Elämää suurempia kitarasooloja

Pari Zappaa:

Inca roads, se Helsingissä äänitetty soolo One size fits all -levyllä.

Son of orange county/More trouble every day, Roxy & elsewhere -levyltä.
 
Kotimaisen Overhead bändin Jaakko Kettusella on useita elämää suurempia kitarasooloja heidän levyillään. Suosittelen tutustumaan:

http://www.overhead-band.com/

Juuri soi Metaepitome ja siinä esim kipaleella Point of View laulaa komeasti skitta.
 
Miusta yks tosi hieno on Steve Morsen soolo Purplen Sometimes I Feel Like Screaming-biisissä. Tämä toinen voi olla jonkun mielestä aika nössö mutta mun mielestä Slashin soolo Gunnareitten November Rainissa on vatun komia :D. No hienoja sooloja on paljon mutta nämä tulivat mieleen tällä kertaa :).
 
kronos puhuu asiaa hendrixin watchtower on aika pirun hyvä!vanhat queensrychet toimii melkeen järjestäen, ei se vauhti vaan se tunnelma.
 
Yksi eniten sykähdyttäneistä on ilman muuta Queenin Innuendosta. Steve Howe ensin akustisesti ja May perään säröllä. Toimii.
 
The Allman Brothersien livellä "Evening With The Allman Brothers Band (1992)" biisi Southbound. Siinä saa useammakin kepit mieluisaa kyytiä.
 
Tom Waits - Hoist that rag

Kaikessa yksinkertaisuudessaan hieno ja tyylikäs soolo.

Jyri
 
Ei mitään elämää suurempia, mutta pari Zappaa lisää:
Sexual Harassment in the Workplace (Guitar)
I Promise Not to Come in Your Mouth (Zappa in New York)
 
Pekka Pohjola groupin: Space walz, Seppo Tyni: Risto.
Kanerva korvaajana tollanen hienostelija myöhemmin.
 
David Gilmour Live in Gdansk levyllä soittaa Comfortably Numbin sellaisilla saundeilla ja tunteella, että jos tuo ei nosta ihokarvoja pystyyn niin ei mikään. Jos haluaa vähän visuaalisempaa esitystä niin "Pulse" DVD:ltä kannattaa katsoa tuo sama soolo. Tuo on yksinkertaisesti minun mielestä täysin ylivoimaisesti universumin kovin soolo ja visuaalisesti nuo minuutit on täysin omaa luokkaansa.
 
Minun suosikki kitarasooloni on ollut jo 80-luvun puolivälistä asti Rolling Stonesin Goats Head Soup:n kappaleessa 100 Year Ago. Siinä Richards sooloilee oikeastaan melkein koko kappaleen ajan. Rupesin tuon kuultuani kutsumaan wah-wah-pedaalia vauva-pedaaliksi, kun se k.o. kappaleessa muistutti hyväntuulista vauvaa.
Toinen suosikki on Miles Davisin A Tribute to Jack Johnson:in kappaleessa Right Off. Tai McLaughlin pikemminkin jammailee kuin sooloilee.
 
denali sanoi:
Minun suosikki kitarasooloni on ollut jo 80-luvun puolivälistä asti Rolling Stonesin Goats Head Soup:n kappaleessa 100 Year Ago. Siinä Richards sooloilee oikeastaan melkein koko kappaleen ajan.

Hienoa soittoa, mutta - korjaa jos olen väärässä - minusta kitaristi kuulostaa kuitenkin Mick Taylorilta. Lisää elämää suurempaa soittoa löytyy Sticky Fingersin toiselta biisiltä 'Sway'.
 
Äskettäin kuuntelin Wigwamin Squaw Valley non-eventin, missä Pekka 'Rekku' Rechardt näyttää kykynsä jälleen kerran.
 
Back
Ylös