Esivahvistinta?

Paha sanoa mittaamatta kuinka paljon nuo vaikuttaa. Ainakin kanavatasapaino on potikoissa luvattoman huono siellä liu'un alapäässä. Mutta kuten sanottu se oheiskalusto vaikuttaa aikalailla, jos on hyvin suunniteltua tavaraa niin mikä ettei. Jos liuku on kokonaan auki niin silloin potikka kytkeytyy tulon rinnalle pienentäen ainoastaan tulopedanssia.

Bourns, Alps ja muut arvostetut potikkavalmistajat on varmasti maineestaan mielissään. Samoin kuin ne laitevalmistajat, jotka näitä käyttää laitteissaan ovat mielissään kun saavat mainostaa sanoilla "Alps Blue for volume control" tjsp. En minä sano, että nuo olisi huonoja potikoita, päin vastoin, ovat potikoiden parhaimmistoa, mutta se, että potikka ja passiivivaimennin on itsessään hyvin kökkö ratkaisu, on vaan aikalailla faktaa.

Mitä tulee digikertojiin niin en ole asiantuntija. Mutta koska yksinkertaisissa DAC-piireissä tuskin käytetään mitään floating point aritmetiikkaa (onkohan tää nyt oikea termi tähän?) niin kyllähän siinä periaatteessa resoa menetetään. Kaveri ratkaisi tuon powerDACissaan muistaakseni niin, että analogia puolella muutettiin vahvistusta 0 - -20dB tjsp. ja sitten digipuolella kerrottiin vaan 0-10dB jolloin reson menetys ei ole kovin paha ongelma ja myös kohinataso pysyy kohtalaisena.

Ja sitten jos puhutaan siitä DACin fyysisestä toteutuksesta niin kyllä se 24-bittiä on taitaa olla paksu bullshittiä. Nimittäin jos ulostulo on vaikka sen 2,1VRMS ja se on muunnettu 24-bittisestä datasta niin LSB on luokkaa 100nV jos nyt pikasesti laskin oikein. Eli siis pari viimestä bittiä hukkuu jo piirin analogia puolen kohinoihin ja piirilevyn traceihin. Puhumattakaan sitten varsinkin foorumeilla paljon puhutuilla DAC-kiteillä, joita netissä kaupataan, on tuo leiska tehty aivan päin persettä. Esim. on nähty niitä kittejä jossa on suoraan vedetty DACin ulostulosta koksulla signaalit toiselle kortille. Ja ihmetellään kun on musikaalista saundia...

-A
 
Laitetaan nyt vielä toinenkin linkki, vaikka en näistä paljoa rehellisesti sanottuna tajuakaan, vaan eikö tämän kaltaisessa olisi ideaa?Jeff Rowlandin digitaalinen volumesäädin (joskin tätä kai voisi modernisoida). Tiedä sitten kuinka paljon nuo yksinkertaisemmat digitaaliset volumet loppujen lopuksi vaikuttaa. Omasta vahvarista löytyy Wolfsonin WM8816.
 
No tuo piiri on vaan Cirruksen vastaus TI:lle...pinni- ja funktioyhteensopiva piiri tuon PGA2311:sen kanssa. Wolfsoni ja joku muukin vaihtoehto taisi olla jossa käytetään ulkoista oparia eli perffiä voi vähän viilailla. Toimii varmaan siinä missä texas ja cirruskin.

-A
 
Sama homma näyttää olevan...ulkoiset oparit vaatii perffi on samaa luokkaa kuin edellä mainituissa.

-A
 
Kysyn tähän samaan, kun "Bi-amping ongelma"-ketjuun tulee heikonlaisesti vastauksia.
Minkälainen etunen tulisi väkertää, kun käytössä on putkivahvistin ja hybrikipääte (etunen putkilla ja pääte trankuilla)?
Ja tietenkin, jos sen volumensäädön saisi kaukolla, niin olisi luxusta.

Putkivahvari on DIY (kytkis liitteenä) ja trankkupääte on Vincent D-150.
Sisääntuloimpedansseista ei ole mitään hajua.

 
Siis haluatko kytkeä nuo molemmat kerralla samaojen kajareiden perään vai onko nuo täysin erilliset setit??

Ihan noita samoja perusperaatteita noudattaen pitäisi etusen toimia kummallakin, eli suuri tuloimpedanssi ja pienilähtöimpedanssi. Yleensä lähden oikosulkusuoja on toteutettu 10-100ohm sarjavastuksella, joka siis voidaan laskea heti kytkennän lähtöimpedanssin päälle. Järkevämpi olisi käyttää aktiivista virtarajoitustu, jolloin tätä ongelmaa ei olisi. Toinen juttu on kytkentäkondensaattori. Koska harvemmin tiedetään tarkalleen antaako lähde DC:tä ja jos antaa niin miten paljon, niin itse kyllä laittaisin joko kunnollisen polkon inputtiin tai sitten tarkan DC-servon varmistamaan ettei oman kytkennän ulostulossa ainakaan näy offsettia. Lisäksi kovin usein jätetään ilmeisesti paremman äänen laadun toivossa pois tulon RF- ja ylijännitesuojat, jotka kyllä mun mielestä kannattaa sinne laittaa.

-AL
 
leino_antti sanoi:
Siis haluatko kytkeä nuo molemmat kerralla samaojen kajareiden perään vai onko nuo täysin erilliset setit??

Ihan noita samoja perusperaatteita noudattaen pitäisi etusen toimia kummallakin, eli suuri tuloimpedanssi ja pienilähtöimpedanssi. Yleensä lähden oikosulkusuoja on toteutettu 10-100ohm sarjavastuksella, joka siis voidaan laskea heti kytkennän lähtöimpedanssin päälle. Järkevämpi olisi käyttää aktiivista virtarajoitustu, jolloin tätä ongelmaa ei olisi. Toinen juttu on kytkentäkondensaattori. Koska harvemmin tiedetään tarkalleen antaako lähde DC:tä ja jos antaa niin miten paljon, niin itse kyllä laittaisin joko kunnollisen polkon inputtiin tai sitten tarkan DC-servon varmistamaan ettei oman kytkennän ulostulossa ainakaan näy offsettia. Lisäksi kovin usein jätetään ilmeisesti paremman äänen laadun toivossa pois tulon RF- ja ylijännitesuojat, jotka kyllä mun mielestä kannattaa sinne laittaa.

-AL


Isolla trankkupäätteellä vahvistaisin kaiuttimien basso-osastoa ja putkipäätteellä yläpäätä. Eli ns. Bi-amp meininki.
Olisiko antaa linkkiä johonkin kytkentään, joka sopisi tuohon? Mielellään putkipeli.
Sitä valmista kytkentää voisi tarvittaessa lähteä modaamaan halutunlaiseksi.
 
No putkikytkentöjä ei ainakaan minulta löydy takataskusta, koska en perinteisesti ole harrastanut särögeneraattoreilla musiikinkuuntelua ;). Vaikka voishan sitä joskus kokeeksi jonkun väsätä. Tuon PGA2311 tai vastaavan perään voi rakentaa jonkun putkibufferin tai Wofsonin/MASin kanssa käyttää putkista tehtyä oparia piirin perässä. Itse en putkista edes mitään ymmärrä, mutta jos joku "rööriroope" eli putkifanaatikko osais ohjeistaa niin voishan tuollaista kokeilla. Käsittääkseni linjatasoisilla signaaleilla ei tarvitse edes mitään muuntajia sinne lähtöön eikä julmettuja satojen volttien käyttiksiä.

-A
 
Ookoo.

Tutkailinpas vanhoja Hifi-lehden arkistojani ja löysin Pännäri Revenge putkietusen rakenteluohjeen.
Siinä sitä olisi laatua pikkurahalla.
Nyt vaan joku "rööriroope" voisi valaista, että saako tuota sovitettua lähtöimpedanssien mukaan kahdelle päätteelle?
Molemmat päätteet periaatteessa putkivehkeitä, koska Vincentissäkin etuaste putkilla, jolloin etunen näkisi sen ilmeisesti putkena? Vai?
 
Kiva. Keskustelu aiheesta jatkuu. Itse tässä joudun välillä käsittelemään muita asioita, sekä valmistelen tuota päätevahvistinoperaatiota. Etunen tulee eteen varmasti joka tapauksessa.

Toivon, että pääsisin kokeilemaan tuossa etuvahvistintapauksessa ajan myötä vaikka useanlaistakin (edes kahdenlaista) mallia. Saisi sitten paremmin kuvaa, mikä olisi "mun juttu".

Pysytään kanavalla..
 
Miten Hannes se yhden potikan ratkaisu tähän etuvahvistimeen istuu?
Ongelmaksi jää edelleen se, jos signaali menee jomman kumman päätevahvistimen potikan kautta, se potikka pudottaa signaalitason alas. Silloin se "orjana" toimiva vahvistin saakin jo potikalla alennetun signaalin, kun "master" saa korkeamman!

Minä ajattelin, että tuo master-vahvistimen potikalta otettu signaali viedään "slave:n" potikan liu'ulle.
Ehkä vielä siinä joutuu tekemään joitain hienosäätöjä?

Tai tokihan tuon orjalaitteen potikan voi säätä kiinteästi sopivalle tasolle, joka on tasapainossa sen bassovahvistimen äänen kanssa (jos siinä putki-transitorivahvistimessa on myös volume-potikka).

Onko sull aschemaa siitä putki-transstorivehkeestä?
Lähinnä putkiasteesta.
 
jku sanoi:
Miten Hannes se yhden potikan ratkaisu tähän etuvahvistimeen istuu?
Ongelmaksi jää edelleen se, jos signaali menee jomman kumman päätevahvistimen potikan kautta, se potikka pudottaa signaalitason alas. Silloin se "orjana" toimiva vahvistin saakin jo potikalla alennetun signaalin, kun "master" saa korkeamman!

Minä ajattelin, että tuo master-vahvistimen potikalta otettu signaali viedään "slave:n" potikan liu'ulle.
Ehkä vielä siinä joutuu tekemään joitain hienosäätöjä?

Tai tokihan tuon orjalaitteen potikan voi säätä kiinteästi sopivalle tasolle, joka on tasapainossa sen bassovahvistimen äänen kanssa (jos siinä putki-transitorivahvistimessa on myös volume-potikka).

Onko sull aschemaa siitä putki-transstorivehkeestä?
Lähinnä putkiasteesta.

Ajattelin niin, että etuvahvistimesta viedään molemmille päätteille yhden potikan kautta, joka sijaitsee tuossa etuvahvistimessa. Tosin tällöin ongelmaksi jää tasojen sovitus tehokkaamman trankkupäätteen ja putkivahvarin välillä.

Putki-transistorivehkeestä ei ole schemaa. Kaupallinen tuotos. Jos itse löydät, niin katsele hakusanalla Vincent D-150. En tiedä, että onko kyseessä vain putkibufferi, vai ihan kunnon etuaste.
 
Sanoisin, ettei bi-amping vaadi kuin rinnakkain olevat lähtöliittimet etuselta, olettaen, että se etusen anto on hyvin suunniteltu. Jos haluaa tehdä vimosen päälle niin sitten valitaan vaikkapa se PGA2311 ja isketään sen perään rinnakkain kaksi puskuria, omat kummallekin liittimelle. Piiri itsessään kun jaksaa ajaa aina 600ohm kuormaa ilman ongelmia.

-A
 
Oma ratkaisu oli Pass Labsin B1 ja sen eteen Alpsin moottoripotikka. Kaukosäätö AVR:llä ja jollain random RC5 kakella. Hyvin pelaa. Monikanavaiseen vaan useampi B1 rinnakkain?

Pekka
 
Asiaa tuntemattomana kysyisin, eikö noissa tule vaihesiirtoa ja sitäkautta äänen "vääristymää"?
Siis eri vahvistimet tekevät erilaiset vaihesiirrot?
 
Ei pitäis hyvällä vahvarilla vaiheen kääntyä vielä audio kaistalla havaittavasti. Ainakana mun käsittääkseen.

-A
 
Ok.
Mutta jos syntyy vaihesiirtoa, kuuluuko se äänessä?
Vai onko vain teoreettinen haitta.
 
pjl sanoi:
Oma ratkaisu oli Pass Labsin B1 ja sen eteen Alpsin moottoripotikka. Kaukosäätö AVR:llä ja jollain random RC5 kakella. Hyvin pelaa. Monikanavaiseen vaan useampi B1 rinnakkain?

Pekka

Oletko tehnyt tuohon B1:seen piirilevyn itse, vai ostanut Nelsonilta? Itse etsiskelin oikean kokoista foliokuvaa, mutta en vielä löytännä. Diyaudiossa joku oli tehnyt levyn aikalailla uusiksi. En jaksanut lukea pitkää ketjua silloin vielä, että ovatko sitä jo ihan oikeasti testanneet/käyttäneet.
 
Back
Ylös