Elokuvien musiikki

[Janne]

Elokuvamusiikeissa ei minusta ole Viimeisen Mohikaanin voittanutta, Trevor Jonesin konsertti tuli käytyä katsomassa aikoinaan Oulussakin.

The Rock on Zimmerin parhaimmistoa.

Starship Troopers ja Armageddon on ihan mukiinmenevät myös.

Elokuvamusiikki on minusta ihan oma lajinsa, nykyisellään käytetään aika tehokkaasti jo samoja efektejä niin elokuvissa kuin tietokonepeleissäkin mutta soundtrackina myynti ei ole niin kovaa.

No, tässä on listattu kyllä paljon myös herkempää tai taiteellisempaa kamaa jota ei meikäläinen osaa noteerata elokuvissa tai sitten en vain katso oikeita elokuvia

 

[Kcrimso]

Olen suuri elokuvamusiikin ystävä. Oleellista elokuvamusiikissa on tietysti se että musiikki tukee elokuvan tarinankerrontaa, mutta pieni osa scoreista onnistuu paitsi alkuperäisessä tarkoituksessaan niin nousee myös itsenäisiksi taideteoksiksi jotka kestävät kuuntelua ilman alkuperäistä kontekstiaan. Tässä sarjasssa yksi suurimmista suosikeistani on Basil Poledouriksen score John Miliuksen elokuvaan Conan The Barbarian. Kirjoittelin tästä upeasta scoresta suuri pitkähkön arvostelun. Sen voi lukea täällä: https://pienemmatpurot.com/levyarvio-basil-poledouris-conan-the-barbarian-1982/

 

[tape69]

Käytiin eilen katsomassa Almodovarin uusin. Oli kyllä viimeisen päälle upea, tarinan kerrontaa tukeva Alberto Iglesiasin musiikki.

 

[PJK]

Olen suuri elokuvamusiikin ystävä. Oleellista elokuvamusiikissa on tietysti se että musiikki tukee elokuvan tarinankerrontaa, mutta pieni osa scoreista onnistuu paitsi alkuperäisessä tarkoituksessaan niin nousee myös itsenäisiksi taideteoksiksi jotka kestävät kuuntelua ilman alkuperäistä kontekstiaan. Tässä sarjasssa yksi suurimmista suosikeistani on Basil Poledouriksen score John Miliuksen elokuvaan Conan The Barbarian. Kirjoittelin tästä upeasta scoresta suuri pitkähkön arvostelun. Sen voi lukea täällä: https://pienemmatpurot.com/levyarvio-basil-poledouris-conan-the-barbarian-1982/

Omistan ehkä vajaat 100 elokuva/tv-sarja/pelisoundtrackia.

Minulla tilanne on enemmän niin päin, että en usein edes ole nähnyt aihetta ja silti pidän musiikista. En aina niin pidäkään niistä musiikeista, jotka vaativat visuaalisen puolen tuntemista. Näppituntumalta yli puoleen soundtrackeistani minulla ei ole mitään "liikkuvan kuvan" yhteyttä.

 

[Kcrimso]

En aina niin pidäkään niistä musiikeista, jotka vaativat visuaalisen puolen tuntemista.

Niin nehän ovat juuri sitä materiaalia joka ei sitten levyltä kuunnellessa toimi (vaikka olisivat täydellistä elokuvamusiikkkia siinä alkuperäisessä tarkoituksessaan).

 

[PJK]

Niin nehän ovat juuri sitä materiaalia joka ei sitten levyltä kuunnellessa toimi (vaikka olisivat täydellistä elokuvamusiikkkia siinä alkuperäisessä tarkoituksessaan).

Juurikin näin.

 

[PJK]

Japanilainen piirrettyjen ja pelien soundtrackmusiikki on viemässä mukanaan. Olen varmaan keskiarvona hankkinut joka kuukausi ainakin muutaman aiheen levyn jo vuosien ajan. Eli omassa mittakaavassa kovaa satsausta. Jotenkin vielä vain kasvanut kun on muutama säveltäjä, joilta haluaa koekuulla ns. "kaiken" ja ovat samalla tuotteliaita. Vuoden sisällä kymmeniä hankintoja tehtynä.

No, oman makuinen musiikki edellähän sitä pitää mennä, totta kai.

 

[QoE]

Jos ajatellaan, kotimaista, niin tässä varmaan on yksi klassikko. Heikki Aaltoila sävelsi musiikin noin 75 elokuvaan

 

[QoE]

Jos ajatellaan, miten musiikki kykenee kannattelemaan elokuvan teemaa sen eri kehitysvaiheissa, niin Einar Englundin säveltämä musiikki kansainvälistä huomiotakin saaneeseen v.1952 elokuvaan Valkoinen peura lienee kotimaassa yksi huippuja.

 

[PJK]

Kiitoksia suosituksista, pitääpä kokeilla. Soundtrack-puolelta tunnen tekijöitä oikeastaan vain Hollywoodista ja Japanista. Muitakin mestareita varmasti on.

Soundtrackeihin tunnutaan suhtautuvan ainakin paikoin hieman vähätellen. Vaikka tekijät voivat olla hienoja taiteilijoita. Tove Janssonkin sai kritiikkiä. Vielä 50-luvulla ajateltiin, että kuvittajana hän vain kuvitti mitä toiset olivat jo keksineet, eikä siis siksi voinut olla tosi taiteilija (lähteenä Janssonin elämäkerta).

Minulla on taiteilijaystäviä, kumpikaan ei tosin muusikoita, ja heiltä en ole ikinä kuullut mitään myönteistä soundtrackmusiikista, olen vähän esitellyt sitä. Vaikkeivat ole avanneet myöskään mikä siinä mättää, eivätkä antaneet suoraa kritiikkiä, niin näin olen rivien välistä tulkinnut, ettei oikein ole arvostusta tai iske. Olisiko tuo em. klassinen taidekäsitys Suomessa sitten yhä voimissaan ainakin siellä täällä.

Ymmärtääkseni myös soundtracklevymarkkina on ainakin nykyään erittäin pieni ja aika harva kuuntelee niitä vakavissaan eli keskittyneesti ja "kalliimmilla" laitteilla.

 

[Revel]

Omituisen tyngäksi jäänyt ketju, kuitenkin isosta genrestä. Hans Zimmer ja Basil Poledouris mainittu ...Morricone. Itse käytän Dark Knight OST Zimmeriä referenssinä kuulokkeita kuunnellessa. Basil Poledouris ja Conan herättää tunteita vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin. Justin Huruwitz (First Man, Babylon ) "uusista" erittäin mielenkiintoinen. Hommasin nuotit ja kanttori soitti uruilla Michale Nyman - Gattaca levyltä departure kappaleen lyhennetyn version isän hautajaisissa. Aivan mahtava kappale.

 

[Livetys]

Minulle kolahti tuo Star Wars: Obi-Wan Kenobi sarjan musat. John Williams teki hienon tunnusbiisin tähän sarjaan. Ajattelin että kai nyt samalla voi sarjat kuulua tähän samaan ketjuun?

 

[op]

Harvoin innostun soundtrackeistä, mutta Cliff Martinezin tekemä score Contagion (2011) -elokuvaan on ostoslistalla. Aika elektroninen ja mielenkiintoinen äänimaailma.

 

[pertti]

Tätä pyörittelen usein. MD purkitti tämän Pariisissa vuonna 1957 tyylilleen uskollisena hyvin mielenkiintoisesti. Musiikki on yksinkertaista mutta hyvin vaikuttavaa. Louis Mallen elokuva on vieläkin näkemättä, vaikka hyvin taitava Jeanne Moreau siinä näytteleekin.

Ascenseur pour l'échafaud (soundtrack) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Elevator to the Gallows - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Muuan Eräs]

Kah, löytyi tällainenkin ketju. Mukavaa!

Omia lemppareita on kamala määrä, mutta muutama nyt tulee mieleen äkkiseltään.

Edward Shearmur sävelsi K-PAX (2001) leffaan omasta mielestäni huikeat musiikit. Erityisesti pääteema, Good Morning Bess, Taxi Ride ja 4th Of July ovat jääneet mieleen. Lämmin suositus tästä elokuvasta, on hieno ja Kevin Spacey vetää hyvän pääroolin.

Darren Anfonskyn ohjaama The Fountain vuodelta 2006 jäi teattereissa flopiksi. No, minä kyllä pidin siitä todella paljon, vaikka vaati pari katselukertaa, jotta todella tajusi juonen - mutta ne musiikit! Säveltäjänä Clint Mansell. Erityisesti Kronos Quartetin kanssa yhteistyössä tehty Death Is The Road To Awe on biisi, joka aiheuttaa kylmiä väreitä joka kerta.

Tämä tuskin tarvitsee esittelyjä. Mielestäni Zimmerin komeinta tuotantoa ja elokuvana aivan uskomaton. Tämä on parhaimmillaan putkeen kuunneltuna, mutta jos pitäis valita huippukohdat, olisivat ne The Wormhole ja Mountains, sekä (IMO) yksi leffahistorian hienoimpia sävellyksiä, Imperfect Lock ja No Time For Caution.

Lisää Zimmeriä, mutta mukana myös Benjamin Wallfisch. Tämäkään tuskin tarvitsee suurempia esittelyjä. Scifisurinaa parhaimmasta päästä. Vaatii mielestäni reilusti voimaa mataliin, että pääsee oikeuksiinsa.

 

[Kcrimso]

The Fountainin score on tosiaan upea. Hieno leffa myös!

 

[Muuan Eräs]

The Fountainin score on tosiaan upea. Hieno leffa myös!

Kyllä, yhtä aikaa koskettava ja outo elokuva.

 

[Kcrimso]

Kyllä, yhtä aikaa koskettava ja outo elokuva.

Olen katsonut ainakin neljä kertaa.

 

[Muuan Eräs]

^ aika harva on edes kuullut koko leffasta, enkä sinäänsä ihmettele. Vaatii (ja kestää) useammankin katselukerran. Tarina on mielestäni hyvin kaunis ja myös hyvin surullinen. Kuoleman lopullisuus, elämän tarkoitus. Isoja teemoja.

...josta muistuikin mieleeni, että unohtui aivan täysin Hayao Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishi.

Parasta antia häneltä, IMO - taas:

Liikkuva Linna -leffasta. Joku live veto, aika hyvä itse asiassa.

Henkien Kätkemää leffasta teema, Itsumo Nando Demo. Vaikea löytää alkuperäistä YouTubesta, tämä on joku tekstitetty versio.

Laputa - Castle in the Sky leffasta. Aika makea setti orkesterin kanssa, erityisesti 1:33 eteenpäin.

Grissini Projectin cover Hisaishin sävellyksestä The Legend of Ashitaka, elokuvasta Prinsessa Mononoke (yksi upeimmista animaatioelokuvista).

Madness, elokuvasta Porco Rosso. Tästä löytyy myös hauska Cateenin ja Ryota Kikuchin kahdella pianolla soittama versio

 

[PJK]

^ Tuo Japani voi olla melkoinen kaninkolo. Kiinnostavaa voi löytyä aina vain lisää, jos on joskus pitänyt vaikkapa konsolipelien musiikeista. Melodisuus on tyypillistä, toisena koneilla "kikkailu". Useimmiten myös tuotanto on mainio.

Tullit pitää tietysti maksaa jos tilaa fyysisiä.