananda- malleihin, valinta olisi selvä. Valitsisin Hempit.

Hempien kanssa ei tule tylsää. Kuulokkeiden äänessä ei ole NIIN suuria virheitä että ne hyppisivät liikaa esille. Sen sijaan vaikeasti kuvailtavaa persoonallisuutta löytyy. Kuulokkeiden ääni on jonkin verran vajavaista ja värittynyttä, mutta kokonaisuus onnistuu olemaan onnistunut ja innostava sekoitus.

Tietyssä mielessä Hempit ovat viihdykettä kyllästyneelle kuuntelijalle. Minä en oikein jaksa lähteä etsimään sitä neutraalia referenssitason ääntä. Kyllä minä muistan tuhansia kertoja toistettujen koekappaleiden nyanssit. En oikein jaksa lähteä niitä metsästämään jokaisesta luurista. Minua ei haittaa jos joku yksityiskohta jää pois, kunhan kuulokkeet tarjoavat jotain muuta mihin tarttua. Mielellään jotain semmoista, mitä muut luurit eivät tee.

Nykyään kuulokkeiden suunnittelussa ja varsinkin arvioinnissa korostetaan "teknisyyttä" ja "neutraaliutta" sekä "erottelukykyä" kyllästymiseen asti. Moni tekninen kuuloke ei välttämättä ole mielestäni hyvän kuuloinen, tai edes luonnollisen kuuloinen (tosin eivät nämä toisiaan pois sulje). Hemp ei ole ainakaan tekninen kuuloke. Ei se ole edes kovin luonnollisen kuuloinen. Kuitenkin se on puutteistaan huolimatta mukavan kuuloinen.

Kun olin pieni poika, löysin toisinaan kadulta markan kolikon. Silloin piti heti polkea täyttä häkää kioskille ostamaan irtokarkkeja. Ei sillä markalla isoa pussia karkkia saanut, mutta sitäkin makeammilta ne sitten maistuivat. Nyt kun aikuisena menee ostamaan kaupasta megapussin makeisia, eivät ne maistu lainkaan samalta kuin poikasena. Tämä vertauskuva minulle tuli mieleen Hempien äänestä. Karkkia ei ole kovin paljon, mutta ne vähätkin maistuvat sitäkin paremmilta. Monet muut kuulokkeet tarjoavat enemmän karkkia samalla rahalla, mutta ei niistä samaa hyvää mieltä jää kuin Hempeistä.

Voiko tätä kuuloketta suositella: Kyllä. Mielestäni ihan samalla lailla kuin niitä neutraalimpia vaihtoehtoja. Ei pahaa karkkia kannata väkisin syödä vain sen takia, että joku MUU sanoo sen olevan hyvää. Tämä pätee mielestäni ihan ensimmäisiä luureja hankkiviin. Eivät esimerkiksi neutraaleina pidetyt Hifimanit yleensä ala myöhemmin kuulostaa sen paremmilta, jos et niistä aiemminkaan pitänyt. Kannattaa kuunnella ennen ostopäätöstä. Ihan omilla korvilla. Tällä välttää ***** edellä puuhun kiipeämisen harrastuksen alussa. Kallista hankintaa ei kannata tehdä pelkästään toisten arvioiden perusteella. Älä Hempiäkään siis kuuntelematta osta. Itse en tietenkään ostanut. Sain lahjaksi, ja ihan etukäteen kuuntelematta:)


Arviossa käytetyt vermeet:

Burson Audio Conductor V2+, dac + vahvistin. Äänilähteenä Tidal. Polttoaineena yksi keskiolut.
 
Hyvän arvioinnin olet tehnyt.Samaa mieltä olen Gradojen pääpannasta.Aionkin tehdä muutoksen
Gradon ( GS 1000 ) osalta.Jopa pariin kertaan olen joutunut ikävään yllätykseen.Kuulokeosio on
tippunut päästä yllättäen.Vahvarisi on sama kuin itselläni ( tosin ilman plussaa ).Hyviä kuuntelu-
hetkiä edelleen!
 
Hyvän arvioinnin olet tehnyt.Samaa mieltä olen Gradojen pääpannasta.Aionkin tehdä muutoksen
Gradon ( GS 1000 ) osalta.Jopa pariin kertaan olen joutunut ikävään yllätykseen.Kuulokeosio on
tippunut päästä yllättäen.Vahvarisi on sama kuin itselläni ( tosin ilman plussaa ).Hyviä kuuntelu-
hetkiä edelleen!
Pitkästä aikaa kaivoin Gradot esiin. On näissä oma viehätyksensä. Korva kun tottuu kevyeen bassoon, ei sitä kaipaakkaan lisää. Celesteet näiden rinnalla bassokanuunat.
 

Liitteet

  • IMG_20220618_205359793_HDR.jpg
    IMG_20220618_205359793_HDR.jpg
    75,8 KB · Katsottu: 38
Hyvän arvioinnin olet tehnyt.Samaa mieltä olen Gradojen pääpannasta.Aionkin tehdä muutoksen
Gradon ( GS 1000 ) osalta.Jopa pariin kertaan olen joutunut ikävään yllätykseen.Kuulokeosio on
tippunut päästä yllättäen.Vahvarisi on sama kuin itselläni ( tosin ilman plussaa ).Hyviä kuuntelu-
hetkiä edelleen!
Meinasin jossain vaiheessa ostaa PS tonnisiin uuden pannan ja teetättää niihin alumiinista jonkinlaisen tyyliin sopivan kiinnityssysteemin kuulokekupeille.
 
Kuuntelin äsken lyhyesti Hempejä PS 1000e:n pädeillä. Ei toimi mielestäni lainkaan. Ääni muuttui todella ohueksi ja diskanttivoittoiseksi ja keskiäänet ja bassot katosivat täysin.
 
  • Tykkää
Reaktiot: J1
Kuuntelin äsken lyhyesti Hempejä PS 1000e:n pädeillä. Ei toimi mielestäni lainkaan. Ääni muuttui todella ohueksi ja diskanttivoittoiseksi ja keskiäänet ja bassot katosivat täysin.

Joo, noiden juttu on todellakin ne vakiopadit. Vaikka tosiaan se aiheuttaa sen, että kaikkien päähän nuo ei istu. Omaan päähän istuu loistavasti ja ainoat kuulokkeet, joilla voisin kuunnella tuntikausia.
 
Mainittakoon edellä kirjoitettuun lisäksi,että Gradot sopivat mihin tahansa äänilähteeseen.Mitä
tulee bassopäähän,niin ainakin GStonniset heittävät rutkasti sitä ilmoille! Ilo kuunnella!!Kokonaisuus
on tasapainossa.
 
Mainittakoon edellä kirjoitettuun lisäksi,että Gradot sopivat mihin tahansa äänilähteeseen.Mitä
tulee bassopäähän,niin ainakin GStonniset heittävät rutkasti sitä ilmoille! Ilo kuunnella!!Kokonaisuus
on tasapainossa.
Muistelen, että aikanaan Hifi- lehdessä joku arvostelija jopa kritisoi alkuperäisen GS tonnisen bassontoiston runsautta. Itse en ole kuullut tuota versiota. PS tonnisen e- versiossa basson tasoa on luultavasti tiputettu aiempiin lippulaivoihin verrattuna. On varsin maltilliset bassot omissa luureissa. Minulla tosin nuo pehmusteet alkaa olla aika kovat, eikä ne oikein enää istu korville täydellisesti. Voi olla että osa bassoista vuotaa pihalle sen takia. Minulta vaatii myös aikaa, että korva tottuu PS tonnisten bassoihin, jos en ole kuunnellut kyseisillä kuulokkeilla hetkeen. Tosin ei nämä uutenakaan mitkään bassotykit olleet.
 
Silloin kun GS:t tuli, niin muistan kuunnelleeni ne Lehmannin kuulokevahvistimen kera. En tykännyt niistä silloin, mutta en ole sen jälkeen kuullut. SR-225:lla on menty täällä vuosikaudet. Muutamaan, ehkä viiteen vuoteen en ole kyllä juuri luureilla kuunnellut lainkaan.
 
Entäpä RS2e, millaista soundia se tarjoilee esim. Hempiin verrattuna?
Kuulokemiehen testi sai kyllä kiinnostuksen heräämään Hempiä kohtaan.

Korostunut sibilanssi on asia jota en siedä yhtään.
Äärimmäinen neutraalius ei ole mun juttu, innostava sointi on. Joka saa musiikkiin eloa, tunnetta.

Budjetti saattaisi pyöriä siinä käytetyn Hempin hintaluokassa.
 
Entäpä RS2e, millaista soundia se tarjoilee esim. Hempiin verrattuna?
Kuulokemiehen testi sai kyllä kiinnostuksen heräämään Hempiä kohtaan.

Korostunut sibilanssi on asia jota en siedä yhtään.
Äärimmäinen neutraalius ei ole mun juttu, innostava sointi on. Joka saa musiikkiin eloa, tunnetta.

Budjetti saattaisi pyöriä siinä käytetyn Hempin hintaluokassa.
Ehkä aloittaisin Hempeistä ennemmin kuin RS2e:sta. Noista uusista RS- versioista ei minulla ole suoraa kokemusta, saattavat olla ehkä ohuen kuuloiset ja kirkkaat. En osaa sanoa, onko Grado lähtenyt "korjaamaan" kuulokkeidensa soundia tasaisemmaksi uusissa versioissa. Ehkä RS2e on tuunattu tasaisemmaksi kuin aiemmat versiot.

Hempeissä on yhä Gradoille tyypillinen korostuma ylemmillä keskitaajuuksilla. Se saattaa jakaa mielipiteitä. Bassojen ulottuvuus ei pääse monien nykykuulokkeiden tasolle ulottuvuudessaan. On kuitenkin paljon parempi kuin aiemmissa Gradoissa.

Jos Hempit on tarkoitus ostaa kuuntelematta niitä ennakkoon, suosittelen lukemaan useita arvioita ennen ostopäätöstä. Kuulokenurkalla on myös kattava arvio Hempeistä, joka osin eroaa omastani. Siinä on myös samoja huomioita, joita itse tein.

Edit: Hempien ja muiden on-ear- Gradojen kohdalla ergonomia kannattaa ottaa myös huomioon. Jos haluat mukavat kuulokkeet, Hempit eivät ole sitä. Ovat kyllä kevyet, mutta puristavat minulla korvia joskus kipeästi pitkään kuunnellessa. Tähän sitten joko tottuu tai ei.
 
Viimeksi muokattu:
^^Jos mahdollista, kandee testata itse. Kuten todettu, Gradot ovat helppo kuorma vahvarille. Sopivuus päähän voi olla haaste, pään muodosta riippuen. Metallipantaa levittämällä voi asiaan vaikuttaa.

Itselläni vanhemmat RS-1:t, joita kuuntelen Linn ADSM:n sisäisen kuulokevahvarin kautta, silloin harvoin kun kuuntelen. Musikaaliset ja kivat luurit. Pitävät hereillä siinä missä monet rupeavat nukuttamaan. Bassoa en osaa kaivata enempää.
 
Onko porukalla kokemuksia GW100 mallista? Paljon on tullut viimeaikoina kuunneltua kuulokkeilla eri kokoonpanoilla, mutta nyt kun pitkästä aikaa kytkin Linn klimax0, grado ra-1, rs-1 combon soimaan niin tajusin ja muistin kuinka kivalta luurit voi kuulostaa. Pääsisköhän tuo langaton gw100 lähelle tätä soundia vai onko niillä lähetty tavoittelemaan jotain muodikkaampaa soundia.
 
Viimeksi muokattu:
Kokemusta ei ole mutta tuossa testiä:
 
  • Tykkää
Reaktiot: J1
Hauskahkot muten noi Gradon sivut tuotteen tiimoilta.


"The hemp may be doing the heavy lifting, but the hemphone is a joint effort."

Myös toi savuinen lainehtiva kuva on aika provokatiivinen. 😁

 
Hempit saapui eilen, tunnin ehdin kuulostella ja eipä mennyt vikaan tämä valinta. 🥰
Huomionarvoista myös se, että käytössä oli pääasiassa iPadin kuulokelähtö. Pikaiseen myös iPhone+Applen dongle.

Piti oikein jättää kirjoittelu aamuun etten nyt ihan hulluna noita hehkuta huumassani. Sopivat nimittäin omaan makuuni (lähes)täydellisesti.
Lähes koska ollaan alkumetreillä, eilen en löytänyt mitään vikaa äänestä. En kyllä etsinytkään. Ei tullu mieleen, kuten Asko Vilenius sanois.

Vahvistuksen vaikutuksen tiedostavana hieman jopa hirvittää mihin näillä pääseekään.

Mutta sointi siis suoraan iPadista oli mulle lähes maaginen. Taajuustasapainon, äänikuvan ja tilanvälittymisen tarkkailut unohtui tyystin.
Näillä nautitaan olennaisesta. Ja se keskialue.:love: Hookerin ja Morrisonin ääni sai koko kropan kananlihalle. Loiri lähes kyynelehtimään.

Muoks: yksi moite tietty: onhan toi kaapeli nyt aivan säälittävä. 😁
Korville Hempit istuu kivasti; ei paina, ei rasita. En juuri huomaa että ovat korvilla. Ainakaan tunnin aikana.

Ai niin ja onhan mulla kokeiltavana vielä toi Audiolabin kuulokelähtö joka ainakin webin mukaan on ihan säällinen laadultaan sekin.

IMG_0105.jpeg

Sain myös jalan kuvaan. Vinkatkaa Sepolle.
IMG_0113.jpeg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös