-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Full range
- Keskustelun aloittaja Analog
- Aloituspäivämäärä
pappa sanoi:
Kukin tyylillään
Itse olen rakennellut kaiuttimia aikas pitkään (n. 25v) ja kun olen elektroniikka harrastellut myös pitkään ynnä takana on tekninen koulutus niin asiaa lähestyy sen mukaan. Jotta elementtejä voisi verrata keskenään niiden vaste ensin viilata balansiltaa toisiaan vastaavaksi muuten balanssierot ja vasteen perusvirheet vievät huomion varsinaiselta pihviltä. Minä olen rakentamassa kaiuttimia tiettyyn sijoitukseen olohuoneessa mikä vaatii aikas paljon elementiltä ja rakenteelta muutenkin. Suuntaavuutta pitää olla kohtuullisen paljon ja se pitää ulottua alemman keskialueen pohjaan asti. Kaiuttimien etulevyn enimmäis etäisyys niiden takaisesta seinästä on 50cm joten esmes baffelit ja dipolit on pois suljettuja mutta resistanssikotelo toimii hyvin. Miksi FRt pitäisi tunkea torven eteen tai baffeliin?Pitkällisen pohdiskelun jälkeen olen päätynyt kahteen vaihtoehtoon olettaen että tässä aloitan uuden isomman projektin
1. Nykyisten kaiuttimien alla on juuri valmistuneet hienot 47cm leveät ja 35cm korkeat 65L refleksikotelot Vifan 10" elementeille.
Noiden päälle 40mm liimapuulevystä etulevy ja takalevy joiden väliin superlonista resistanssi. Kokonaiskorekutta 115cm.
Elementiksi Audio Nirvana SUper 12 CF tai 12CF. Ylintä oktaaviva varten pitäisi kehitellä jotain, kenties 45 asteen kulmaan sijoitettu 19mm kalotti koko hökötyksen päälle.
Ilmeisesti tarvitsen kaksi päätettä koska basso-osa on 10db epäherkempi ja vaatii kuitenkin vasteen oikaisun 20Hziin asti.
2. 115cm korkea ja 50cm leveä taaksepäin kapeneva kotelo joss etulevy ynnä ylä-ja alaosa 40mm liimalevyä. TIlavuus 135L ja viritettynä 22Hz.
Elementtin 18soundin 15CX1000 coaxial. Jako passiivisesti samoin vasteen korjailu mutta ennen päätevahvistinta sähköinen korjaus jolla basso pää vedetään suoraksi 20Hz asti. Tämä vaatii10-15dB korostuksen.
Ratkaisut on erilaiset. Jälkimmäinen edustaa perinteistä kotelointia mutta isolla coaxiali elementillä. Ensimmäinen resistanssikoteloituna tarjoilisi alemmas ulottuvaa suuntaavuutta mistä olisi hyötyä kun kaiuttimet sijoitetaan hyvin lähelle etuseinää ja vasen puoli lähelle sivuseinää. Tosin 15" elementti kyllä suuntaa keskialueella jo sellaisenaankin paljon.
Puhdasta dipolia ei voi käyttä koska kaiuttimien etulevy tulee etuseinästä max 50cm päähän eli dipolin taakse jäisi joku 40cm tilaa. Myöskään Audio Nirvanan 1mm Xmax ei riitä leffakäyttöön varsinkin kun kotelointi suljettuna, refleksistä puhumattakaan on hankalaa hurjan 620L Vas-arvon vuoksi. Kotelosta tulisi järjettömän kokoinen.
Vaikea valinta... Tavallaan Audio Nirvana houkuttelee mutta iso laajakaistaelementin voi olla yläpäästään liian suuntaava perheleffakäyttöön. 18Soundissa diskantin ja puolet keskialueesta tekee diskantti jolloin vain suuntaimena toimivan kartion jyrkyys on merkitsevä.
Kuulisin mieluusti argumentteja näistä...
1. Nykyisten kaiuttimien alla on juuri valmistuneet hienot 47cm leveät ja 35cm korkeat 65L refleksikotelot Vifan 10" elementeille.
Noiden päälle 40mm liimapuulevystä etulevy ja takalevy joiden väliin superlonista resistanssi. Kokonaiskorekutta 115cm.
Elementiksi Audio Nirvana SUper 12 CF tai 12CF. Ylintä oktaaviva varten pitäisi kehitellä jotain, kenties 45 asteen kulmaan sijoitettu 19mm kalotti koko hökötyksen päälle.
Ilmeisesti tarvitsen kaksi päätettä koska basso-osa on 10db epäherkempi ja vaatii kuitenkin vasteen oikaisun 20Hziin asti.
2. 115cm korkea ja 50cm leveä taaksepäin kapeneva kotelo joss etulevy ynnä ylä-ja alaosa 40mm liimalevyä. TIlavuus 135L ja viritettynä 22Hz.
Elementtin 18soundin 15CX1000 coaxial. Jako passiivisesti samoin vasteen korjailu mutta ennen päätevahvistinta sähköinen korjaus jolla basso pää vedetään suoraksi 20Hz asti. Tämä vaatii10-15dB korostuksen.
Ratkaisut on erilaiset. Jälkimmäinen edustaa perinteistä kotelointia mutta isolla coaxiali elementillä. Ensimmäinen resistanssikoteloituna tarjoilisi alemmas ulottuvaa suuntaavuutta mistä olisi hyötyä kun kaiuttimet sijoitetaan hyvin lähelle etuseinää ja vasen puoli lähelle sivuseinää. Tosin 15" elementti kyllä suuntaa keskialueella jo sellaisenaankin paljon.
Puhdasta dipolia ei voi käyttä koska kaiuttimien etulevy tulee etuseinästä max 50cm päähän eli dipolin taakse jäisi joku 40cm tilaa. Myöskään Audio Nirvanan 1mm Xmax ei riitä leffakäyttöön varsinkin kun kotelointi suljettuna, refleksistä puhumattakaan on hankalaa hurjan 620L Vas-arvon vuoksi. Kotelosta tulisi järjettömän kokoinen.
Vaikea valinta... Tavallaan Audio Nirvana houkuttelee mutta iso laajakaistaelementin voi olla yläpäästään liian suuntaava perheleffakäyttöön. 18Soundissa diskantin ja puolet keskialueesta tekee diskantti jolloin vain suuntaimena toimivan kartion jyrkyys on merkitsevä.
Kuulisin mieluusti argumentteja näistä...
Eiköhän tämäkin tähän topiciin käy. Onko kenelläkään kokemusta Seasin Excel -sarjan koksusta?
Nyt on jo pidempään ollut mielessä erityisesti laululle sopiva kaiutin. Koaksiaali nyt ei mikään paras ratkaisu varmaankaan tähän ole modulaatioiden vuoksi. Sen sijaan silmään sattui muutama mielenkiintoinen laitos. Esim. tässä on koaksiaalitorvi: http://www.colab.be/2-marque-18-26.htm Jossain muuallakin huomasin hieman erikoisemman ratkaisun, jossa diskantin suuntain toimi samalla vaihesovitusplugina. Onko mahdottomuus käyttää koaksiaalielementtiä torvikaiuttimessa?
Sitten se toteutettavissa oleva hurja idea. Mitä itse olen seurannut (front loaded) torvilaitteita, niin monesti kotelointi laajakaistoillakin on mallia resonoiva laatikko. Ideana oli vähän tämän tyylinen retrorakenne. Elementti tulisi siis käyrän osan ja torven väliin. Käyrä toimisi täysin diffuusina kotelona (vrt. nautilus). Itse torvista vaan tuntuu löytyvän aika vaikeasti tietoa.
Onko esim. seuraava täysin tuhoontuomittu idea:
- Väsään sopivan koteloinnin (käyrä osa) fullrange -elementille (esim. fostex).
- Sorvaan eksponentiaalitorven tuolle
- Mittaan taajuusvasteen
- Etsin pahimmat kuopat ja yritän vahvistaa niitä simuloimalla korjaukset torveen. -> Uusi torvi.
- Jos jäljelle jää vain pahoja huippuja niin imupiiri, jos kuoppia niin taas uutta torvea...
Eli millainen suo tuo torvi on? Voiko yrityksellä ja erehdyksellä päästä tyydyttävään lopputulokseen vai kannattaako pysyä edelleen kuulokkeissa? Onko kukaan päässyt edes keskinkertaiseen tai jossain määrin tyydyttävään lopputulokseen?
Nyt on jo pidempään ollut mielessä erityisesti laululle sopiva kaiutin. Koaksiaali nyt ei mikään paras ratkaisu varmaankaan tähän ole modulaatioiden vuoksi. Sen sijaan silmään sattui muutama mielenkiintoinen laitos. Esim. tässä on koaksiaalitorvi: http://www.colab.be/2-marque-18-26.htm Jossain muuallakin huomasin hieman erikoisemman ratkaisun, jossa diskantin suuntain toimi samalla vaihesovitusplugina. Onko mahdottomuus käyttää koaksiaalielementtiä torvikaiuttimessa?
Sitten se toteutettavissa oleva hurja idea. Mitä itse olen seurannut (front loaded) torvilaitteita, niin monesti kotelointi laajakaistoillakin on mallia resonoiva laatikko. Ideana oli vähän tämän tyylinen retrorakenne. Elementti tulisi siis käyrän osan ja torven väliin. Käyrä toimisi täysin diffuusina kotelona (vrt. nautilus). Itse torvista vaan tuntuu löytyvän aika vaikeasti tietoa.
Onko esim. seuraava täysin tuhoontuomittu idea:
- Väsään sopivan koteloinnin (käyrä osa) fullrange -elementille (esim. fostex).
- Sorvaan eksponentiaalitorven tuolle
- Mittaan taajuusvasteen
- Etsin pahimmat kuopat ja yritän vahvistaa niitä simuloimalla korjaukset torveen. -> Uusi torvi.
- Jos jäljelle jää vain pahoja huippuja niin imupiiri, jos kuoppia niin taas uutta torvea...
Eli millainen suo tuo torvi on? Voiko yrityksellä ja erehdyksellä päästä tyydyttävään lopputulokseen vai kannattaako pysyä edelleen kuulokkeissa? Onko kukaan päässyt edes keskinkertaiseen tai jossain määrin tyydyttävään lopputulokseen?
Analog sanoi:
Voi olla, että bassopää kuulostaa noin toimivalta, tai sitten ei. Maurin kanssa kun teimme HM 6/2009:n juttua isoista tee-itse-subeista, ei sähköisesti alas asti korjattu PA-elementti tarjonnut kunnollista bassoa. Lisäksi kun koksielementistä vetää paljon liikepoikkeamaa, heiluu diskantin suuntain helposti turhan paljon. Minä kallistuisin kolmitieratkaisuun, jossa koksi hoitaa keskialueen ja yläpään, tukena on sitten subbari. Jako esim. siihen, mihin se tuolla koksilla suljetussa kotelossa sujuvasti sattuu osumaan, 100-200Hz kieppeille.
ChiKung sanoi:
Mukavaa, kun laitettu valmis jakosuodin data sheettiin
ChiKung sanoi:
No mielestäni torvea et voi yritys ja erehdys tekniikalla lähteä suunnittelemaan. Voit kokeilla hornresp ohjelmaa ja huomata miten pienet muutokset torvessa heittele vastetta ihan miten sattuun. Toisin sanoen torven suunnittelu tietokoneohjelmallakaan ei ole helppoa ja sitten vielä koaksaali missä täytyisi ottaa kaksi elementtiä huomioon..
No en halua liika pelotella, mutta kokeile tietokonesimulaatiota, voi mennä muuten sorvaukset aika hukkaan...
saurama sanoi:
Tuo kartion liike kieltämättä vähän mietityttää. Simuloinnin mukaan 1mm liike tarkoittaisi 100dB 50Hz:llä ja 2mm liike taas toisi 100dB 20Hz asti. Huone vahvistaa alimpia jonkin verran joten 1mm liike riittäisi omiin kkuuntelutottumuksiin. Leffojen jyrähdyksissä taas pieni modulaatiosärön nousu ei itseä haittaa kunhan musakilla tilanne on hyvä ja noita kartioitahan on sitten tietysti kaksi eli 6dB lisää. Niinpä 1mm liikkeellä huoneessa mennään alas asti 110dB tasolla.
Ultimateratkaisu olisi varmaan pistää coxin alle toinen 15" elementti ja hoitaa jako 1.asteen suotimella jostain 150Hz kohdalta mutta silloin coxi saisi kyllä resistanssikotelon.
Kuinkahan paljon on liikaa kartion liikkeessä?
En ole ihan varma 18soundin coxista kun en ole päässyt käpistelemään mutta Tannoyn isoissa diskantin kurkku on jo itsessään suuntain ja mitä ilmeisemmin ylimpään diskanttin ei varsinainen kartio kovin paljoa vaikuta. Tämä on kyllä mutua ei tutkittua faktaa.
Olen kuunnellut messuilla Tannoyn Kenisngtonia missä on 10" coxi ja Glenairia missä on 15" coxi. Pidin molemmista varauksettomasti. Yhdet parhaista mitä olen ikinä kuullut. Ei ainakaan heti tullut mieleen, että kartion moduloima yläpää olisi ongelma. Voimakkuudet oli kyllä maltillisia mutta niinhän ne on kotosallakin.
Mikähän PA-bassossa on ongelmana kun se ei subbarina toimi. Rakenne on varmasti yhtä pätevä kuin tavallisissa subbari elementeissä. Oliko kyse kenties tietystä mallista vai voiko tuota jotenkin yleistää?
Laajakaistoista tuli luettua viikonloppuna aikas tavalla. Ei nekään vaikuta ongelmattomilta. Kartiot pitää olla hyvin loivia jottei vaste ryttääntyisi keskeltä ja reunoilta eri aikaan saapuvan äänen vuoksi joka saa kartion elämänään omaa elämäänsä josta aikas moisia värähtelyjä. Mitä isompi kartio sen pahempi. Laajakaistoissa pitäisi ilmeisesti rajoittua 8-10" tasolle.
Jostain syystä tuo ei kuitenkaan vakuuta. Jakotaajuus kuitenkin koteloresonanssien yläpuolella eikä suotimessakaan taida olla erityisiä korjauksia tähän. Mitähän tuo tekee excel -sarjassa?
Joku tuon tapainen olisi kuitenkin mielessä. Esim. 3-tieratkaisussa keskiääni olisi mahdollisimman laajakaistainen kattaen koko laulualueen. Toisaalta jos jaon haluaa riittävän ylös, niin vaihtoehtoina ei ole vaihe-erosta johtuen juuri muu kuin koksu.
Osaatko suositella jotain hyvää opusta torvisuunnitteluun? Voisi vaikka ihan mielenkiinnosta lukea...
PA-elementit yleensä suunnitellaan maksimiäänenpainetta silmälläpitäen. Korkea herkkyys saavutetaan tinkimällä muista ominaisuuksista, josta johtuen toistoa ei ole tarkoitettu riittävän matalalle subikäyttöön (kevyt liikkuva massa ja jäykkä ripustus). Ominaisresonanssitaajuus korkea, vas suurehko, q-arvo korkeahko, joten alle f_s:n laskee toisto jyrkästi. Periaatteessa tuota voi yrittää parantaa lisäämällä massaa kartioon, mutta käytännössä toteutus vastaa korkeampien taajuuksien vaimentamista eikä niinkään viritystaajuuden laskua. Ei siitä oikein saa hyvää matalimmalle bassolle, mutta napakan midbasson ehkä.
ChiKung sanoi:
Itseasiassa PA-bassossa kuten tuossa coxissa, Vas arvo on hyvin pieni johtuen juuti massaan nähden jäykästä ripustuksesta. Fs on kieltämättä korkea mutta Qts sitten taas luokka 0.28 eli hyvinkin matala. En kyllä ymmärrä mihin massan lisäämistä tarvitaan. Kyse on sähköisestä korjaamisesta jollained Samun subbaritestissäkin oli käytössä.
Äänenlaadun ero täytyy johtua jostain muusta kuin vasteesta. Kevyt kartio sinällään kunhan on jäykkä ei pitäisi haitata vaan päinvastoin parantaa myös subbarin toistoa.
Analog sanoi:
Olen miettinyt samaa. Esim. Seasin koksussa keskiäänikartion liike vaikuttaa diskantin sovitukseen kurkkuun. Se voi olla kriittisempää kuin keskellä torvea oleva pieni epäjatkumo. Joka tapauksessa tuollaisesta epäjatkuvuudesta voi tulla kuultavia ongelmia. Isolla elementillä ilma toki liikkuu paljon pikkupumppua lyhyemmällä iskulla. 6,5-tuumaista ei vain ekvalisoida suoraksi alas asti, joten ero ei ole niin suuri kuin pelkästä tehollisesta pinta-alasta voisi kuvitella.
Minulla ei ole kokemusta kuin tuosta 18 Soundin subbarista ja joskus aikoinaan omassa käytössä olleesta 18-tuumaisesta järeästä RCF:stä. Hitto, vai onko ongelma se, että molemmat ovat italialaisia
... Njoo, kummankin soundissa on samaa. Periaatteessa (kuuntelulla ja mittauksilla) matalaa vaikuttaa tulevan, mutta uskottavuus, auktoriteetti ja potku vain puuttuvat. Testissä ollut 18Sound oli selvästi ylisuuressa kotelossa, kotona reilu 10v sitten ollut RCF ehkä sekin vähän.saurama sanoi:Olen miettinyt samaa. Esim. Seasin koksussa keskiäänikartion liike vaikuttaa diskantin sovitukseen kurkkuun. Se voi olla kriittisempää kuin keskellä torvea oleva pieni epäjatkumo. Joka tapauksessa tuollaisesta epäjatkuvuudesta voi tulla kuultavia ongelmia. Isolla elementillä ilma toki liikkuu paljon pikkupumppua lyhyemmällä iskulla. 6,5-tuumaista ei vain ekvalisoida suoraksi alas asti, joten ero ei ole niin suuri kuin pelkästä tehollisesta pinta-alasta voisi kuvitella.
Minulla ei ole kokemusta kuin tuosta 18 Soundin subbarista ja joskus aikoinaan omassa käytössä olleesta 18-tuumaisesta järeästä RCF:stä. Hitto, vai onko ongelma se, että molemmat ovat italialaisia
Joopa niin, ei heti tulisi mieleen väittää että JBLn PA kamoissa ei ole potkua bassossa
On muutes jännä juttu, moni kokee, että suuressa kotelossa ei saa ääneen potkua mutta oikein suuri kotelo (baffeli) taas tuo potkun ihan hyvin esiin.
Vika ei siis tällöin olisi elementin sovituksessa ympäröivään maailmaan vaan vaimennuksessa. Elementin kartioliikettä kontrolloi parhaiten aivan elementin takana oleva vaimennusaina. Näin sanottiin jo 70-luvun kaiutinrakennuskirjoissa. Tuota kannattaisi kokeilla suurissa koteloissa, miksei pienissäkin.
Siitä diskantin sovituksesta vielä. Tannoy kuulostaa pahuksen hyvältä joten kartion liike tuskin tulisi olemaan se isoin ongelma äänenlaadussa. Liikkeen mukaana tuoma ongelmahan tulisi esiin vain kun 40-60Hz välillä on hyvin paljon ääntä ja samalla yläpäässä jotain mistä moduloinnin voisi aistia.
Tuota voisi varmaan mitata ihan perus coxikaiuttimesta IM särömittauksella (alempi taajus)basson alueelle ja ylempi diskantille ja verrata saman valmistajan vastaavaan erilliseen bassoon ja diskanttiin. Kyllä tavallinen bassokeskarikin aiheuttaa IM säröä ja mitä loivempi jako diskantille sen enemmän se kuuluu.
miksin
Käyttäjä
- Liittynyt
- 20.4.2007
- Viestejä
- 6 747
saurama sanoi:
Tota, tietämättä onko kyse ollut koteloidusta subbarista eli ei, niin ainakin liian bienen baffelin vasteen aktiivisesta korjauksesta - 1. ja 2. asteta kokeiltu, rajumpiin ei oo ollut tarvetta- on vähän samanlaisia kokemuksia. Toisen parin käyttöönotto sitten muutti tilanneta aika paljon.
Näin siitä huolimatta että käytetyn elementin xmaxia ei edes korjattuna vielä pääästy hätyyttelemään.
Muutoin toi on mun mielestä erinomaisen hyvä idea naittaa suunnitellulla tavalla alapäät ja laajakaista. Mut mä taidan olla vähän jäävi tähän osallistumaan
Analog sanoi:Joopa niin, ei heti tulisi mieleen väittää että JBLn PA kamoissa ei ole potkua bassossa
Vaan eipä niissä myöskään ole elementtejä koteloissa, joiden koko heittää paljon siitä, mitä perusparametrien perusteella voisi olettaa sopiviksi.
No jaa ehkä niin mutta missä luuraa villakoiran ydin? Miksi iso kotelo (mikä on iso kotelo?) veltostaa bassoa mutta avoin sijoitus ei?saurama sanoi:
Niin mikä sitten on iso kotelo? Onko Vas:n suuruinen sitten illan iso? Coxille suunnittelin jotain tuon Vasin suuruista eli n. 130L kun 18soundin omassa datalehdykässä kotelona oli 125L. Ainoa ero siinä, että heillä viritystaajuus 50Hz ja minä hahmottelin 22Hz viritystä. Ihan oikeasti, ei 130L nyt niin kovin iso ole 15" elementille.
Voisihan kotelo olla pienempikin, se vain tarkoittaisi suurempaa sähköistä korjausta mikä vain vaatii lisää tehoa. Elementti tuskin on tuosta moksiskaan.
Ison kotelon veltostaminen kai voisi johtua ylimääräisen ilmajousen vähenemisestä mutta siitähän pitäisi olla vain hyötyä koska ilmahan on epälineaarinen jousi johtuen siitä, että kotelon tilavuus muuttu kartion liikkeen myötä ja mitä pienempi kotelo sen suurempi epälinearisuus. Siis miksi on niin kuin on?
kahvis sanoi:
Tuskin mikään näistä. PA-elementeissä on yleensä suorastaan järjettömät magneetit joka tuo hyvin pienen Qes arvon ja suuren BL arvonmitkä molemmat kuvaa paljolti sitä kuinka hyvin kartio on vahvistimen kontrollissa. Ihan kuriositeeettina arvot coxille Qes=0.32, BL=21Tm. Magneetin halkaisijakin on 220mm.
Ilmajousi katoa myös baffelikoteloinnissa eikä silloin valitella bassojen huonoa laatua ja kuten jo kirjoitin, se ilmajousi on epälineaarinen.
Sellainen ero on 15" coxin ja useimpien bassojen välillä että coxin bassossa (ja diskantissa) on oikosulkurengas joka alentaa induktanssia, vähentää keskeimodulaatiosäröä. Tämän näkee impedanssikäyrästä mikä on coxin bassolle suora eikä nouseva.
Samu, mitenkäs sen testatun PA-basson kanssa, oliko siinä oikosulkurengas?
Analog sanoi:
Väittävät että joo, http://www.eighteensound.com/index.aspx?mainMenu=view_product&pid=203.
saurama sanoi:
Olios tuon basson ääni heikompi myös pienemmillä voimakkuuksilla?
Voiskohan nyt olla niin, että alkuperäisen signaalin tarkka toistaminen vain tarkoittaa ponnetonta bassoa ja vääristymien lisääminen potkua. Samaa olen havainnut kuunteluarvioissa liiketakaisinkytketyistä subbareista. Niitäkin usein morkataan sävyttömiksi. Kyse voi olla myös vääristä tottumuksista...?
Monien mielestä samasta digitaalimasterista DA-muunnoksen kautta sorvattu vinyyli soi paremmin kuin suoraan CDlle siirrettynä. Pistää miettimään.
Onko oikein oikein vai parempi ääninen
Tässä 2-osainen artikkeli puhekelasta ja induktanssista. oikosulkurenkaista kerrotaan myös.
Näyttää renkailla olevan merkittävä rooli jos halutaan hyvä moottori. Myös magneetin ominaisuudet merkitsee.
Magneetti kenttä muuttuu kuormituksen mukaan... se tavallaan myötää vaikka sen ei pitäisi. Myötääminen
voi myös olla epälineaarista.
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry1106.pdf
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry207.pdf
Tässä lisää magneeteista
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry406.pdf
Näyttää renkailla olevan merkittävä rooli jos halutaan hyvä moottori. Myös magneetin ominaisuudet merkitsee.
Magneetti kenttä muuttuu kuormituksen mukaan... se tavallaan myötää vaikka sen ei pitäisi. Myötääminen
voi myös olla epälineaarista.
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry1106.pdf
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry207.pdf
Tässä lisää magneeteista
http://www.audioxpress.com/magsdirx/voxcoil/addenda/media/mowry406.pdf
Analog sanoi:
Anteeksi nyt suorasukaisuuteni, mutta oletko lukenut sitä juttua ollenkaan? Kuunteluarvioissa on monessa kohtaa puhuttu yleisestä äänenlaadusta ja erikseen siitä, millaisia muutoksia tason nosto tuo. Lyhyt vastaus kysymykseesi: oli.