Ensimmäinen kaiutinmalli: hopo

aaninen

Harrastajakumppani
Liittynyt
12.9.2010
Viestejä
73
Kaupunki
Joensuu
Ensimmäinen kajarimalli on kotelon osalta piirretty.

Enää puuttuu liimalevyn toimittaja. Paikalliset firmat ei ole tarjouspyyntöihin vielä vaivaantuneet vastaamaan, niin pitänee soitella niiden perään. Materiaalina massiivikoivu, ja pinta petsauksen jälkeen vahataan. Näin ainakin yritän myydä tuotteeni. Toki lakattua/maalattuakin saa, mutta joudun käyttämään alihankkijaa ohennepohjaisten aineiden kanssa. Syynä siihen tolkuttoman kalliit kustannukset pintakäsittelytiloista. Vesiohenteisia voi hieman vähemmän räjähdysalttiisti käsitellä. Petsin värin/sävyn voi asiakas valita toivomakseen. Maalatut pöntöt teen MDF-levystä, koska niissä massiivipuu olisi vain tuhlausta sekä rahallisesti että ajallisesti.

Jakosuotimiin on alustavat komponentit jo tilattu ja toimitettukin tänne, mutta paremmin pääsen niitä viilaamaan kun LspCad saapuu. Sen pitäisi saapua nyt tulevalla viikolla. Tämän kaiuttimen osalta ainakin on tarkoituksena ns. OpenSource -periaate. Kaikki suunnitteludata julkaistaan tänne palstalle, ja jokainen voi antaa oman näkemyksensä niistä. Jatkossa voi olla, että joudun pidättämään suunnitteludatan itselläni, mutta ainakin tämä kaiutin on vapaa yksityiseen käyttöön. Toki tuo kotelo on hieman monimutkainen tehdä käsisirkkelillä omassa autotallissa. Senpä takia odotankin olevani edullisin toimittaja koteloille. Suunnittelu menee enemmänkin talkoilla sitten.


hoponen.jpg


Aiemmin on ollut ko. kaiuttimesta keskustelua DIY-alueella "Kaverille 2-tie" ketjuna. Kuvia jo tehdystä parista löytyy tuolta:

http://www.telemail.fi/aaninen/kuvat.html <- hopo-sanaa kun klikkaa, aukeaa diaesitys.


Periaatteena hopossa on 2.5-tie passiivisuodoin. Ylempi bassokeskiääni toistaa matalalta keskiäänille asti ja on alipäästetty 2. astetta 2400 hertsistä. Siitä ylemmät toistaa diskantti, joka on ylipäästetty 2. astetta 2800 hertsistä. Pieni ero varsinaisilla jakotaajuuksilla tekee summatusta vasteesta tasaisemman, kuin laskemalla kummallekin elementille tarkalleen saman jakotaajuuden.

Alimman puolikkaan tien tarkoituksena on korjata kaiuttimen baffle steppiä. Eli kotelon etulevyn suuntaavuudesta johtuvaa korostumaa. Baffle step johtuu ilmiönä siitä, että kotelon etulevystä tulevat suorat heijastukset korostavat kuuntelupaikalle tulevaa vastetta. Toki tätä voi kompensoida jossain määrin sijoittelulla, mutta yleensä on aina suotavaa jättää hieman hajurakoa kaiuttimen ja sen takana olevan seinän väliin. Alempana oleva bassokeskiääni siis alipäästetään ensimmäistä astetta vähän alle 200 hertsistä, jolloin se nostaa bassojen tasoa sillä kaistalla mikä on ympärisäteilevä tällä kotelolla.



Keskustelua odotellen,

Jussi H.
 
Se on moron Jussi!
Onko tämä malli kuinka lähellä sitä 5-kulma kaiutinta mitä soitettiin siellä kevään DIY-tapahtumassa
putkivahvistimilla...
Terv.: jt
 
Varsin identtinen sen DIY-tapahtuman mallin kanssa. Hieman hiotumpi kotelo vain ja jotain päivitystä jakosuotimiin.


T: Jussi H.
 
LspCAD saapui eilen ja mallinsin jakosuodot:

kaistat.png




Pystysuuntaavuus:

pystysuuntaavuus.png




Vaakasuuntaavuus:

vaakasuuntaavuus.png
 
Jyrki_H sanoi:
Odotettavissa kuoppaa tehovasteeseen 2.5 kHz:n kohdalle?


Voi olla, että hieman pitää jompaa kumpaa kaistaa pistää enempi toisen päälle vielä. Jää nähtäväksi mittauksissa. Aika hyvin 5-kulmio kotelon muoto kyllä pehmentää nuo offaxis montut.
 
Kiva olemus näillä Hopoilla muotoineen ja petsattuine puupintoineen. Varmaankin eri puulaatuja tuli mietittyä, mutta mikä sai valitsemaan koivun? Kuinka paksua levy on? Noissa mitoissa voisi toimia hyvin jo alle 20mm, arvelisin.
 
Mäntyyn ei kannata itseään kunnioittavan puusepän hairahtua. Ei oikein ole kelvollista huonekaluissa käytettäväksi. Jalopuut toki kiinnostaa, mutta ongelmana on liimalevyn saatavuus. Toki sormijatkettua liimalevyä löytyy helposti, mutta ulkonäöllisesti en oikein hyväksy sitä kaiuttimissa.

Koivusta saa kyllä petsattuna vaikka minkä näköistä. Aloin tuossa reissutessa miettimään sellaista vaihtoehtoa, että etulevy ja katto tuosta hoposta tulisikin MDF-levystä. Levyn pintaan sitten viilu. Katto ja etulevy tarkkaan jiiriin ja kulmaan iso pyöristys. Viilun sitten kasteltuna taivuttaisi pyöristyksen yli jatkumaan etulevystä suoraan kattoon. Viiluna löytyy sitten vaikka mitä puulajeja käytettäväksi. Mm. pähkinäpuu yhdistettynä perinteiseen koivuun on melkoisen mukavan näköinen. Viilun ja massiivikoivun rajan voi hioa ihan tasaan ja lopputuloksena on hieman intarsiaa muistuttava jälki. Alla olevassa kuvassa näkyy vähän vastaavaa, mutta upotettu tumma puu on 6 mm paksua ja työstöt tehty CNC:llä:

pompeli2.jpg



Haittana massiivipuun käytössä etulevyssä on se, että liimalevy elää ajan mittaa aina eri tavalla eri syyn suuntiin. Noissakin ekoissa hopo-mallin kajareissa tuli käytännön ongelmia saada elementit vuoden päästä irti ja takaisin. MDF-levy olisi paremmin kuollutta elämisen suhteen. Toki rakennetta pitää hieman miettiä tarkemmin kun yhdistää eri materiaaleja. Toinen ulkonäöllinen asia on tuo refleksikäytävän aukko lattian rajassa. Jos etulevy on viilutettua levyä, jää levyn pääty näkymään aukossa. Tämän vuorostaan ratkaisisi perinteinen refleksiputken käyttö suoraan etulevyssä ja jatkamalla etulevyn lattiaan asti. Äänellisestikin olisi parempi, että refleksiputket sijaitsee mahd. lähellä elementtejä. Toki sitten tulee kompromissiksi putken pituuden rajoitukset, mutta kyllä ne pitäisi tuohon pönttöön sisälle sopia.


T:

Jussi H.
 
aaninen sanoi:
Mäntyyn ei kannata itseään kunnioittavan puusepän hairahtua. Ei oikein ole kelvollista huonekaluissa käytettäväksi. Jalopuut toki kiinnostaa, mutta ongelmana on liimalevyn saatavuus. Toki sormijatkettua liimalevyä löytyy helposti, mutta ulkonäöllisesti en oikein hyväksy sitä kaiuttimissa.

Niin, ei varmaan parketin näköinen ole kovin kiva. Mutta mitenhän eläminen on erilaista koivussa, männyssä ja kuusessa.
 
Ei ne eri puulajit niin valtavasti elämiseltään eroa toisistaan. Yleensäkin puutavaraa pitää säilöä tovi verstaalla ennen kuin niistä kannattaa alkaa mitään tehdä. Pelkkä kuivaamossa kuivaaminenkaan ei riitä sisäisten jännitysten poistoon, vaan senkin jälkeen kannattaa säilyttää puutavaraa 2-6 kk verstaalla, niissä olosuhteissa missä sitä tullaan työstämään. Aika riippuu siitä miten paksua puutavara on. Ohut soiro tasaantuu nopeammin kuin paksu lankku. Tehtaalla, missä olin töissä, oli ongelmia kosteuden kanssa vaikka siellä oli jo automaattinen kostutusjärjestelmä ilmalle. Se vaan ei toiminut riittävän hyvin enää kevättalvesta jolloin ilman suhteellinen kosteus on pienimmillään. Kesällä vuorostaan taas ilma oli kosteinta ja järjestelmällä ei voinut kuivata ilmaa.

Kosteuden kanssa täytyy tehdä aina kompromisseja, koska ei voida tarkalleen ennustaa millaiseen kotiin huonekalu päätyy. Jokaisen tilan ilmankosteus on hieman erlainen, ja puu elää niissä eri tavalla. Peruslähtökohtana pidetään verstaassa 35 % ilmankosteutta, jolloin valmis tuote toimii hyvin useimmissa kodeissa. Esimerkkinä suora sähkölämmitys tuottaa kaikkein kuivimman ilman sisätiloihin, kun taas puulla lämmitettävä uuni nostaa kosteutta. 35 % ilmankosteudessa puun oma kosteus pysyy melko matalana, eli ns. puusepänkuivana.

Havupuissa tulee ongelmia myöskin työstäessä. Pihkainen ja pehmyt puu tylsyttää terät nopeaan ja pihka tukkeaa myös päästöpinnat teristä nopeasti minkä takia ne alkavat nopeasti polttaa. Havupuut ovat myös pehmeitä verrattuna koivuun.

Tuolta löytyy aika paljon tietoa puualasta:

http://www.puuproffa.fi/

MDF-levyn hyvänä puolena on sen tasainen koostumus materiaalina, eli se elää joka suuntaan samalla tavalla. Massiivipuu vuorostaan aina eri tavalla eri syiden suuntiin. Ongelmana MDF-levyssä on vuorostaan liima-aines mikä sitoo massan yhteen. Liima-aines tylsyttää terät vielä nopeammin mitä havupuun pihka. MDF-levyä ei voikaan työstää kuin kovametalliterillä, pikateräs pitää unohtaa. Kovametalliterät vuorostaan tuo lisää teräkustannuksia.



T:

Jussi H.
 
Erään merkiltä mainitsemattoman kiintolevyn hajoamisen takia meni jonkin verran kuvia bittiavaruuteen.

Tuossapa uutta tyylisuuntaa hopoista:

hoponen.jpg



Ruskea osa kuvastaa pähkinäviilua ja vaalea on massiivikoivua. Toki puulajeja voi vaihdella. Ajatuksena tehdä katto ja etulevy vanerista ja taivuttaa pähkinäviilu märkänä tuon etukulman pyöristyksen yli jatkumaan etulevystä suoraan kattoon. Refleksiputki toimii teknisesti paremmin tuossa elementtien alapuolella suoraan etulevyssä, mutta innoihmisiltä on tullut palautetta, että kaarimainen aukko alaosassa näytti "kivalta"... tiedä tuosta sitten.

MDF pitää unohtaa etulevystä ja vaneri on ainoa vaihtoehto joka ei pärähdä solmuun kun siihen liimaa märän viilun.
 
aaninen sanoi:
Refleksiputki toimii teknisesti paremmin tuossa elementtien alapuolella suoraan etulevyssä, mutta innoihmisiltä on tullut palautetta, että kaarimainen aukko alaosassa näytti "kivalta"... tiedä tuosta sitten.

Minunkin mielestä alkuperäinen refleksiaukko on hieno. Onko siinä vikana että refleksikäytävä alkaa bassokalvon välittömästä läheisyydestä?
 
No pidetään sitten kaarimaisesta refleksiaukosta kiinni.

Tässä kuvassa näkyy suunnilleen, miten bafflestep syö bassotaajuuksia kyseisellä kotelolla. Mallinnuksessa tosin on käytetty suorakaiteen muotoista lootaa, mutta sama periaate toimii myös viiskulmaisella.

kotelossa.png


Seuraavassa mallinnuksessa on tuotu kotelonsuunnittelupuolelta ylläoleva vaste kummallekin bassoelementille ja bafflestep on korjattu jakosuodoilla:

horizontal_bafflestep_mukana.jpg
 
Jepsan.

Nyt on hopojen osat olleet viikon pultattuina vanerilättyihin ja soineet dipolissa. Bassopulaa korjasin vanhalla prototyypillä kardioidisubbarista niin omaan makuun nuo ihan hyvin toimii. Subbari on melkoinen purkkaviritelmä jemmaelementeillä, mutta periaate toimii hyvin. Kunhan nyt saa hopot vähän parempaan vaiheeseen, pitää tutkia hieman miten metrikkeihin kaavailtu bassopuoli toimisi Hypexin AS2.0 - 100 moduulilla subbarina.

Pitäisi varmaan kiinnostuneille tarjota tilaisuus kuunnella nuo dipoliversiotkin ja ajattelin harrastuksen tiimoilta iltamaa. Paikkana Joensuun Heinävaara, mutta ajankohtaa pitää miettiä vielä. Kaiuttimet on kyllä ulkonäöllisesti täysin protoasteella vielä, mutta ei nuo dipoliin jääkään.


T: Jussi H.
 
Huomenna pitää mennä kovistelemaan liimalevyn valmistajaa, josko siltä saisi levyä.

Mallintelin vähän etukankaan muotoa:

hoponenetukankaalla.jpg


Tuumin, että tuolleen rehellisesti lätkäsemällä tulee varmaan paras. Ei sitä saa oikein noihin kotelon omiin muotoihin mitenkään sovitettua.
 
Muistellakseni vanhoja projekteja ajelin mittausetin kanssa Kiteelle kaverin luo saunomaan ja räpsäsin hopo MkI kajarista vasteen. Sijoituksena on puurakenteisen talon olohuoneen nurkka, mutta basson taso ei siinäkään vielä häiritse.

makenluonaNurkassa.png
 
Back
Ylös