ECM

hterho

Hifiharrastaja
Liittynyt
24.8.2006
Viestejä
4 566
Kaupunki
Åbo
Terve,

Tuli syksyinen tunnelma ja jazz / uusi klasari alkaa taas himoittaa. ECM katalooki on tunnetusti laaja - mitä levyjä arvon kokeneet harrastajat suosittelevat? Onko ECM:llä kenties jotain hyvää minimalistista / viulumusiikkia?

Itselläni ECM lemppareita ovat olleet Arvo Pärtin teokset. Uudesta jazzista on uponnut Molvaer, joskin hetkittäin liian kliinistä. Michale Galasso kuulostanut myös hyvältä. Etnopuolella vaikka Stephan Micus, tai Zakir Hussain ovat ollet hyviä. Gabarek on ollut myös kiva tuttavuus.

Eli kertokaa omat must-have ja ECM lempparit!
 
Oma kaikkien aikojen ykköslevy on Aparis: Despite The Fire-Fighters' Efforts. Siis ei pelkästään ECM:n katalookista, vaan se on kaikkien aikojen mahtavin lätty.

Yhtyeen muodostavat Markus Stockhausen, Simon Stockhausen ja Jo Thönes. Ja nämä Stockhausenin veljekset on Karlheinzin poikia. Samalla kokoonpanolla on tehty hieman "helpompi" levy nimeltä Aparis, mutta tuolloin sitä ei käytetty vielä yhtyeen nimenä, vaan levy löytyy yleensä Simonin ja/tai Markuksen nimellä. Tosin kyseinen trio on tehnyt myös samankaltaista musiikkia levyllä "Tagtraum".

Mutta itse levy "Despite The Fire-Fighters' Efforts" on mielestäni aivan fantastinen. En ole siihen kyllästynyt niinä vajaana viitenätoista vuotena jonka olen levyn omistanut. Apariksen soittimina toimivat yleensä trumpetti, sopraanosaksofoni, rummut, syntetisaattori sekä äänimaalailut ja efektit. Yhtyeen genreä on vaikea kuvailla, mutta siellä se vetelee new agen, ambientin, jatsin ja jonkinlaisen neo-funkin välimaastossa. Trumpettityöskentely on ehkä hieman Miles Davis -tyylistä ja koskettimet soittelevat välillä aika makeita ja funkahtavia bassokuvioita. Ja kyllä Stockhausenin veljeksien musiikissa on myös jotain heidän isältään perittyä mukana, mikä esittäytyy välillä erilaisten äänikollaasien muodossa. Kappaleet ovat aika pitkiä ja maalailevia joissa välillä revitellään suhteellisen abstraktisti ja välillä palataan herkempään ja kuulaaseen sekä traditionaalisempaan ilmaisuun.

Eivät levyt Aparis ja Tagtraum ole nekään huonoja, mutta ovat musiikiltaan tosiaan helpommin lähestyttäviä, mikä sekään ei tietenkään ole huono asia. Toisaalta noiden levyjen anti ei ole niin mielikuvitusrikasta kuin Despite The Fire-Fighters' Efforts.
 
Arvo Pärtin Tabula Rasa on ehdoton hitti.

Samoin sellisti David Darlingin tuotanto on loistavaa. Tietenkään en kaikkia ole kuullut, mutta pimeisiin syksyiltoihin sopii ehdottomasti :

teru0,20080420131537049.jpg
 
Great! Pistetään nuo tuntemattomat kuunteluun!

H
 
Kiitos hyvistä suosituksista.
Sekä Steve Reich: Tehillim että varsinkin Arvo Pärtin Tabula rasa olivat järisyttäviä.
 
jan garbarek!!! ecm:llä on paljon hyvin tuotettuja levyjä. pidän eniten ehkä lp-muodossa olevista. terje rypdal kanssa ihan miellyttäävää..
;) onhan näitä. kansista ainakin tunnistaa heti kyseisen levymerkin!
 
mä suosittelen Egberto Gismontia, Trovesia ja Arild Andersen on kans hyvää.oikeestaan kaikki ECM.ne soi niin hienosti..
 
41RTAGP0M6L._SL500_AA300_.jpg

Täs yks meikäläisen,voi voi niin monista ECM suosikeista.Niin mustista kuin hopeisistakin 8)

Edit: Jopa 'Vanharouvakin' jaksaa näitä kuunnella liiemmälti kommentoimatta :D
 
mun uusin ECM hankinta on Gidon Kremer/Kremerata Baltica :Hymns and Prayers. suosittelen sitä muillekin.
 
Täs yks meikäläisen,voi voi niin monista ECM suosikeista.Niin mustista kuin hopeisistakin Cool

Edit: Jopa 'Vanharouvakin' jaksaa näitä kuunnella liiemmälti kommentoimatta Grin


Toi Wheeler kiekko ei kyl mul mene puhaltajan parhaimmistoon . Esim Widow in Window on paljon parempi. Frisell soundi ei oikeenkeen istu kokonaisuuteen ja Koniz on ehkä liian perinteinen
Hollandi sooloilee monassa biisissä ja yrittää pelastaa kokonaisuutta ??

Näähän on tietty makuasioita .Kova heppu Wheeler kuitenkin !

Pappa
 
pappa sanoi:
Toi Wheeler kiekko ei kyl mul mene puhaltajan parhaimmistoon . Esim Widow in Window on paljon parempi. Frisell soundi ei oikeenkeen istu kokonaisuuteen ja Koniz on ehkä liian perinteinen
Hollandi sooloilee monassa biisissä ja yrittää pelastaa kokonaisuutta ??

Näähän on tietty makuasioita .Kova heppu Wheeler kuitenkin !

Pappa
Tuosta Widow in the Window levystä olen kyllä sun kanssa samaa mieltä.Sooloilee ja sooloilee ;) Kysehän on kuitenkin improvisoidusta rytmimusiikista :D :D
 
Kari Telkkinen sanoi:
41RTAGP0M6L._SL500_AA300_.jpg

Täs yks meikäläisen,voi voi niin monista ECM suosikeista.Niin mustista kuin hopeisistakin 8)

Edit: Jopa 'Vanharouvakin' jaksaa näitä kuunnella liiemmälti kommentoimatta :D

sepä loistavaa!!

välillä sitä kommenttia saa itse harrastuksesta kuin musiikistakin ;)

kuuntelen varmaan ihan outoa musaa muiden mielestä
 
Terje Rypdal / Miroslav Vitous / Jack DeJohnette (ECM 1125) 1979.

Tuo Rypdalin levy on aika maukas lätty ja toimii vähän samaan tapaan kuin aikaisemmin mainitsemani Aparis.

Eberhard Weberin kolmen levyn Colours-kokoelma on myös hyvä jossa on levyt Yellow Fields, Silent Feet ja Little Movements. Pidän myös Weberin soolobassolevystä Pendulum, tosin se ei aivan perinteinen soolobassolevy ole, sillä kappaleissa on käytetty useita raitoja äänitykseen, eli äänessä ei ole pelkästään se yksi bassoraita, vaan erityyppisiä äänimaisemia ja taustoja ja harmonioita on tuotettu bassolla esim. sooloilun tai melodian taustalle. Ja Weberin käyttämä elektroninen kontrabasso johon on lisätty viides alempi kieli ei sekään ole aivan perinteisen kuuloinen soitin, vaan soundi on ehkä jossain sähköbasson ja kontran välimaastossa.
 
Marc Johnsonin Bass Desires tulee laitettua soimaan kohtalaisen usein. Kannattaisikohan tutustua Johnsonin muuhunkin tuotantoon ja mihin levyihin?

terv. Frisell- ja Erskine-fanipoika
 
Pat Methenyn eka "Bright Size Life" ja toka "Watercolors" ovat kovaa kamaa.
 
Back
Ylös