• MTOM rules:
    - When submitting phase opens, you are authorized to upload up to a maximum number of medias (configured by the admin).
    - Once submitting phase ends, voting phase starts and you will be able to vote for your preferred media.
    - At the end of the voting phase, the winner will be awarded !

Erilaisista tinaseoksista ja juotoksista

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Moikka! Onko tässä Uraltonen tinassa jotakin etua muihin ja tavallisempiin? Nyt on projektina konkkien vaihto 60-luvun vahvistimeen.

Multicore Juotostina 500G 1.0mm - CRYSTAL 5-400
Tina-lyijyseos elektroniikan juotostöihin. Koostumus Sn 40% / Pb 60%. Sulamispiste +188°C. Juottimen suositeltu lämpötila vähintään +245°C. Juoksute (fluksi) Ersin- kolofonihartsi, heikosti aktivoitu, halidivapaa Crystal 400, kristallinkirkas jäämä, ei vaadi pesua.
SISÄLTÄÄ LYiJYÄ. ESIM. KORJAUSTÖIHIN. MYYDÄÄN VANHA VARASTO LOPPUUN.
http://www.uraltone.com/kauppa/index.php?cPath=85

edit. ainakin se on multicore, joten tilannen sen. ( http://www.sci.fi/~oh2bio/juotoskoulu/ ) Minulla on Bebekin vanha 500g rulla, mikä ei ole. Tietoa koostumuksesta siinä ei ole mutta tuo 40/60% taitaa olla muuten aika 'tavallista'?
 

jjahifi

Käyttäjä
Liittynyt
24.2.2007
Viestejä
15 998
Kaupunki
Kaarina
K J Manner sanoi:
Moikka! Onko tässä Uraltonen tinassa jotakin etua muihin ja tavallisempiin? Nyt on projektina konkkien vaihto 60-luvun vahvistimeen.

Multicore Juotostina 500G 1.0mm - CRYSTAL 5-400
Tina-lyijyseos elektroniikan juotostöihin. Koostumus Sn 40% / Pb 60%. Sulamispiste +188°C. Juottimen suositeltu lämpötila vähintään +245°C. Juoksute (fluksi) Ersin- kolofonihartsi, heikosti aktivoitu, halidivapaa Crystal 400, kristallinkirkas jäämä, ei vaadi pesua.
SISÄLTÄÄ LYiJYÄ. ESIM. KORJAUSTÖIHIN. MYYDÄÄN VANHA VARASTO LOPPUUN.
http://www.uraltone.com/kauppa/index.php?cPath=85

edit. ainakin se on multicore, joten tilannen sen. ( http://www.sci.fi/~oh2bio/juotoskoulu/ ) Minulla on Bebekin vanha 500g rulla, mikä ei ole. Tietoa koostumuksesta siinä ei ole mutta tuo 40/60% taitaa olla muuten aika 'tavallista'?
Näin äkkiseltään ja asiaa täysin tuntematta veikkaisin, että tuo tina-lyijyseos on varsin lähellä sitä mitä Sansuissa on alunperin käytetty. Eli sitä vaan kun on tosiaan multicore yms. Uusissa tinoissahan ei saa olla lyijyä, joten alkuperäistä muistuttavan hankkiminen vaikeutuu koko ajan...

t. jjahifi
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Vaativissa kohteissa käytetään seosta, jossa on lisäksi 2-3% hopeaa tai kuparia seassa. Lyijyn kustannuksella. Audiokäyttöön soveltuu molemmat. Jos tarvitsee lujempaa juotosta, niin Cu- seosteinen sitten. Juottimen lämpötila ei ongelma.
 

Kimmo.Niinimäki

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
217
Lyijyttömät tinat ovat sikäli inhottavampia juotettavia, että ne vaativat kovemman lämpötilan kunnollisen juotoksen syntymiseen. Se sitten taas saattaa olla ikävä juttu herkkien systeemien juottelussa. Mäkin olen tässä vuosien varrella etsiskellyt hyviä tinoja ja pääsääntöisesti käytän aina hopeaseostinaa.

Joku fiksumpi joskus sanoi, että lyijyllinen tina on juottajalle vähemmän haitallista mutta luonnolle haitallisempaa kun taas lyijytön on juottajalleen haitallisempaa. En osaa perustella tuota mutta joku varmaan osaa...

Tällä hetkellä korkein hopeapitoisuus, johon itse olen törmännyt, on hieman alle 10% ja seassa on vielä 0,1% kultaakin. Referenssitinaa.. :p

-Kimmo-
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Kannattaa ostaa tinaa missä on hopeaa mukana. On omien kokemuksien mukaan helpompaa tinata eikä tule tinausvirheitä niin helposti. Saattaa olla että noissa hopeatinoissa on fluksikin parempaa joka selittäisi tuota helpompaa juottamista. Se sopiiko Vintage vehkeisiin on ihan makuasia, itseäni sylettää nuo huonot saumat ja en normitinaan enää koske.
 

Samuli^

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
8
"Joku fiksumpi joskus sanoi, että lyijyllinen tina on juottajalle vähemmän haitallista mutta luonnolle haitallisempaa kun taas lyijytön on juottajalleen haitallisempaa."

Arvelisin tämän perustuvan lyijyttömässä juotoksessa tarvittavaan korkeampaan lämpötilaan: Fluksi katoaa helpommin savuna ilmoille, ja juottaja saa tuota myrkkyä silmiinsä ja keuhkoihinsa.
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
225
Kaupunki
Kuopio
Lyijyllistä varmaan saa tulevaisuudessakin ihan suhteellisen mukavasti, nimittäin vanhat laitteet jotka on aikanaan normaalilla lyijyllisellä tinalla juotettu, niin pitää edelleenkin korjatessa juottaa lyijyllisellä. Noita ei saa sekoittaa keskenään, ei edes siten että käyttää samaa kolvinterää molempiin.

Itse ainakin suosin lyijyllistä tinaa, kun sulamispiste on alhaisempi ja jälki on siistimpää, lyijyttömät juotokset ovat luonnostaan "epäsiistimpiä".

t. Janne
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Lyijyttömän tinan ulkonäkö poikkeaa lyijyllisestä. Lyijytön juotos on mattapintainen ja juotos pitäisi onnistua laakista. Juoksute kuluu pois. Jos pitää korjata, niin voi käyttää jotain juotospastaa, juoksutetta. Tämä perustuu jonkinlaisiin kokemuksiin. Korkeampi lämpötila aiheuttaa lisää rajoituksia "polttoajalle". Varsinkin pertinax ( laminaatti?)- pohjaisille piirilevyille.
 

Mika K

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
13 053
Kaupunki
Olut, eikun Oulu..
Ei omaa kokemusta (poks) aiheesta, mutta maalaisjärjen perusteella suosittelisin irroitettavan kun ei siitä haittaakaan voi olla.. :D
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Niin kyllä minäkin niin ajattelin, mutta kun aihe on kokonaan uusi, ei aina arvaa kaikkea. Joskus voi olla hyvä että lämpöä tasaa ja vetää itseensä jokin. Näyttävät muovisilta nämä kannat, mustia.

Tässä triviaali kysymys. Unohdin hajamielisyydessäni katsoa ensimmäisen vaihtamani elkon napaisuuden. Laitoin sen vain summamutikassa kiinni, mutta taisi mennä oikein päin? Kuvassa on vanha ja uusi rinnan samoin päin kuin sen tulin juottaneeksi. http://xs219.xs.to/xs219/07371/pystyelko.jpg

Kuvassa on kytkentärima juottamista odottamassa. Rupesin juottamaan uutta komponenttia alempaan reikään, joka on samalla niittinä. Tuntuisi onnistuvan hyvin ja vanhan komponentti irtoaa kätevästi sivuleikkureilla. http://xs219.xs.to/xs219/07371/kytkentarima2.jpg Rima näyttää puhtaalta, mutta vähän näytin hiekkapaperia sille samoin kuin uusien komponenttien johtimiin. Lisäksi muotoilin johtimen niitin reikään puolin ja toisin mutkille pihdeillä, jotta sain ennen juottamista jo jonkinlaisen puristusliitoksen aikaiseksi. http://xs219.xs.to/xs219/07371/kytekentarima3.jpg Turhaa hifistelyä vai jotain muuta?
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Miten Orange Dropsit ovat oikein merkitty? Kuvassa oikealla on kai laskun rivin yksi kondensaattori ja vasemmalla pari riviltä kolme? Ettei vain olisi menneet väärin päin toimitukseen. Täytyy sanoa että kummalliset ovat kylkeen painetut merkinnät! Alkuperäiset, joita nämä korvaamaan tulevat, ovat 0,05 ja 0,005 (2kpl) mikrofaradia. http://xs219.xs.to/xs219/07371/OrangeDrops.jpg

edit.
http://www.sbelectronics.com/images/PDFs/718p719p.pdf PDF-tiedosto
"The first two digits are the significant figures, the third is the number of zeros following (i.e. 222 = 2200 pF = 0.0022 μF)" Siis tuo listani ensimmäinen jota on yksi kappale: 473 = 47000pF = 0.047μF. Oikein nähdäkseni, kiinni vaan! :)
 
T

terae

silmaauki sanoi:
Ehkä tuota juottamista varten kannattaa säästää vanha jo loppuunkäytetty putki. ;)
Ei se putki siitä kannan lämmöstä ota nokkiinsa, sehän lämpenee paljon enemmän sisältään tyhjiössä normaali käytössä. Putkeahan nimenomaan hehkutetaan sieltä alhaalta.

Toinen asia on mielekkyys, miksi ihmeessä lisätä juotettavan kannan perään kiinni jotakin, mikä vie lämpöä juotoshetkessä pois siitä pisteestä missä pitäisi lämmetä paljon?
Suomeksi: se juotos on helpompi saada onnistumaan ja tapahtuu nopeammin, jos on vain sen kannan liitäntäpinta lämmitettävänä, eikä tarvitse juotoksen yhteydessä lämmittää myös putkea siinä samalla. Se lämpö johtuu pois juotettavista osista, ja tulee helposti huono juotos, mikäli siinä on ylimääräistä tavaraa mukana. Eikä se lämmön määrä ole niinkään tärkeä kannan pilalle menon kannalta, kuin se aika mitä sitä lämmitellään. Eli pelkkä kanta kiinni ja juotetaan kunnolla.

Lämpöä kannattaa johtaa pois ennen komponenttia niissä tapauksissa, missä juotettava komponentti on juotoslämpöön nähden turhan herkkä. Komponenteissa sillon kyllä kerrotaan kuinka pitkään se kestää milläkin juotoslämmöllä lämmittelyä. Jos lämpöä tarvitaan hieman enemmän erilaisen tinalaadun vuoksi, voidaan lämpöä siirtää pois aivan komponentin jalkojen juuresta jollain klipsillä tms. mikä siirtää osan lämmöstä itseensä siinä kohden missä ei enää periaatteessa tarvisi lämpöä olla. Sitten hieman enemmän lämpöä sinne itse juotokseen ja homma hoituu.
 

silmaauki

Hifiharrastaja
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
16 608
Kaupunki
Tois pual jokke
Terae saattaa olla tässä tapauksessa ihan oikeassa. Olen vain rca-liittimien juotoksen yhteydessä huomannut, että mikäli ei kolvattavaa liitintä ole tunkenut vastakappaleeseen, niin liittimen eristet saattavat kovassa lämmityksessä hieman sulaa ja liitimen geometria saattaa jäähdyttyä olla päin peetä.

Kuvittelin, että tässä olisi samaa ongelmaa.
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
ealab sanoi:
Lyijyttömän tinan ulkonäkö poikkeaa lyijyllisestä. Lyijytön juotos on mattapintainen ja juotos pitäisi onnistua laakista. Juoksute kuluu pois. Jos pitää korjata, niin voi käyttää jotain juotospastaa, juoksutetta. Tämä perustuu jonkinlaisiin kokemuksiin. Korkeampi lämpötila aiheuttaa lisää rajoituksia "polttoajalle". Varsinkin pertinax ( laminaatti?)- pohjaisille piirilevyille.
Ps. Onko tiedossa puhtaan tinan pakkaskesto- ominaisuudet. Voi tinarutto iskeä. Mikäli laitteet nyt pakkasta kokevat.
 
T

terae

silmaauki sanoi:
Terae saattaa olla tässä tapauksessa ihan oikeassa. Olen vain rca-liittimien juotoksen yhteydessä huomannut, että mikäli ei kolvattavaa liitintä ole tunkenut vastakappaleeseen, niin liittimen eristet saattavat kovassa lämmityksessä hieman sulaa ja liitimen geometria saattaa jäähdyttyä olla päin peetä.

Kuvittelin, että tässä olisi samaa ongelmaa.
Juu, halvoissa RCA-liittimissä on vähän toinen juttu; niissä on edullista muovieristettä joka ei kestä juotoslämpöä. Sitä samaa, mikä halvoissa kaapeleissa aiheuttaa harmaita hiuksia sulaessaan juottamisen yhteydessä. Tuon vuoksi teflon-eristeet on hieno asia, juottamisen kannalta todella paljon paremmat ominaisuudet (ei eristeet sula epämääräisesti).

Putken kannat on erilaista materiaalia, ne on tehty kestämään lämpöä paljon enemmän kuin muovieristeet RCA-liittimessä.
 

Pesonen

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
1 008
K J Manner sanoi:
Tässä triviaali kysymys. Unohdin hajamielisyydessäni katsoa ensimmäisen vaihtamani elkon napaisuuden. Laitoin sen vain summamutikassa kiinni, mutta taisi mennä oikein päin? Kuvassa on vanha ja uusi rinnan samoin päin kuin sen tulin juottaneeksi. http://xs219.xs.to/xs219/07371/pystyelko.jpg
Taisi mennä väärin? Millaisessa kytkennässä tuo mahtaa olla?
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Jani P sanoi:
Taisi mennä väärin? Millaisessa kytkennässä tuo mahtaa olla?
Vahvistin toimii kuitenkin nyt. :p Ajattelin näin: uuden pystyelkon kyljessä on tuo nuoleksi tai aksiaalisen konkan uraksi tulkittava väkänen ja nuolen takapuolella on miinusmerkin näköinen kuvio. Ja siis väärin? Täytyypä hakea nyt netistä, joskus sellaisen sivun olen nähnytkin.

Tässä kuva missä se on, toisen kanavan osalta. Rinnan vastuksen kanssa. Kaksi toisen kanavan pääteputken kantaa näkyy siinä ja ylempänä kuvassa esiasteen (?) viimeinen putki, johon konkan plussapuolelta näkyy menevän johdin. http://xs119.xs.to/xs119/07370/pystykonkkaa.jpg

edit. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/mbl/sahko/kondensaattorit.htm Oikeassa tietenkin olit! Taitaa tämä ottaa taas kolvin kuumaksi.. Onkohan nämä konkat menneet nyt huonoksi? Kyseessä on onneksi halvat konkat ja taidan laittaa suosiolla käyttämättömät tilalle. Muuten menee hyvin mutta yksinkertaisimpiin juttuihin sitä vaan kompastuu!
 
Ylös