Meninpä sitten (ehkä Suomen pioneerina) tilaamaan
XPA-1-monoblokit. Ajattelin raapustaa esittelyn/arvostelun näistä Suomessa luultavasti melko tuntemattoman merkin referenssipäätteistä.
http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Emotiva XPA-1 mono blocks/emot2.jpg
Edeltäneisiin päätteisiini (CA 840W ja XTZ AP100) nähden nämä ovat hieman järeämpää sarjaa. Massaa yhdellä laatikolla on 14 kiloa enemmän, mitattua tehoa noin 6-/3-kertaisesti ja kotelon tilavuus about 15 litraa suurempi. Käyttöoppaassa neuvotaan nostamaan 34kg keijukaisia jaloilla eikä selällä - siinä ja siinä onko tuo ohje tarpeellinen vielä näillä massoilla
.
Virtalähde:
Emon muuntaja on melkoinen murkula (15,5cm halk., 12cm syvä) ja pääte on hieman etupainoinen 8). CA 840W:ssä mainostettiin olevan samankokoinen muuntaja kuin Emossa (1,2kVA), mutta Emon muuntaja on arviolta 2cm suurempi sekä halkaisijaltaan että syvyydeltään. Liekkö Emon muuntaja siis oikeasti esim. 1,5kVA. Muuntajan ympärillä on muuntajan peittävä metallikehikko sähkömagneettisena suojana.
http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Emotiva XPA-1 mono blocks/Emo_etulevy_auki.jpg
Idle-kulutus per pääte on noin 75-78 wattia, joka saavutetaan noin 30min päällä olon jälkeen Technoline Cost Controllin mukaan.
Päätetransistoreita on 24 per pääte, joiden generoiman lämmön imee vahvaimen sivut peittävät massiiviset jäähdytinrivat. Tehoa on mitattu tulevan noin 600w 8 ohmiin 0,1-0,2% säröillä, eli vahvistimessa on huomattavan korkeat maksimi käyttöjännitteet (100V+). 120,000µf suotokonkkapatteristo (12 x 10,000µF) koostuu 63V konkista. Normaalissa vahvistimessa 63 voltin käyttiksellä saadaan 8 ohmiin ottotehoa vain noin 490 wattia (joista kaiuttimille menee se 60 pinnaa). Emotiva sen sijaan on differentiaalinen vahvistin (”quad differenttial”), eli ilmeisesti samaan aikaan kun vahvistimen toinen vahvistinkortti menee positiiviselle puolijaksolle, toinen vahvistinkortti menee negatiiviselle puolijaksolle ja ne yhdessä synnyttävät potentiaalieron, joka on kaksinkertainen normaalivahvistimeen verrattuna. Siten 63V konkat mahdollistavat maksimissaan 126 voltin käyttiksen. (Konkkia olisi myös mahdollista kytkeä vuoroin sarjaan ja rinnan, jolloin maksimijännite tuplaantuisi, mutta kapasitanssi pienenisi neljänteen.)
http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Emotiva XPA-1 mono blocks/konkat.jpg
Kondensaattorit määräävät lopulta sen kuinka paljon jatkuvaa ja hetkellistä tehoa vahvistimesta irtoaa mataliin kuormiin (jos vain päätetrankut sallivat nämä tehot ja muuntaja jaksaa puskea virtaa kuumentumatta, mitä se usein hetkellisesti jaksaa paljonkin yli speksatun arvon). Mikäli suotokapasitanssia ei ole tarpeeksi, alkaa vahvistimen DC-jännite notkua, eli se tippuu jokaisen sähköverkon 50Hz syklin loppua kohti joitakin prosentteja (tulee nk. rippeliä) ennen kuin uusi sykli taas lataa konkat täyteen ja palauttaa jännitteen takaisin maksmimiin. Käyttöjännitteen notkuminen laskee saatavia RMS-tehoja.
Muutama esimerkki:
Maksimi
käyttökelpoinen käyttöjännite vahvistimessa on luultavasti 100V luokkaa, josta kaiutinterminaaleille pääsee ab-luokkaisuuden hyötysuhteesta johtuen noin 70 voltin jännite (noin 600w 8 ohmiin). Tuolla käyttiksellä (100V) 120,000µF kondensaattorit varaavat itseensä noin 600 joulen energian (varautunut energia lasketaan ½*C*V2 , jossa C on kondensaattorien varauskyky faradeissa ja V kondensaattoreiden jännitteenkesto volteissa, eli tässä tapauksessa E = 0,5*12*10^-2*(100^2) = 600J). Maksimaalisen tehona tämä tarkoittaa 20ms sykleissä (jos konkat tyhjennettäsiin kokonaan tuona aikana, eli aikana jonka välein 50Hz sähköverkossa muuntaja lataa konkat) P= (600 joulea) / (2*10-3 s) = 600,000W = 600kW. 600w antoteho tarkoittaa noin 600w/0,65 = 923W ottotehoa sähköverkosta, josta saadaan laskettua vahvistimen DC-jännitteen notkuminen tuolla kulutuksella: 923W/36500W = 0,15 %:ia, eli notkuminen on hyvin pientä.
Tilanne muuttuu jos kuorman impedanssia lasketaan, sillä käyttöjännite jää alemmaksi eikä kondensaattoreihin varaudu yhtä paljon energiaa, vaikka lähtöteho on moninkertainen. Otetaan kuvitteelliseksi 1ohm lähtötehoksi esimerkiksi 1700 wattia. 1700 watin lähtöteho tarkoittaa ab-luokkaisella noin 2700 watin ottotehoa verkosta, mikä taas tarkoittaa noin 52 voltin käyttöjännitettä (kaiutinlähdöissä noin 41V). 120,000µF konkat lataavat 52 voltin käyttiksellä itseensä energiaa E = 0,5*3*10^-2*(52^2) = 162,2J (vrt. 8ohm tilanne 600J). Tämä määrä energiaa tarkoittaa tehoksi muutettuna (edelleen lasketaan että koko määrä käytettäisiin 20 ms:ssa) P = (162,2 joulea) / (2*10-3 s) = 81,100W = 81,1kW. 1700w antoteho tarkoittaa taas noin 1700w/0,65 = 2615W ottotehoa sähköverkosta, josta saadaan laskettua vahvistimen DC-jännitteen notkuminen tuolla kulutuksella: 2615W/81100W = 3,2 %:ia, eli notkuminen on jo paljon suurempaa kuin 8 ohmin maksimitehoilla. Laskujen perusteella kuitenkin vaikuttaisi (mutulla... ei tiedetä mm. tasasuuntaimien toimintaa, että lataavatko jokaisella jaksolla vai jokaisella puolijaksolla konkkia jne.) siltä, että mikäli muuntaja ei ala yskiä näillä tehoilla, niin kondensaattoripankki saattaisi riittää jopa 2000w jatkuviin tehoihin 1 ohmiin. Joka tapauksessa on selvää, että virtalähteen mitoitus (ei tarvitse lisälaatikoita
) ja sillä tuotettavat tehot ovat vähintään riittävät, joten viimeisien wattien miettiminen on turhaa. Testaaminen olisi kyllä mielenkiintoista.
Pahoittelut, että laskuissa on käytetty hieman erilaisia hyötysuhteita eri paikoissa, lopputulokseen eivät vaikuta merkittävästi
Vahvistimen sisällä:
Nopean toimivuustestin jälkeen heitin toisen päätteen auki ja katsoin mitä se on syönyt. XTZ:n kanssa saman valmistajan (Tonewin/-winner) kädenjälki näkyy mm. siinä, että XTZ:n päätteiden tapaan myös Emotivoissa on vahvarin etupäälle oma pienempi muuntaja sekä koko laitos saa virtansa dedikoidun virtafiltterin läpi. Kakkosmuuntaja on emoissa pakkamuuntaja eikä toroidi kuten XTZ:ssa. Pakkamuuntajan hyveisiin kuuluu pienempi loiskapasitanssi ensiön ja toisin välillä (=parempi häiriösuodatus), mutta ne pitävät joskus toroideja enemmän mekaanista mölyä. Tässä tapauksessa asia ei onneksi ole niin.
http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Emotiva XPA-1 mono blocks/emo_takalevy_auki.jpg
Vahvistimen mielenkiintoisiin puoliin kuuluu ilman opareita toteutettu (/diskreetti) etupää. Opareita etupäässä on tästä huolimatta kaksi (NE5532 & valkoinen 4N35 -fototransistori), mutta niiden funktio lienee jossain muualla (ehkä etupään virtojen reguloinnissa tjsp.). Luultavasti balansoitu differentiaalinen rakenne yhdessä diskreetin etupään kanssa antaa vahvistimelle niin hyvän säröarvot siihen nähden, että se on matalalle biasoitu ab-luokkainen. Kuvassa XPA-1:n diskreetti etupää (vas.) ja XPA-2:n ei-diskreetti etupää:
http://i817.photobucket.com/albums/...va XPA-1 mono blocks/xpa-1xpa-2_front_end.jpg
http://i817.photobucket.com/albums/zz95/LegisActio/Emotiva XPA-1 mono blocks/Emo_etup4.jpg
Balansoimattoman tulon gain on huomattavan korkea, 32dB, eikä balansoidiun tulon gain mittauksieni perusteella eroa balansoimattoman tulon gainista (kuten yleensä on tapana, että balansoidun gain on esim. 6dB matalampi). Korkeasta gainista huolimatta balansoiduin tulon kautta Emo on 113dB herkillä kompressioajureilla lähes äänetön 10cm päästä torvea kuunneltuna silloin kun tuloon ei ole kytkettynä mitään signaalijohtoa. Tämä on mahtava suoritus noin korkealle gainille! Emo hylkii myös hyvin virtalähteen häiriöitä, eikä kaiuttimista kuulu lainkaan 50hz ja sen kerrannaisten pörinää kuten esim. CA:lla kuului (ei tosin häiritsevästi) reilusti pienemmästä gainista huolimatta.
Netistä löytyvän kirjoituksen mukaan Emon Slew rate on 97V/µs, ja vasteen -3dB on 150kHz tietämillä. Vahvistimessa käytettäneen melko pientä takaisinkytkentää korkeasta gainista päätellen, mistä kielisi myös se ettei kanttiaallon etureina piikitä vaan 100Hz, 1kHz ja 10kHz kanttiaallot piirtyvät liki täydellisesti (netistä poimittu tieto). Korkeasta slew ratesta ja oletettavasti pienestä takaisinkytkennästä johtuen TIM-särön esiintyvyys kovillakaan äänenvoimakkuuksilla on luultavasti epätodennäköistä.
Ääni:
Netissä on raportoitu, että viikon sisäänajossa tapahtuu paljonkin, mutta mielestäni päätteet soivat kolme päivää sitten heti boksista tempaistuina hienosti. Aiempiin päätteisiini verrattuna Emo tuntuu yhdistävän niiden hyvät puolet ja mennen kaikissa suhteissa pidemmälle. Annan tarkemmat kuuntelukommentit kunhan olen saanut eräät toiset monopäätteet ajamaan vähän diskantteja. Sanotaan kuitenkin, että en keksi juuri toivomisen varaa äänessä. Ehkä puutteita kuitenkin ilmenee verrattaessa toisiin monoihin, mene ja tiedä, ennakko-odotukset näille ovat vähintään yhtä kovat kuin Emoille.
