Filosofinen keskustelu musiikin vakavastiotettavuudesta

K

kekexx

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2006
Viestejä
673
Filosofinen keskustelu musiikin vakavastiotettavuudesta


Minkälaista musiikkia kuuntelette vakavasti/vähemmän ja miksi? Laitetaan esimerkiksi vaikka Beatles, loistavaa musaa mutta alkutuotanto suorastaan naivia. Typerää naivistista lallatusta:"laav laav mi do. juu nou ai laav juu. ail oolveis bi tru. souu pliiiiiiiis laav mi duu."

Tai vaikkapa:" shi lavs juu jeeejee shi lavs juuu jeejeee shi lavs juu jeejeejeejeeeeee"

Voiko näitä kappaleita hyvällä tahdolla sanoa vakavastiotettaviksi?

Eräässä ketjussa muinoin ilmeisesti tökkäsin pyhää lehmää, klassista ei saa humorisoida.
https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?42089

Pop-musan hitit ovat monesti suhteellisen naivin kuuloisia, mutta silti "menevää" musaa. "Tyylikäs" musiikki on monesti suoraan sanottuna tylsää. Kuinka siis pitäisi suhtautua filosofisessa mielessä kredipiliteettiin?

Loukkaako musiikin humoristuminen sinua tai tympiikö vakavistuminen?
 
Tuossa linkissähän ei humorisoida klassista musiikkia, vaan, äh olkoon. Se on hyvän maun vastaista räävittömyyttä, jos et sitä tajua niin sitten et tajua. Piste ja huutomerkki, enkä palaa enää tähän aiheeseen.
 
Miksi musiikkia (tai ylipäätään juuri mitään) pitäisi ottaa vakavasti...
 
To do is to be - Descartes

To be is to do - Sartre

Do be do be do - Frank Sinatra
 
Vakava musiikki on vakavaa ja vähemmän vakava vähemmän vakavaa... Kuulijasta kiinni kuinka vakavasti musiikkinsa ottaa.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös