Erillinen cd pyöritin ja muunnin, onko mitään järkeä?

[jiteko]

Kannattaako? Miksi? Kumpaan kannattaa satsata enemmän? Mihin pitäisi kiinnittää huomiota ostaessa? Toimiiko DVD sorvi minkälaisena pyörittimenä ja onko joku koneisto muita parempi?

Tälläisiä juolahti mieleen asian tiimoilta. Asiaan tutustuvalle asiantuntevia vinkkejä kiitos.

 

[K J Manner]

En tiedä miten seuraava jakaa mielipiteitä tai onko siinä kohtia jotka ovat selvästi virheellisiä. Onko teksti ajalta, jolloin Hifilehdessäkin kaikki CD-soittimet saivat viisi tähteä äänestä? Muistaakseni siinä puhutaan bittien lukemisesta melko selvää kieltä ja yllättävästi lisäksi selvästi vähätellään soittimienkin eroja, vaikkakin taas toisessa kohtaa puhutaan D/A-muuntimen oleellisuudesta. http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/cd.html

Erillisessä D/A-muuntimessa on hyvä puoli että jos siirtyy käyttämään kovalevypohjaista systeemiä, on se käyttökelpoinen siinäkin.

 

[jjahifi]

Kannattaako? Miksi? Kumpaan kannattaa satsata enemmän? Mihin pitäisi kiinnittää huomiota ostaessa? Toimiiko DVD sorvi minkälaisena pyörittimenä ja onko joku koneisto muita parempi?

Tälläisiä juolahti mieleen asian tiimoilta. Asiaan tutustuvalle asiantuntevia vinkkejä kiitos.

CD-soittimissa on aidosti kuluvia osia. Lisäksi jonkin laadultaan hyvän D/A-muuntimen hankintahinta vaikkapa halvan dvd-sorvin kanssa tulee helposti halvemmaksi kuin hyvän "integroidun" cd-soittimen hankinta. Itse päädyin suhteellisen äskettäin erillisiin vehkeisiin mm seuraavista syistä:
- Saan käyttämälläni DAC:lla putkisoundin jos haluan (Xindak DAC-5)
- DVD-pyöritin soittaa vaikka millaisia levyjä (CD-R, CD-RW, CD, kopiosuojatut CDt), mitä kokeilemani 2000 euroa maksaneet eivät kaikki tehneet
- Jos huvittaa, niin voin heittää alle 100 euroa maksaneen pyörittimen vaikka parvekkeelta eikä harmita
- Jos pyörittiminen käytettävyys kyrsii tai siihen tulee vika, niin uusinta on helppo päätös
- Voin käyttää muunninta myös tietokoneen kovolta tulevalle signaalille ilman että laatu kärsii

Syynä tuohon on se, että vanha 20v ikään päässyt soittimeni ei suostu soittamaan kopiosuojattuja levyjä (tulkitse ne kategorian damaged disc -alle).

t. jjahifi

 

[Janne]

Kyllähän siinä kaiken järjen mukaan on kovastikin järkeä

Itse en ole kovin järisyttäviä eroja kuullut testaillessani eri pyörittimiä (erillinen pyöritinkoneisto, DVD-soitin, SACD-soitin). En silti lähtisi sanomaan etteikö pyörittimelläkin olisi väliä.

Kuten todettua halvalla saa Sonyn ensiluokkaisen käytettävyyden ja lukee levyn kuin levyn. Toki voi ostaa myös ominaisuuksiltaan monipuolisen DVD-soittimen ja käyttää sitä yhtenä ainoana äänilähteenä. Eikä äänikään ole hullumpi kun vain muunnin itse on hyvä ääneltään. Kannattaa kokeilla ainakin. Jos soittimista rikkoutuvia osia hakee niin voisin kuvitella että nimenomaan se pyöritin olisi osin mekaanisena osana ensimmäisenä kaputt.

 

[kaksonen]

Ei sitten niin mitään järkeä, tai on. Periaatteessa singnaalitiellä on taas yksi kaapeli jolla sotkea pakka. Niin Keränen, se on digikaapeli. Minullahan on edelleen käytössä Denon DCD S 10II soitin ja Bencmark DAC ykkönen.
Soittamalla ilman ja kanssa saamme erilaisen hyödyn. Totta on, että halvallakin soittimella pärjää mikäli haluaa saada kohtuullista ääntä. Tuolloin käytetään erillistä muunninta. Käytettäessä erillistä muunninta saundia voidaan hieroa eri digikaapelein. Monien kauhuksi noissakin kaapeleissa on eroja, mutta vapaus tulkintaan on henkilökohtainen.

Tosiasiassa laadukkaalla cd- soittimella päästään todella hyvään lopputulokseen, mutta tuolloin pitää olla koko muukin laitteisto sen pyörittimen tasolla. Sanotaan, että erillistä muunninta käytettäessä muuntimen hinta lähtee tuoloin 4000€, kyllähän näillä tonninkin härpäkkeillä selviää, kun ei odotakaan sen enempää.

Osta tommonen, niin tuun kuunteleen.

http://www.ultraaudio.com/equipment/reimyo_cdp777.htm

 

[Tawe]

Erillinen virtalähde on asiaa, muunnin on syytä pitää kieputtimen sisällä:

 

[jjahifi]

Monien kauhuksi noissakin kaapeleissa on eroja, mutta vapaus tulkintaan on henkilökohtainen.

Kerro lisää noista eroista, kiitos. Erityisesti kiinnostaa se, millaisessa tilanteessa ja millaisella tavoin ero tulee esiin. Lisäksi toivotan tervetulleiksi villitkin veikkaukset eron syntymekanismista.

Ja tämä ihan vakavissaan: jos ero kuuluu sinun laitteistollasi, niin saanko tulla kuuntelemaan ko eroa?

t. jjahifi

 

[kaksonen]

Ja tämä ihan vakavissaan: jos ero kuuluu sinun laitteistollasi, niin saanko tulla kuuntelemaan ko eroa?

t. jjahifi

Tule vaan samalla reissulla, kun käy Kemellä. Keitän kahvit. Eron kuulet basson määrässä, sävyissä, ulottuvuudessa. Eron voi kuulla myös tilan toistossa, kesiäänialueen informaatiossa, ässissä. Toki eroja on kuultavissa myös diskantin sävyissä.
Eikä näitä kannata vakavasti ottaa, vaikkakin välillä hermostuttaa, kun ei koskaan natsaa. Sinulla on sentään kivat pöntöt.

 

[jiteko]

Osta tommonen, niin tuun kuunteleen.

No ei tartte vissiin säästää noita vierasvaraksi hommattuja pakastepullia enää pakkasessa jos sitten vasta tuut kuuntelemaan. Mutta edelleenkin hiukan pessimistisesti suhtaudun tuohon digitaalisen signaalin muokkautumiseen kaapelilla. Pelkästään ammatillisistä syistä olen hiukan skeptinen mutta toisaalta minulla on myöskin todettu kuulovaurio, joten enpä voi väittää vastaankaan. Sivumainintana voisin mainita että Siemensin putket etusessa alkavat pikkuhiljaa toimimaan, kyllä Seppo sinullakin olisi aika kääntää kelloa muutama vuosikymmen takaisin putkiaikaan

 

[kaksonen]

Sivumainintana voisin mainita että Siemensin putket etusessa alkavat pikkuhiljaa toimimaan, kyllä Seppo sinullakin olisi aika kääntää kelloa muutama vuosikymmen takaisin putkiaikaan

Paljon pitäs, mutta minkäs teen. Hyvä, että edes näin soi. Ajattele Keränen mikäli minulla olisi putkivahvistin, niin talo olisi täynnä putkia ja istuisin puuvillahanskat kädessä soffalla, miettien miltähän seuraavat kuulostais. Elämä olis kuin Forest Gumpin suklaarasia, koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi saa. Kato kun mä säädän, jos vaan saa säätää. Aikaisemman levarin kanssa meni sillai, että oli rasioita, mutta aina oli Ortofon loppupelissä kiinni.
Nyt jo meinas rasioitakin kerääntyä, mutta pistin pelin poikki-se on Shure, mikä saa nyt kelvata-EI MIKÄÄN TEE NIINKUIN MINÄ HALUAN.

 

[jiteko]

EI MIKÄÄN TEE NIINKUIN MINÄ HALUAN.

Myydäänkö kaikki romut pois ja ruvetaan harrastamaan vaika bonsai puiden kasvatusta. Se on kuulema helppoa.

 

[Jari]

Myydäänkö kaikki romut pois ja ruvetaan harrastamaan vaika bonsai puiden kasvatusta. Se on kuulema helppoa.

Kyllähän ne hengissä pysyy kun vain jaksaa kastella, mutta yritäpä saada sellainen kasvamaan oikeaan muotoon... >

 

[Jari]

Erillinen virtalähde on asiaa, muunnin on syytä pitää kieputtimen sisällä...

... ja ensimmäinen prosessi mahdollisimman lähellä lukumekanismia. Hmm, tässähän näyttää pätevän samat säännöt kuin vinyylissäkin: mahdollisimman lyhyt reitti luennasta ekalle asteelle, intelligenttiä integrointia. Ne järeät virtalähteet sitten kannattaakin yleensä heivata vähän syrjemmälle siitä häiritsemästä.

 

[rigging is fun]

... ja ensimmäinen prosessi mahdollisimman lähellä lukumekanismia.

no tietty , saksalaisella täsmällisyydellä.

"This Procedure enables to shorten all analogue wiring to an absolute minimum. Lower losses are not possible."

 

[PPU]

Seppo,

Anteeksi off-topic, enkä tiedä onko sinua kiinnostavaa juttua, mutta tuolla on tarinaa bemun modailusta.
http://www.empiricalaudio.com/frmods.html#Benchmark DAC-1 Turbomod

 

[kaksonen]

Seppo,

Anteeksi off-topic, enkä tiedä onko sinua kiinnostavaa juttua, mutta tuolla on tarinaa bemun modailusta.
http://www.empiricalaudio.com/frmods.html#Benchmark DAC-1 Turbomod

Jååhås, kiitos vinkistä. Ookkos ite attellut moodauttaa.

 

[PPU]

Jååhås, kiitos vinkistä. Ookkos ite attellut moodauttaa.

En kyllä maksa modauksista enemmän kuin itse laite maksaa. Itse tehden nuo modailut olisi aika edullisia ja helppoja tehdä mutta lähiaikoina ei valitettavasti ole moiselle aikaa. Kuunteluhuoneen "modailut" (uuden rakentaminen) työlistää muutaman muun jutun ohella liiaksi..

 

[lator]

Kannattaako? Miksi? Kumpaan kannattaa satsata enemmän?

Se riippuu pitkälti käyttötarpeesta ja omista mieltymyksistä. CD-soitin jota voi hyödyntää myös erillisenä D/A muuntimena olisi varmasti paras ratkaisu sellaiselle, joka kuuntelee sekä CD-levyjä että materiaalia tietokoneelta tai muusta digitaalisesta lähteestä. Jos käyttötarve on pelkästään CD-levyjen kuuntelua varten, on mielestäni yksinkertainen kauniimpaa, eli pelkkä CD-soitin hyvillä sisäänrakennetuilla muuntimilla. Jos oman budjetin hintaluokassa ei löydy käytettävyydeltään miellyttävää laitetta, voi hyvinkin olla järkevää hankkia erillinen pyöritin ja muunnin. Itse en ole päässyt tutustumaan liiemmin pyörittimen vaikutukseen tässä kombinaatiossa, mutta kyllähän muuttujia on sen verran että silläkin on varmasti merkitystä. Panostaisin kuitenkin itse muuntimeen enemmän ja pyörittimessä keskittyisin käytettävyyteen. Digitaalisten kaapeleiden eroista en osaa tarkemmin sanoa, kuin että itse olen pelannut varman päälle ja hankkinut laadukkaan studiokäytössäkin kehutun kaapelin. Vähäisin merkitys tällä kuitenkin on jos verrataan väli- tai kaiutinkaapeleihin.

 

[pirkka]

Olisi mukava lukea jonkun oikean asiantuntijan esitys digikaapelin aiheuttamista mahdollisista virheistä signaaliin. Kyse digitaalisen informaation eroista nimittäin voi olla ainoastaan kyse virheistä. Tulkitaanko bitti oikein vai ei. Silloinkin suurin vastuullinen on lukija tai lähettäjä. Toki kaapeli voi olla siten heikko (ehkä) että siihen laitettu ykkönen (tietty jännite tai valoaallonpituus) muuttuu matkalla lukukelvottomaksi. Tosin jos näin olisi niin silloin tietojenkäsittely olisi noin pääsääntöisesti vaadituissa tarkkuuksissa mahdotonta.

En siis ole kovin herkkä uskomaan digikaapelien eroihin mutta datan lukemisessa voi olla joko tahdistuksesta tai tulkinnan onnistumisesta johtuvia eroja. Dataliikennehän kulkee paketeissa ja niiden eheys tarkistetaan ja tarpeentulleen tehdään uudelleenlähetys. Streaminä kulkeva audiodata on sensijaan altis lähettäjän ja vastaanottajan tahdistuseron aiheuttamalle virheelle.

Kysymykset kuuluvat minusta:

- kuinka suuri ja kuultava on tahdistuserosta aiheutuva virhe ja mitä se aiheuttaa ääneen?
- kuinka todennäköistä on että bitti tulkitaan väärin ja siis signaali muuttuu, miten?

Itse uskon että oikeastaan nämä kaksi ovat sikäli sama asia että ellei tahdistus mene vikaan niin mahdollisuus bitin virhetulkintaan on lottovoiton luokkaa. Jos siis kyse on tahdistusongelmasta onko se johtimen ongelma lainkaan?

Mutta itse aiheeseen. Minusta ajatus erillisestä pyörittimestä on kiehtova mutta itse haluaisin sellaisen, joka sitten osaa lukea kaikkia formaatteja: CD, SACD ja DVD-A. Onko sellaista olemassa ja puhutaanko silloin jo niin kalliista laitteesta että tällainen tavallinen kuolevainen pääsee vauhtiin paremmin esim Arcam DV 137 tai 135 tyyppiselläsoittimella.

 

[thomas_s]

- kuinka suuri ja kuultava on tahdistuserosta aiheutuva virhe ja mitä se aiheuttaa ääneen?

Tässä Stereophilen artikkelissa tuota asiaa yritetään tulkita. http://www.stereophile.com/features/396bits/
Tuossa kerrotaan miten eri digikaapelit voivat aiheuttaa eri määrän jitteriä. Jos kaapelin kaistanelveys muuttuu muuttuvat myös vastaanottavan pään näkemä kellotus ja siitä syntyy jitteriä. Myös jitterin kuulumiseen yritetään ottaa kantaa. Kyllä tuo minusta voi tarjota yhden selityksen sille että digikaapeleiden ja pyörittimien välillä voi olla kuuluvia eroja.

Jos d/a muunnin olisi suunniteltu niin että siinä on puskurimuisti ja muuntimessa on oma kellonsa bittivirtaa ohjaamassa, silloin ylläolevan logiikan mukaan kaapelilla ja pyörittimellä ei pitäisi olla merkitystä. Ellei sitten bittejä oikeasti tulkita väärin, mutta se taitaa olla harvinaista(?).