Esivahvistinta?

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
Moi,

Samalla kun päätevahvistinprojekti polkee lähtökuopissaan (kovasti on alkamassa), mietin, että tarvisihan tuota samoihin kuoriin tai erikseen esivahvistimen. Tiedän, että osa vannoo passiivin nimeen, mutta osa kai ei?

Tuleeko mieleen ehdotuksia etusesta? Kuukkeloin noita jonkun tunnin ja pää on vain enemmän pyörällä ???

Projekti ei tarvisi olla monimutkainen, eikä erityisen kallis. Mitä nyt kytkimet, potikat ja liittimet maksaa väkisinkin. Haaveilin jossain välissä kauko-ohjattavasta näyttöineen päivineen, mutta kyllä se mahtaa jäädä rakentamatta. Malttia ja aikaa liian vähän :-\
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 122
Kaupunki
Orimattila
Minkälainen pääteaste? Onko niin herkkä, että passiivi riittäisi? Ajattelitko putkia vaiko trankkuja? Nelson Passilla on eräs, muistaakseni B1-nimen saanut, puskuroitu "passiivietunen". Siinä on lähdössä pari J-FET:ejä, aika simppeli rakenne. Eikä varmasti maksaisikaan juuri mitiä. Putkilla voi tehdä samanlaisen, jos sellainen kiinnostaa.
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
Pääteasteeksi on tulossa tuo ikivanha hifilehden mosfet vahvistin, jos sattuisi olemaan tuttu. On se siellä Tee itse hifilaitteita -kirjasessakin. Hyllystä löytyy jo Hifilehden TDA (7xxx mikäseoli) -piirillä toteutettu 50W vahvistin, jota myös saattaisin käyttää etusella.

:)

Edit: Tuohon putket vs trankut kysymykseen.. Molemmat kiinnostaa. Jos tekisin joka tapauksessa transistorein yhden, mutta putkiehdokkaitakin saa toki laittaa :) Yhden simppelin jo löysin, mutta en osannut vielä muodostaa kytkennästä kuvaa, onko se hyvä. Tuollainen http://diyaudioprojects.com/Tubes/12AX7-12AU7-Tube-Preamp/
 

silmaauki

Hifiharrastaja
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
17 617
Kaupunki
Tois pual jokke
Eikös samassa kirjassa ole etusenkin ohjeet. Vaan se on kyllä muistaakseni vähän monimutkaisempi.

Jos passiivista miettii niin klassikko vastaus siihen on DIA:n etunen.
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
silmaauki sanoi:
Eikös samassa kirjassa ole etusenkin ohjeet. Vaan se on kyllä muistaakseni vähän monimutkaisempi.

Jos passiivista miettii niin klassikko vastaus siihen on DIA:n etunen.

Niin minäkin muistelen, että kirjan etusessa oli "liikaa" osia :p Oikein simppelin etusen nyt luulisi pystyvän näillä aamuilla suunnitteleman itsekin, mutta aikaresurssit ei nyt riitä.

Luon katseeni ensin noihin aktiiveihin.. En tosiaan vielä tiedä, tarvinko tuon mainitsemani päätteen kanssa gainia, vai piisaako pelkkä vaimennin.
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Vesa,

Tuota noin, mites olisi vaikkapa Texasin PGA2311 piiriin ja releisiin pohjautuva laite? Eli siis jos kaukosäätöä halajat niin pienellä mikrokontrollerilla nuo hoituisi aika kivutta. Suunnittelin itse täysin balansoitua etusta eli yksi tuollainen kikkula per kanava ja releillä naksutella inputteja päälle ja pois.

-A
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
leino_antti sanoi:
Vesa,

Tuota noin, mites olisi vaikkapa Texasin PGA2311 piiriin ja releisiin pohjautuva laite? Eli siis jos kaukosäätöä halajat niin pienellä mikrokontrollerilla nuo hoituisi aika kivutta. Suunnittelin itse täysin balansoitua etusta eli yksi tuollainen kikkula per kanava ja releillä naksutella inputteja päälle ja pois.

-A

Laitoin aiheesta viestiä. Mulla on kontrollerit vieläkin vaiheessa. Aloin opiskella niitä jo vuosia sitten ja sitten tuli muita kiiruksia ja niihin keskittyminen on jäänyt. En edes yritä nyt (itse), vaan yritän jotain jonka voisin saada tehtyäkin :-\
 

jni

Käyttäjä
Liittynyt
19.7.2007
Viestejä
3 427
Vesa H sanoi:
Haaveilin jossain välissä kauko-ohjattavasta näyttöineen päivineen, mutta kyllä se mahtaa jäädä rakentamatta. Malttia ja aikaa liian vähän :-\
Tuota olen käyttänyt yhdessä projektissani, joka on pojan käytössä.

http://cgi.ebay.com/Hi-End-Volume-C...emQQptZLH_DefaultDomain_0?hash=item439d028de6

Samasta paikasta saa koteloita ja kokonaisia sarjojakin, jos haluaa päästä helpolla. Olen rakentanut niitäkin. Laatu on OK-tasoa. Samoja komponentteja, kuin LiTe:n elektroniikassa.
 

LowTech

Käyttäjä
Liittynyt
24.10.2006
Viestejä
136
Tuohon PGA2311-piiriin perustuva härveli löytyy, kun laittaa hakuun Ben Hinrichs, jollion pääsee ko. kaverin kotisivuille. Myös laitteen alkuperäiset Elektorin artikkelit löytyvät netistä (laiskuuttani en viitsinyt etsiä linkkejä). Se on yksi aluillaan oleva projekti itselläni.
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
Kiitos noista ebay linkistä ja Ben Hinrichs -vinkistä. Mielenkiintoista. Joku tuollainen varmaan kököttää jonain päivänä minulla :)

Jos hyvin käy, niin tuo päätepuoli liikahtaa olennaisesti eteenpäin lähiaikoina. Menee siinä sitten rahaakin, joten passiivilla/jollain karvalakkietusella lähtisin aluksi liikkeelle. Kaikkeen ei kykene sjoittamaan kerralla.

Kolvikättä syyhyttää jo kovasti, joskin flunssa niistää touhuvirtaa tällä hetkellä.
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Mulla olis tarkoituksena tehdä tuo analogiaetunen täysin balansoituna ja ns. tuplamonona. Tuo Hinrichsin laite käsittääkseni syöttää signaalin suoraan tuon PGA:n läpi ilman mitään puskurointi lähtöpuolella, mutta itse ajattelin sinne jonkun diskreettirdriverin tunkata. Lisäksi nuo inputin valinnat kannattaa varmaan tehdä T-kytkimin, vaikka tuplamonona ja balansoituna laitteen tekisinkin.

-A
 

Legis

Lukulomalla
Liittynyt
2.12.2009
Viestejä
13 029
Kaupunki
Jkl
Itselle sattui osumaan silmään tällainen vaihtoehto, kun olin etsimässä passiivista, analogista volumetkontrolleria laitettavaksi digitaalijakosuotimen jäölkeen ennen päätevahvistimia:

http://www.thomann.de/fi/tc_electronic_level_pilot.htm

Tässä on saman tyyppinen, mutta ei sisällä XLR-lähtöjä, tulot kylläkin.

http://www.thomann.de/fi/sm_pro_audio_nano_patch.htm

Noita voi käyttää stereoetusina. Adaptereilla saa kiinni myös tavalliseen balansoimattomaan lähtöön äänikortilla/cd-soittimessa jne.

Aktiivietunen on toki näyttävämmän näköinen, ja niissä voi olla enemmän ominaisuuksia. Itse kuitenkin käytän etusta lähinnä volumepotikkana, en tee diskantin ja basson yms. -tasonsäädöillä tai tasapainon säätimillä mitään. Passiivietusissa S/N-suhde ja särö on luultavasti pienempi kuin aktiivietusissa, luultavasti pitävät äänen huomattavasti luonnollisempana ja puhtaampana kuin aktiivietunen (eivät nekään tosin paljon sitä väritä, mutta usein antavan oman sävynsä, mikä johtuu käytetyistä komponenteista, joita on paljon).

Jos siis haluaa säröä tuottavat ja signaalia väristävät komponentit signaalitiellä, niin passiivietunen on hyvä vaihtoehto. Jos taas tartvitsee etuselta muitakin ominaisuuksia kuten DAC:n, RIAA:n yms, niin sitten katse kannattanee siirtää kohti aktiivisia etusia.
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
Juu.. Itselläni on joskus ollut tarvetta kajota hieman kanavatasapainon manipulointiin. Basso- ja diskanttisäätimiä en ole aikoihin käyttänyt, mutta en täysin poissulje niidenkään olemassaoloa. Voihan balanssi olla toki passiivinakin.

Aktiivisia on sekä muutamalla hassulla komponentilla toteutettuja, sekä enemmän elektroniikkaa sisältäviä. Mietin vaan, miksi? Itse uskoisin, että tavaraa ei ole pakko olla signaalitiellä niin tolkuttomasti. Hyviä toteutuksia on varmaan molemmissa. Riippuuko se sitten, millä ideologialla vahvistinta (esi- ja pääte) on ryhdytty suunnittelemaan.

Kunhan mietiskelen vaan :)
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Jahas, mun lemppari aihe mistä en kyllä oikeasti tiedä mitään :)...

Jos nyt lähdetään siitä, että mikä sen etusen tehtävä on niin sehän on toimia volumepotikkana sekä lähteenvalitsimena, mahdollisesti myös jotain muita säätöjä on sillon tällön saatavilla. Käytännössä siis kyseessä on jännitevahvistin, jolla pitäisi olla mahdollisimman suuri tulo- ja mahdollisimman pieni lähtöimpedanssi. Jos etusen virkaa ajaa passiivinen vaimennin, oli se sitten potikka tai askelvaimennin, niin menee kyllä väkisinkin nuo impedanssit vituiksi. Fiksu vois sanoa, että tuottaa myös enemmän säröä ja kohinaa kuin hyvin suunniteltu aktiivikytkentä...

Jos multa kysytään niin tuo voimakkuuden säätö pitäisi tehdä jotenkin sen esivahvistimen "sisään", joko sen takaisinkytkentäluuppiin jolloin muutetaan kytkennän vahvistusta(käytännössä vaatinee kai CFA-topologian implementointia) tai esim. sitten vaikka kuten Accuphase asian esittää: http://www.accuphase.com/aava.html. Tuo on sitten jo astetta monimutkaisempi toteutus. JA sitten on tietysti se vaihtoehto, että hylätään se anaalinen maailma kokonaan ja tyydytään DACiin jossa on useampi tulo ja vola säätyy digitaalisella kertojalla ennen DA-muunnosta. Tällöinkin sitten on huomattava, että piirin pohjakohinan määrä taitaapi olla suhteellisen vakio...

Mutta tuon pelkän potikan laittaminen siihen väliin on kyllä mun mielestä aika köyhä ratkaisu. Eräät firmat on oppinu rahastamaan niillä passiivivaimentimillaan aika kivasti, ei liene mikään salaisuus. Se miten neutraalisti se välittää sen diskantin klangin ja äänikuvan menee sitten vähän samaan sarjaan niiden modausten kanssa, jossa vaihdetaan kytkentään sata kertaa nopeampi opari ja ihastellaan kuinka laitteen ääni muuttuu oparin värähdellessä. Voihan se toimiakin, jos lähde ja pääte on suunniteltu hyvin, mutta siinä tapauksessa kannattanee sitten tehdä nekin itse ;). Eli kannattaa muistaa, että nää vehkeet on aina enemmän kuin osiensa summa ja vähempi ei todellakaan ole aina parempi.

-A
 

Vesa H

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
114
Kaupunki
Oulu
Ugh, Antti on puhunut. Tiedäthän sinä näimmä yhtä sun toista. Luulen ymmärtäväni, mitä tarkoitat etusen "sisällä" olevasta volumesta. Minulla on esim. subbarin suotimessa käsittääkseni sellainen (laite kulki nimellä Teppo Rinteen suodin aikoinaan). Siinä opariin on kytketty lineaaripotikka, ekä se ole siten suoraan itse signaalia säätämässä, vaan (jännite) vahvistusta, jos oikein olen ymmärtänyt.
 

Analog

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2006
Viestejä
2 334
Kaupunki
Pirkanmaa
Vesa H sanoi:
Pääteasteeksi on tulossa tuo ikivanha hifilehden mosfet vahvistin, jos sattuisi olemaan tuttu. On se siellä Tee itse hifilaitteita -kirjasessakin. Hyllystä löytyy jo Hifilehden TDA (7xxx mikäseoli) -piirillä toteutettu 50W vahvistin, jota myös saattaisin käyttää etusella.

Se 50W fettikone kaipaa hyvin pienen syöttöimpedanssi johtuen etuasteen heikosta virtavahvistuksesta. Jos syötät sitä putkikoneen 5k lähtöimpedanssilla mitä ilmeisemmin 3-10 keraistat särön. Tämä johtuu ottotrankkujen epälineaarisesta ottoimpedanssista joka näkyy kun virtavahvistus on pieni.
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Jep, ajavan asteen impedanssi mielellään ohmeja kuin kymmeniä.

-A

EDIT: Niin siitä vahvistuksen säädöstä sen verran, että jos käytetään jotain jännitetakaisinkytkettyä oparia niin sitten on kyllä syytä varmistaa, että kaista riittää koko säätöalueella. Virtatakaisinkytkennän etuja on se, että kaista ei käytännössä riipu vahvistuksesta. Ongelmaksi muodostuu tässä input noden kapasitanssi joka rajoittaa feedback vastuksen melko pieneksi.
 

Legis

Lukulomalla
Liittynyt
2.12.2009
Viestejä
13 029
Kaupunki
Jkl
leino_antti sanoi:
Jahas, mun lemppari aihe mistä en kyllä oikeasti tiedä mitään :)...

Jos nyt lähdetään siitä, että mikä sen etusen tehtävä on niin sehän on toimia volumepotikkana sekä lähteenvalitsimena, mahdollisesti myös jotain muita säätöjä on sillon tällön saatavilla. Käytännössä siis kyseessä on jännitevahvistin, jolla pitäisi olla mahdollisimman suuri tulo- ja mahdollisimman pieni lähtöimpedanssi. Jos etusen virkaa ajaa passiivinen vaimennin, oli se sitten potikka tai askelvaimennin, niin menee kyllä väkisinkin nuo impedanssit vituiksi. Fiksu vois sanoa, että tuottaa myös enemmän säröä ja kohinaa kuin hyvin suunniteltu aktiivikytkentä...

Jos multa kysytään niin tuo voimakkuuden säätö pitäisi tehdä jotenkin sen esivahvistimen "sisään", joko sen takaisinkytkentäluuppiin jolloin muutetaan kytkennän vahvistusta(käytännössä vaatinee kai CFA-topologian implementointia) tai esim. sitten vaikka kuten Accuphase asian esittää: http://www.accuphase.com/aava.html. Tuo on sitten jo astetta monimutkaisempi toteutus. JA sitten on tietysti se vaihtoehto, että hylätään se anaalinen maailma kokonaan ja tyydytään DACiin jossa on useampi tulo ja vola säätyy digitaalisella kertojalla ennen DA-muunnosta. Tällöinkin sitten on huomattava, että piirin pohjakohinan määrä taitaapi olla suhteellisen vakio...

Mutta tuon pelkän potikan laittaminen siihen väliin on kyllä mun mielestä aika köyhä ratkaisu. Eräät firmat on oppinu rahastamaan niillä passiivivaimentimillaan aika kivasti, ei liene mikään salaisuus. Se miten neutraalisti se välittää sen diskantin klangin ja äänikuvan menee sitten vähän samaan sarjaan niiden modausten kanssa, jossa vaihdetaan kytkentään sata kertaa nopeampi opari ja ihastellaan kuinka laitteen ääni muuttuu oparin värähdellessä. Voihan se toimiakin, jos lähde ja pääte on suunniteltu hyvin, mutta siinä tapauksessa kannattanee sitten tehdä nekin itse ;). Eli kannattaa muistaa, että nää vehkeet on aina enemmän kuin osiensa summa ja vähempi ei todellakaan ole aina parempi.

-A

Jos signaali otetaan esimerkiksi CD-soittimen linjalähdösitä, liekkö niissä impedanssi jossain 150 ohmin tietämillä, ja syötetään se päätevahvistimien linjatuloon mikä on yleensä 20kohmia, niin kuinka suuri tuon signaalitiellä olevan passivisen volumepotikan impedanssin tulisi olla, että se vaikuttaa tuohon noiden 150 ohmin ja 20 000 ohmin väliseen suhteeseen niin merkittävästi, että signaali vääristyy? Impedanssi taitaapi olla suurempi mitä hiljempaa kuunnellaan ja volume täysillä impedanssi on (lähes) nolla, vai olenko hakoteillä? Miten esim. 1Kohm tai 5Kohm potikka vaikuttaa signaaliin? edit. Käsittääkseni potikan impedanssi ei edes tule suoraan impedanssiksi, vaan kunklin potikan arvo vaihtelee vain 0% ja 25% välillä potikan arvosta.

Mitä olen lukenut, niin tuota linkittämääni TC:n potikkaa, mikä käyttää potentiometrinä Bournsin balansoitua potentiometriä. Nuo p.metrit ovat yleisesti melko arvostettuja. Tuon TC:n potikan arvosteluja lukeneena tiedän, että ihmiset sanovat sen olevan TÄYSIN läpinäkyvä, ei mitään muutosta ääneen. Tämä ei siis ole oma mielipiteeni, sillä en ole testannutsitä itse ja olen muutenkin itsekin vasta punnitsemassa miten teen tuon vaimennukset ennen pääteitä, tuo näyttää kuitenkin varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Niin siitä täydellisestä läpinäkyvyydestä, mitä muuta etuselta voi odottaa? Mikään etunen ei voi parantaa alkuperäsitä signaali/soundia, se voi vain värittää sitä.

Digitaalinen vaimennus ei liene hyvä vaihtoehto, sillä tämä tiputtaa signaalista bittejä eli resoluutiota. 24 bittinen signaali vaimennettuna puoleen on enää 12 bittistä, mutta kuinka moni kuuntelisi puoliteholla :D. Eli digitaalisella attenuaatiolla parhammillaan kuunnellaan yhden bitin signaalia. Korjatkaa jos olen väärässä.
 

behrelec31

Käyttäjä
Liittynyt
29.7.2009
Viestejä
4 608
Kaupunki
Vihti.
behrelec 31 seuraa sivusta ja hymyilee vallitsevaa keskustelua aiheesta :)



tykkäisittekö mahdollisesti taskalaisesta sir.




terv. behrelec 31 ;)
 
Ylös