Ainakin omaan silmääni taidokas vanerin käyttö on mukavan näköistä ja ajattoman modernia. Lisäksi paksut vanerirakenteet ovat huomattavan tukevia ja stabiileja.
kronos sanoi:
Toistin/instrumentti-ero on tärkeä, tuntuu erinäisiä juttuja lukemalla että se kalleimman high endinkin piirissä usein unohdetaan kun pitää kaiken maailman järkyttäviä laitealustoja asetella vermeiden alle ja silti pitää sukkasillaan hissutella kivilattiallakin ettei vaan häiriöt välity yliherkkään laitteistoon...
Tuossakin on kyse tavallaan kahdesta eri asiasta - paraskin levysoitin skippaa jos lattia sen alla keinahtaa.
Mutta tuo
toistin vs instrumentti - se
on todella tärkeä juttu. Nimittäin jollemme pyri mahdollisimman tarkoin poimimaan ja toistamaan informaatiota tallenteesta vaan sen sijaan rakentelemme eufonisia mekanismeja 'täydentämään' tai 'kohentamaan' lopputulosta, jäämme ikuisiksi ajoiksi kiertämään kehää. Toistimen todellinen referenssi kun on aina tallenne tai masternauha, ei
mielikuva elävästä esityksestä. Kaiutinpuolella sitten voidaan manipuloida ja väkisinkin manipuloidaan asioita, kaiuttimen ja akustiikan suhde on aina ongelmallinen, ja kaksikanavaisuus jo sinänsä riittämätön todellisen läsnäoloefektin synnyttämiseen tilatoistollisessa mielessä - tässä on varaa toteuttaa itseään. Ympärisäteilijät, paneelit, singlet, torvet, kaikki on OK jos lopputulos toimii. Kunhan siitä levystä saatiin ensin irti mahdollisimman vääristymätön signaali. Nimittäin, ilman sitä homma q-see väistämättä.
Edelleenkin vahvasti IMO.