Flat earth

[alspe]

Ei sikäli, en kuvitte pystyväni missään ketjussa konkreettisesti auttamaan, koska en kumarra sen enempää hifi- kuin fe-ismejä, jargonia ja käytännön toteutuksia. Oma lahko on vissiin "camel boots diy-R&D", ja vetäisin kuitenkin tiskiin listan asioita, joita ei kannattaisi tehdä kuten niitä koko ajan tehdään, ja syntyy ilmiriita jos mainitaan käytännön esimerkkejä. Mun rohdot eivät oikein ole yleisesti hyödynnettävissä, joten anti jäisi nollaan.

Vahvasti FE-piireissä vallitsee sellainen marttyyrius, "minä en osaa mitään, suuremmat tietäjät ovat neroja ja tulevat kertomaan meille kuinka heidän maailman parhaat tehosekottimet ovat parhaita". Se on minusta vähintään huvittavaa, lähinnä säälittävää. Mielikuva siitä kuinka merkin X kehityspäällikkö roudaa edustajia narun perässä aavikkolla niin että pöly nousee
Huvittavaa on se, että se maailman paras musiikintoisto koitetaan aina kasata jostain hyvinkin rajoitetusta arsenaalista. Vähän kuin Aston Martin hylkäisi Nokian renkaat oletuksella, ****** koska ei tuu UK:sta.

 

[kre]

Asenne on tietty yksi tekijä näissä asioissa mutta ei siinä oikeasti asenteet auta jos hampaat ja korvat irvessä joutuu kuuntelemaan kaikkea muuta kuin hifilättyjä. Tietysti äänitteiden erot saavat ja pitääkin tulla esille hyvällä setillä mutta ei sillä tavalla että kuuntelu muodostuu epämiellyttäväksi kokemukseksi, suorastaan mahdottomaksi.

Jos kuuntelukokemus on epämiellyttävä, en ymmärrä miten kukaan voi kutsua settiään hyväksi?

 

[alspe]

Minä olen itsekseni pohdiskellut, että flat earth -innostus voi syntyä vastalääkkeeksi tylsistymiseen.

Minäkähän "soundi-" tai äänikuvabongailun liikkeelle paneva voima voi olla jos ei tylsistyminen?

Luuleeko joku että alunperin musiikkia on tehty siten, että joku kiinnostuisi äänien maantieteellisestä sijainnista tai jostain suuntavektorista?

 

[kimmosto]

Jos kuuntelukokemus on epämiellyttävä, en ymmärrä miten kukaan voi kutsua settiään hyväksi?

Jos kuuntelee vaikka 115 dB tasolla, ei kannata olettaa että aina olisi kivaa. Et tietenkään tätä tarkoittanut, mutta käytännössä tuo on mahdollista ja tullut kokeiltuakin kun säätöjä varmistaa kipukynnyksen avulla. Varsin hyvä ja tarkka subjektiivinen mittaustapa, mutta kuuloaistin kannalta pelataan ikäänkuin venäläistä rulettia.

 

[kimmosto]

Luuleeko joku että alunperin musiikkia on tehty siten, että joku kiinnostuisi äänien maantieteellisestä sijainnista tai jostain suuntavektorista?

Roger Waters yrittää tuota parhaansa mukaan. Muutakaan annettavaa hänellä ei vaikuta olevan.

 

[PekkaY]

Lisäys vielä: Kiitos kutsusta Pekka, mutta olen aiemminkin jo joutunut pakenemaan käyttämiäsi äänenvoimakkuuksia sinun huoneestasi messuilla, niin nysvärikuuntelija jättää väliin. [/QUOTE]

Heh, no tulevsisuudessa sinun ei tarvitse paeta mitään. Voit mennä aivan rauhassa messuille Helsinkiin. Ja miksi ihmeesää olet tullut huoneeseen. Mutta älä vain poikkea tulevaisuudessa Hyvinkäälle, siellä voin olla, ja jos tulet huoneeseen, niin laita se propellihattu päähän, niin tiedän, ettei live konserttia saa soittaa muuta kuin helsinkiläisellä yksiöpaineilla.

 

[teekal]

Jos kuuntelukokemus on epämiellyttävä, en ymmärrä miten kukaan voi kutsua settiään hyväksi?

Eihän ne hyviä ollutkaan kokonaisuutena, näin jälkeenpäin ajatellen tuskin kelpuuttaisin enää miltään osin. Minulle on tärkeintä että kaikki musiikki toimii, koska kuuntelen hyvinkin monipuolisesti eri genrejä.

 

[Jyrki_H]

Sitä minä en vain ymmärrä miksi jotkut koulukuntalaiset omii musiikin itselleen ja muut on sitten milloin mitäkin bongailua. Onhan se nyt lapsellista ajatella että olisi joku yksittäinen tapa kokea musiikki "oikein". Joillekin rytmiikat merkitsee enemmän, toisille soundilliset asiat. Kaikki me pyrimme settiä viilaamalla itseämme paremmin tyydyttävään musiikin toistoon. Sitä on hifiharrastus.

Minä uskoisin tämän johtuvan juuri siitä harrastuksessa koetusta suunnanmuutoksesta. Ollaan oltu umpikujassa harrastuksen kanssa ja löydetty uusi polku. Siinä sitten tulee projisoitua oma tilanne toisiin harrastajiin ja kuvitellaan heidän olevan vastaavasti umpikujassa.

Oma uusi harrastustapa tuntuu oikealta ja sitä haluaa jakaa myös muille. "Herätkää kuten minä, niin löydätte todellisen musiikintoiston." Tähän päälle sitten samanhenkisen porukan sisällä syntyvä ryhmävahvistuminen, niin asiat kääntyvät mustavalkoisiksi.

Minä ainakin haluan uskoa, että FE-harrastajat ihan vilpittömästi haluavat jakaa löytämäänsä harrastustapaa muille hifiharrastajille, mutta homma vaan kääntyy vänkäykseksi puolin ja toisin.

 

[kimmosto]

Minä ainakin haluan uskoa, että FE-harrastajat ihan vilpittömästi haluavat jakaa löytämäänsä harrastustapaa muille hifiharrastajille, mutta homma vaan kääntyy vänkäykseksi puolin ja toisin.

Mun mielestä FE-harrastajat ovat hyvin asiallista väkeä eivätkä tyrkytä ollenkaan vrt esim yksittäisiin camel boots diy-r&d henkilöihin. Satunnainen FE-myyjä on ihan oma lukunsa, enkä hänen sanomisiaan valuttaisi yhtään fe-organisaation alemmille oksille. Minäkin käyn vuosittain tsekkaamassa yk-alueella pystyykö kirjoittamaan 1, 2 vai 3 viestiä ennenkuin leikataan pätkä, täydennetään omilla jargoneilla ja käytetään röyhkeästi omiin käyttötarkoituksiin ja kaikkia muita (myös kirjoittajaa) vastaan.

 

[miksin]

Minä uskoisin tämän johtuvan juuri siitä harrastuksessa koetusta suunnanmuutoksesta. Ollaan oltu umpikujassa harrastuksen kanssa ja löydetty uusi polku. Siinä sitten tulee projisoitua oma tilanne toisiin harrastajiin ja kuvitellaan heidän olevan vastaavasti umpikujassa.

Oma uusi harrastustapa tuntuu oikealta ja sitä haluaa jakaa myös muille. "Herätkää kuten minä, niin löydätte todellisen musiikintoiston." Tähän päälle sitten samanhenkisen porukan sisällä syntyvä ryhmävahvistuminen, niin asiat kääntyvät mustavalkoisiksi.

Minä ainakin haluan uskoa, että ******-harrastajat ihan vilpittömästi haluavat jakaa löytämäänsä harrastustapaa muille hifiharrastajille, mutta homma vaan kääntyy vänkäykseksi puolin ja toisin.

Mä sanoisin vielä että tämä koskee aivan kaikkia "kuppikuntia".

 

[rajani]

Minä uskoisin tämän johtuvan juuri siitä harrastuksessa koetusta suunnanmuutoksesta. Ollaan oltu umpikujassa harrastuksen kanssa ja löydetty uusi polku. Siinä sitten tulee projisoitua oma tilanne toisiin harrastajiin ja kuvitellaan heidän olevan vastaavasti umpikujassa.

Oma uusi harrastustapa tuntuu oikealta ja sitä haluaa jakaa myös muille. "Herätkää kuten minä, niin löydätte todellisen musiikintoiston." Tähän päälle sitten samanhenkisen porukan sisällä syntyvä ryhmävahvistuminen, niin asiat kääntyvät mustavalkoisiksi.

Minä ainakin haluan uskoa, että FE-harrastajat ihan vilpittömästi haluavat jakaa löytämäänsä harrastustapaa muille hifiharrastajille, mutta homma vaan kääntyy vänkäykseksi puolin ja toisin.

Erittäin hieno kommentti Jyrki_H:lta. Olen ehkä jalka enemmän tämän perinteisen Hifin ja Highendin puolella, mutta ymmärrän silti erinomaisesti mistä tässä Flat Earthissa on kyse. Ensimmäisiä tämän tyylisuunnan demoja kuunnellessa tuli ehkä vähän olo että tässäkö se oli, mutta useampi vuosi sen jälkeen alkaa tajuta mistä on kyse. Siksi pyydän että foorumilaiset eivät aiheuttaisi turhia tappeluota asiasta, kun selvästi puhuvat eri asioista. Nämä jatkuvat taistelut laskevat foorumin tasoa ja kaikki laadukas keskustelu hukkuu niiden sekaan.

Pitäisi keksiä joku autoanalogia tähän, mutten keksi. Polkupyöräpuolella osa on tajunnut että vaihteeton pyörä voi olla avain onneen, joten tässä on kyse hieman samanlaisesta ilmiöstä. Jatkan sen perinteisen suunnan setin etsimistä, missä olisi molempien suuntauksien hyveet, mutten ole vielä löytänyt.

 

[markvs]

Tässä minun tapauksessani huomattavasti halvempi vahvistin/äänilähde teki vaikutuksen silloiseen 3-4 kertaa kalliimpaan settiin, avasi silmät ja korvat todella kuinka pahasti suossa sitä liikuttiin tuolloin musiikin toiston osalta. Nämä testatut budjettilaitteet tulivat "flat earth" merkiltä mallia isojussi

Mitkä laitteet oli? Vanhat ja uudet? Millaisia asioita kuulit?

Osaatteko muuten sanoa, että miten nää "kolme kovaa" L, N ja E eroaa saundillisesti? Tai miten luonnehtisitte kutakin, sanotaan nyt sitten vaikka entry-level tasolla? Kahta noista löytyy Tampereen liikkeistä, mutta jää ihan pariin tuotteeseen omat kuulostelut.

 

[SävynSäätäjä]

Niin se on klasarikonserteissa ja oopperassakin. Välillä pitää höristellä ja välillä pitää olla kädet korvilla, kun on tuota dynamiikkaa niin, että ahistaa.

;-) v-a

Konsertit ovat aivan eri asia, niistä nautin itsekin kovasti. On vain kovin eri asia joutua ottamaan kovimmat osiot vastaan muutaman metrin päästä parinkymmenen neliön tilassa, kuin suuressa konserttisalissa. Tai ehkä en vain ole raaskinut maksaa tarpeeksi eturivin paikoista, että joutuisi korviaan pitelemään.

Jos kuuntelukokemus on epämiellyttävä, en ymmärrä miten kukaan voi kutsua settiään hyväksi?

Jos luet uudestaan viestin johon vastasit, niin huomannet asian. Nuo hifilätythän voivat toistua aivan taivaallisesti -> setti on hyvä. Mutta kaikki muut, eli huonommin tuotetut, voivat sitten olla tuskallisia hiljaakin kuunnellessa.

Lisäys vielä: Kiitos kutsusta Pekka, mutta olen aiemminkin jo joutunut pakenemaan käyttämiäsi äänenvoimakkuuksia sinun huoneestasi messuilla, niin nysvärikuuntelija jättää väliin.

Heh, no tulevsisuudessa sinun ei tarvitse paeta mitään. Voit mennä aivan rauhassa messuille Helsinkiin. Ja miksi ihmeesää olet tullut huoneeseen. Mutta älä vain poikkea tulevaisuudessa Hyvinkäälle, siellä voin olla, ja jos tulet huoneeseen, niin laita se propellihattu päähän, niin tiedän, ettei live konserttia saa soittaa muuta kuin helsinkiläisellä yksiöpaineilla.[/QUOTE]

Huoneeseen olen eksynyt, koska joskus sitä on nuori ja haluaa kuunnella esille kelpaavia settejä. Ja vaikka en Helsingissä tai yksiössä asu, niin Voisihan se olla kohteliasta laittaa messuhuoneen oveen ilmoitus, että täällä on live konsertti menossa, niin tietäisi laittaa korvatulpat ennen konserttiin astumista? Tulpat päässä konsertissa, ilman pitää selvitä kotona musiikkia kuunnellessa. Tai ylipäätään tallenteiden kanssa.

 

[kre]

Jos luet uudestaan viestin johon vastasit, niin huomannet asian. Nuo hifilätythän voivat toistua aivan taivaallisesti -> setti on hyvä. Mutta kaikki muut, eli huonommin tuotetut, voivat sitten olla tuskallisia hiljaakin kuunnellessa.

Tätä urbaanilegendaa vastustan syvästi. En ole huomannut mitään johdonmukaista ristiriitaa soundillisesti hyvien ja huonojen levyjen kuuntelunautinnossa, hyvällä laitteistolla kuunnellessa. Jos joku kokee näin, ja väittää että laitteisto on hyvä vaikka verta vuotaa korvista huonoilla äänitteillä, niin silloin olisi syytä kaivaa tietosanakirja ja tarkistaa se "hyvän" määritelmä vielä kerran. P*skalla laitteistolla kaikki kuulostaa p*skalle, siinä myönnän tietyn johdonmukaisuuden.

 

[Tiukkapipo]

Minäkähän "soundi-" tai äänikuvabongailun liikkeelle paneva voima voi olla jos ei tylsistyminen?

Luuleeko joku että alunperin musiikkia on tehty siten, että joku kiinnostuisi äänien maantieteellisestä sijainnista tai jostain suuntavektorista?

Ilmoittaudun.

 

[Korva]

-----------

 

[kimmosto]

Jos joku kokee näin, ja väittää että laitteisto on hyvä vaikka verta vuotaa korvista huonoilla äänitteillä, niin silloin olisi syytä kaivaa tietosanakirja ja tarkistaa se "hyvän" määritelmä vielä kerran.

En olis mahdottoman jyrkkä tossa jutussa. Radikaalisti erilaiset tilatkin voivat aiheuttaa että riipimisraja menee joskus rikki kun kuunnellaan lujalla. Aina ei ole tarkoituksenmukaista ylivarmistella ettei yksikään levy maailmassa kuulostaisi missään olosuhteissa rasittavalta. Jouduttaisiin tasapainottamaan väärin ja päädyttäisiin kaunovetelään tumpeloon. Volaa voi laskea, joka varmistaa ettei korvat verestä koskaan jos niin halutaan.

 

[ikis60]

Sulla on siis setissä enemmän erottelua kuin palstan hahmojen suhteen. Kovin monet HE- setit vaan ovat pehmeitä, romanttisia ja särmättömiä. Esim. jos laitat niihin Immortalin tuotantoa, niin saat bassovoittoista leppoisaa tuhinaa, et sirkkeliä ja paleltumia. Itseä ainakin aikoinaan herätti, kun matkalla mankasta kuuli paljon aidompaa Immortalia kuin kotona Revolutioneista oheiskilkkeineen.



Sä et Pekka vaan ole enää kohderyhmää, niin ei puhuta samoista asioista. Ei vaan, minä olen settini rakentanut niin, että nykytuotannon levyt kuulostavat erittäin hyviltä (paitsi ne ihan pilalle vedetyt) niin tuo kompressointi ei minua haittaa. Ja olen myös kasvanut niin tuotettuja levyjä kuunnellen, niin minusta nuo vanhat tuotannot dynamiikkoineen ovat piinallisia kuunneltavia, kun koko ajan saa olla volumea säätämässä pienemmälle/isommalle. Siinä mielessä me varmastikin pidämme aivan eri asioita arvossa ja yhteinen pelikenttä jää kovin pieneksi. En ole Musea livenä nähnyt enkä varmaan näekään, kun se ei musiikkina niin paljoa kiinnosta. Musen kohdalla maininta referenssi oli nyt ilmaisemassa sitä, että siinä on soundit kohdallaan sen verran, että niitä jaksaa kuunnella jonkun verran ihan niiden itsensä takia. Selväksi tuli, että näin ei ole kaikkien mielestä.

Lisäys vielä: Kiitos kutsusta Pekka, mutta olen aiemminkin jo joutunut pakenemaan käyttämiäsi äänenvoimakkuuksia sinun huoneestasi messuilla, niin nysvärikuuntelija jättää väliin.

moi
sen verran vielä noita noita settejä on helppo rakentaa mistä ei saa dynamiikkaa ulos,mutta toistenpäin se on vaikeempi,mutta makuja monta itse haen just toisenlaista lähestymistä siihen kuuluu musiikin dynaamiset vaihtelut,

treiska

 

[hterho]

En olis mahdottoman jyrkkä tossa jutussa. Radikaalisti erilaiset tilatkin voivat aiheuttaa että riipimisraja menee joskus rikki kun kuunnellaan lujalla. Aina ei ole tarkoituksenmukaista ylivarmistella ettei yksikään levy maailmassa kuulostaisi missään olosuhteissa rasittavalta. Jouduttaisiin tasapainottamaan väärin ja päädyttäisiin kaunovetelään tumpeloon. Volaa voi laskea, joka varmistaa ettei korvat verestä koskaan jos niin halutaan.

Itse olen pähkäillyt samoin. Hyvä kompromissi on jossain kauniin ja räkäisen välimaastossa.
Edit. Jos siis puhutaan sävyistä, jolloin ollaan pois threadin flättiskeskustelusta.

 

[Pibe]

No johan taas pomppas. Kaikella kunnioituksella Musea ja kirjoittajaa kohtaan, en nyt vain ymmärrä mistä puhutaan, koska minulla on tuo levy monessa formaatissa, ja mahdollisuus kuunella monilla setityksillä. No jos ei kuraa, niin aika sontaa. Olipa se kenenkä mielestä mitä tahansa musaa, mutta että vielä referenssiä. Kompressoitua shittiä ja sillä hyvä, siis äänitteenä, musa on ihan ok.

Jep, onhan tuo todella rajusti kompuroitu, kuten moni muukin Musen levy. Musa on kuitenkin ihan pirun jees, tai tottakai ihan kuraakin on välistä, mutta monet kappaleet on pirun mahtipontisia ja muussakin mielessä hyviä. Ja onneksi 2nd Lawkin on sentään paremmin tehty mustalle kuin hopialle, vaikkei sekään täydellinen ole kuten harva lätty on.