Galluppia äänitekokoelmista

  • Keskustelun aloittaja Arto
  • Aloituspäivämäärä
Jep, ei ollut tarkoitus halveerata "keräilyvietin" mukaan harrastavia, ymmärrän täysin homman jujun ja itsekin saman vietin valloissa ollut vuosikaudet. Mutta pikku hiljaa kun on alkanut analysoida hyllyynsä kerättyä tavaramäärää, en puhu pelkästään levyistä, olen alkanut pyrkiä filosofiaan että jos jotain ei ole vuoteen pariin tarvinut, sitä ei tule todennäköisestä enää tarvimaan koskaan, ja joutaa kierrätykseen. En asu "siinä viimeisessä omakotitalossa" ja elämässä on kaikenlaista säpinää muutenkin, joten tilannehan voi olla taas eri 20v päästä.
 
Janne sanoi:
Jep, ei ollut tarkoitus halveerata "keräilyvietin" mukaan harrastavia, ymmärrän täysin homman jujun ja itsekin saman vietin valloissa ollut vuosikaudet. Mutta pikku hiljaa kun on alkanut analysoida hyllyynsä kerättyä tavaramäärää, en puhu pelkästään levyistä, olen alkanut pyrkiä filosofiaan että jos jotain ei ole vuoteen pariin tarvinut, sitä ei tule todennäköisestä enää tarvimaan koskaan, ja joutaa kierrätykseen. En asu "siinä viimeisessä omakotitalossa" ja elämässä on kaikenlaista säpinää muutenkin, joten tilannehan voi olla taas eri 20v päästä.
Napsauta laajentaaksesi...

OK. Vanhan vinkki: koita säilyttää esim kulttuuriin tai harrasteisiin liittyvät rojut, ykskaks 20 veen kuluttua ajattelet että mikä pr***een idiootti minä olinkaan kun noikin möin! Kokemuksesta viisastuneena (tuhansia kirjoja ja satoja vinyyleitä, satoja vaappuja ja kymmeniä vapoja myyneenä... )
 
pirkka sanoi:
OK. Vanhan vinkki: koita säilyttää esim kulttuuriin tai harrasteisiin liittyvät rojut, ykskaks 20 veen kuluttua ajattelet että mikä pr***een idiootti minä olinkaan kun noikin möin! Kokemuksesta viisastuneena (tuhansia kirjoja ja satoja vinyyleitä, satoja vaappuja ja kymmeniä vapoja myyneenä... )
Napsauta laajentaaksesi...

Näin on. Mua kyllä hiukan korpeaa nykyisin kun mä muistelen sitä parin-kolmensadan klasari-LP:n poismyyntiä 90-luvun alussa. Pilkkahintaan meni. Samaan syssyyn myin n. 100 afrikkalaisen musiikin LP:tä, paljon bluesia ja muutaman kymmenen intialaisen ja pakistanilaisen filmimusiikin minikokoelman. Paljon on tullut lisää tilalle, ja saahan noita klasareita uudestaankin ihan koska vaan, mutta kuitenkin...joskus tulee mieleen, että olispa sekin ja sekin levy vielä tallella. Vanhat Blues News-lehdet ja muut erikoismusikkilehdet ovat toki tallella samoin jotkin vanhempiin harrastuksiin liittyvät lehdet (DX-kuuntelija) vaikken ole vuosikymmeniin enää harrastanutkaan.

Vaimo kyllä aina kantaa kotiin kaikenlaisia "Rojuista eroon" ja Feng Shui-oppaita. Oliskohan siinä pientä vihjausta nykyiseen tilanteeseen? Ei kait?

Joku päivä todennäköisesti pistän levymyymälän pystyyn. Saas nähdä.
 
Omistan ehkä tuhannen cdeetä ja vinyyleitä on 180. 500 c-kasettia lensi yksi päivä roskiin.Ne sisälsivät upeata musiikkia.
Kahmin musiikkia oikealta ja vasemmalta,postiluukusta kolahtaa kerran viikossa lähetys.Haen netistä tietoa ja on muutama ystävä joilla on tieto.Musiikkimaku huojahtelee nyt progen ja metallin välillä.Ensi viikolla voin taputtaa kämmeniä turkkilaisen tanssibändin tahtiin.Ei ole mitään musiikkia mitä en haluaisi kuunnella.

Sitten on vielä klasarin tuhannenvuoden perinne.

Laitteistona jotain Naimin paskoja.
 
jvaahtera sanoi:
Vanhat Blues News-lehdet ja muut erikoismusikkilehdet ovat toki tallella samoin jotkin vanhempiin harrastuksiin liittyvät lehdet (DX-kuuntelija) vaikken ole vuosikymmeniin enää harrastanutkaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Sama täällä, musiikkilehtiä on varmaan monta hyllymetriä aina Musan ensimmäisestä näytenumerosta asti ja vanhempiakin mutta ne vanhemmat ovat kyllä jälkijättöisesti ostettuja. Unohtuneiden harrastusten jäljiltä jääneitä julkaisuja olen pistänyt kierrätykseen, mm. satoja pienoismallijulkaisuja ja ilmailulehtiä samoin kuin sellaisia tietokonelehtiä, jotka ovat sisältönsä puolesta vanhentuneita tai eivät liity nykyisiin kiinnostuksen kohteisiini (ennen vuotta 1991 julkaistuja suomenkielisiä tämän alan julkaisuja kerään, joten niiden määrä ei vähene vaan lisääntyy). Joidenkin unohtuneiden harrastusten lehdet ja kirjat saattavat tietysti saada uutta mielenkiintoa, jos vanha harrastus elpyy uudelleen. Niinpä olenkin iloinen etten hävittänyt 70-luvulla ostamiani brittiläisiä hifijulkaisuja, oman Hifi-lehtemme alkupään numeroita ja 70-luvun Hifi valintaoppaita. Nyt ne ovat mielenkiintoista nostalgialuettavaa.

Juhani
 
- LP: 5 hyllymetriä (1100 klp?)
- CD: 7 hyllymetriä (kpl?)
- 7": vain 40 kpl (täytyisi harrastaa enempi)
- ei muuta (kasetit lenti roskiin aikoja sitten jne.)

En koe olevani sen enempää laite- kuin levynörttikään, kunhan vain diggailen musiikkia.
 
cd-levyjä 353kpl. postilaatikkoon tippuu aika ajoittain lisää... progea, jazzia ja klassista.
 
Cd:tä taitaa olla kolmen ja neljänsadan kappaleen väliin. Kasetteja olis jätesäkillinen vanhempien varastossa. :) Vinyyleitä ei löydy. Koneella on varmaan pakattuna semmoset vähän vajaa 10Gb.. Vähän kausiluonteista mun musiikki ostokset. Keskimäärin pari kolme levyä kuukaudessa, jos vuodelle jakaa, tulee osteltua. Vois varmaan pitkästä aikaa käydä viiskulman divarit läpi, jos niitä siellä vielä lymyilee.. Hmm..
 
Tällä hetkellä vinyyliä n. 1200 ja cd:itä n. 950 [sis. myös singlet ja EP:t].
Lisäksi aikojen saatossa on tullut myytyä pois n. 600-700 vinyyliä/CD:tä. Virhehankintoja on tullut paljon .. tosin usein hankinnat ovat paljastuneet harhalaukauksiksi vasta vuosien saatossa [jopa 10-20 vuotta myöhemmin].

Tärkeintä ei ole määrä, vaan laatu. Mikäli vain määrää tuijoittaisi, niin saisihan tuolta kirpparilta nopsasti kasaan vaikka 10000 levyä 10 centtiä/kpl. Laadun taas määrä kukin itse.

Usein on käynyt siten, että jos jonkin artistin levy on miellyttänyt, niin pakkohan sitä on sitten ollut ostaa artistin (tai yhtyeen) koko tuotanto. Parhaimmat levyt hankin mielelläni sekä vinyyli- että cd-muodossa (jos saatavana).
 
Äänitteitä on alkanut kerääntyä vasta viime vuosina eli olen varsin myöhäisherännäinen aktiivisena musiikinkuuntelijana. 5 vuotta sitten omistin reilusti alle 100 levyä :-\
Nyt niitä on lähemmäs 600 eli about 100 levyn vuositahtia on menty viime vuosina.
Kaikki CD:tä. Musiikinkuuntelu taitaa olla lisääntynyt ajallisesti suunnilleen äänitemäärän suhteessa mutta tästä eteenpäin taitaa äänitteiden lukumäärä kasvaa enempi..
 
Noita CD-levyjä on kertynyt noin 1200 kappaletta, joista 90 prosenttia on ostettu viime vuosisadalla, eli viimeaikoina kertymä on reilusti hidastunut. Silloin tällöin saattaa uusia ilmestyä, tosin enää ei tiedä toimivatko nuo nykyiset oikeasti ei-CD yhteensopivat levyt enää missään vehkeissä.

LP-levyjä on pari sataa, enimmäkseen vielä vanhempia kuin CD-levyt. Noita tulee haettua divareista lisää, kun ne nyt ainakin varmasti toimivat.
 
Ai ku ihQ toi pirkan vastaus. Siinä kiteytyi koko musiikinkuuntelun toiveikas ja lempeä löytöretkeilijäasenne.

CD-levyi on n.2000 ja vinyylejä n. tuhat. Toi 2000 on aika hyvä määrä, riittävästi syventymiseen ja uutta tulee joka päivä silti eteen. Välillä on vinyylipäivä, menee Alice Cooperia ja Bachia ja kaikkee kivaa.
Paljon on annettu pois, harmittaa ku ei niitä kaikkia ehdi kuuntelemaan ku joku muu levy menee edelle ja sit se unohtuu, vaikka olis hyväkin. Ja hyvällä levyllä täytyy olla rakastava koti.
Tuolla niitä poistoja on lootassa. Voi tulla hakemaan.
Huonoja ei ees kehtaa antaa kellekään.

Nyt ku laitteistossa ei enää oo mitään miettimistä, on jäljellä vain musiikki ja SE Ääni.
Mut sillon ku tota soundia rakensi, vehkeitä joutu väkisinki ajattelemaan. Ja kaikkia niitä hienoja sanoja joilla oli jotain tekemistä sähkön kanssa. Ihan kiinnostavaa, mut ei samaa riemua ku kuuntelussa.
Paitsi sit ku löys just sen sopivimman vehkeen settiinsä! :p

Tässä muuten luettelo tämän hetken tilanteesta. Etsimme siis rakastavaa kotia seuraaville levyille:

Jing Chi Live (jimmy Haslip,Robben Ford, Vinnie Colaiuta) uudempaa jaskaa, äänitys hyvä, soitto myös

Victor Wooten: What did he say? Hieno basisti! mut olis pitäny turpansa kiinni. Tekniikkapuoli hieno.

Mokave: Afrique. Audioquestin levy, joku tykkää, mä en. Se on uudempaa jaskaa.

Larry Willis: A Tribute to someone. Audioquest. Jaskaa taas, torvia riittää. Tekniikka ok.

Tito Puente: Hot timpale. Hyvä levy mut rummutusta vähemmän ku muita soittimia ja sit siellä on se kaamee vibrafoni tai onxe ksylofoni jos ei oo vibraa päällä? Oli mikä oli, six se on poistolootassa.

Charly Antolini: Jazzpower. Missäs se rummutus? Tossa on soittojaskaa. Tekniikkapuoli ok.

Jukka Perko: Virtuosi di Kuhmo. Fonia ja kamariorkkaa. Ei varsinaisesti klassista. Hyvää musiikkia mut ei jotenki vaan sovi luonteeseen. Hyvin äänitetty sekin.

Christian McBride:Gettin to it Hyvä basisti mut sähköbassoo liian vähän ja olikos siinä jotain lauluukin heikkona hetkenä vaikka senkin ajan olis voinu rutistaa bassosta kunnon ärinät. Kyllä tästäkin joku tykkää, luulen että kovastikin.

Vital Techtones ;) ai miks annan tän pois? Ku soitan sitä toista kuitenki jos pitää valita. Tää on soittotaitosten hifilevy. Voi olla vähän kesy, mut on noi sentään miehen näkösii noi soittajat, ettei mitään prinsessamusaa oo tiedodda. Jaskaa kuitenki.

Blinded Rain:1939 Suomalaista heviä ,tää on sinkku. Huonompaakin oon kuullu.

Mancini: Mancini Touch (living stereo) Leffa- ja viihdemusaa, klassikoita tältä alata. Kaunista. Sopii kynttiläillallisiin.

Lumen Valo:Tenebrae. Acapella-laulua, 1585-luvulta. Vaikuttavaa joissakin fiiliksissä. Kunnollinen äänitys. Kaunista

Pia Skipdahd: Sacred Songs Samantapasta ku edellinen mutta soolona.

Yoshikazu Mera: Mother Songs. Huikea kontratenori! BISsin levy. Lauluja pianon säestyksellä.

Ferrisno/Leal/Kuprij: Promised land. Melodista progee, ei lauleta

Mostly Autumn:Fiddler's shinding Kunnon musaa, kelttiprogee, mut mies on enemmän äänessä vaikka nainen laulaa ku enkeli! Onnex kuitenki laulaa. Hyvä äänitys

Helen Merrill: No tears, no goodbyes Jaskaa ja upeeta lauluu mut mua vaan alko ärsyttämään koko levy. Äänityksessä ei vikaa

Larru Conklin: Dolphin Grace Kitaransoittoo. Nättii mut tylsää. Hyvä äänitys

Stan Getz: Whatthe world needs now. Nättii jaskaa.

Jonas Hellborg: Elegant punk. Ton pitäis olla soolobassoo mut korkeelta se sitä soittaa. Ei silti kovinkaan huonosti.

Tapiola Choir: Dreams. Moderneja kuorobiisejä. Mun hyllyssäni jäi Saariahon jalkoihin.

Peter Johansson: Sixtus. Uutta jaskaa. Rauhallista. Äänitys ok.

Garth Brooks:Ropin`n the Wind. Kantrii, hyvin äänitetty

Heredia: Gypsy flamenco (chesky) hyvää soittoo mut sit ne taas alko laulaa...

Chet Baker, nättii soittoo ja lauluu, vanhaa. Kunnon äänitys. Mut tällasii on hyllyssä enenmmänki joten...

Siinähän niitä, ei maksa mitään.
 
mummo sanoi:
Jonas Hellborg: Elegant punk. Ton pitäis olla soolobassoo mut korkeelta se sitä soittaa. Ei silti kovinkaan huonosti.
Napsauta laajentaaksesi...

Mä otan tään, kiitos. Jaa... jos se on cd, niin olkoot ;)
 
Pistäs mulle varaten nämä, Pliis!!!

Mancini: Mancini touch
Jukka Perko: virtuosi di Kuhmo

vaikuttavan mielenkiintoisilta löydöksiltä :)
 
Ferrisno/Leal/Kuprij: Promised land. Melodista progee, ei lauleta

Mostly Autumn:Fiddler's shinding Kunnon musaa, kelttiprogee, mut mies on enemmän äänessä vaikka nainen laulaa ku enkeli! Onnex kuitenki laulaa. Hyvä äänitys
Napsauta laajentaaksesi...

Jos siis ovat CD muodossa niin lupaan antaa hyvän kodin näille.
 
mummo sanoi:
Christian McBride:Gettin to it Hyvä basisti mut sähköbassoo liian vähän ja olikos siinä jotain lauluukin heikkona hetkenä vaikka senkin ajan olis voinu rutistaa bassosta kunnon ärinät. Kyllä tästäkin joku tykkää, luulen että kovastikin.
Napsauta laajentaaksesi...

Tahtoisin tuon, tuotteko kun tuutte Pohjanmaan kierrokselle? Pliiz?
 
Jos liikenee ja kukaan muu ei ole halukas uhrautumaan niin minä voisin antaa hyvän kodin näille:
- Mokave: Afrique.
- Larry Willis: A Tribute to someone.
- Stan Getz: Whatthe world needs now.
- Chet Baker

Luultavasti Hörhömessuille tulossa eli siellä ainakin voitaisiin ta-va-ta..
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös