Keimo Kumpulainen
Käyttäjä
- Liittynyt
- 3.8.2006
- Viestejä
- 218
Kirjoitetaan nyt sitten jotain mitä on sattunut vuosien varrella ennen kuin olen päätynyt nykyiseen settiin.
Taustaa:
Olen aikaisemmin kirjoittanut harrastukseni alkumetreistä, mutta kertauksena sen verran että kaikki lähti kotiteatterin rakentelusta; Perussetistä suht järeään DIY-kaiutin/subbarisettiin. HT-vahvistimia tuli testailtua useita ja viimeisin sillä saralla oleva päivitys oli Maranzin vaihtaminen H/K 2005-integroituun.
Soundi oli mielestäni loistava: Bassoa oli niin että sydämen rytmitkin saatiin pieleen ja seinän kyprokit irti. Leffoissa oltiin "toiminnan keskellä". Eli 7.1-systeemi tykillä ja isolla sähköscreenillä (toki HT on tänäkin päivänä, subbareista olen luopunut).
Olin sitä mieltä ettei tästä soundi voi paljoa muuttua ja osallistuinkin DVDPlazan keskusteluihin ja heitin herjaa High End-touhuista pitäen niitä järjen vastaisina (myönnän :-\).
Sitten kuulin kaverini luona 2-kanavasettiä ja myöhemmin demoa eräässä alan liikkeessä. Tästä alkoi tutkimusmatkani kohti parempaa 2-ch soundia.
Mikä minuun eniten teki vaikutuksen oli se, että oivalsin mikä ero on monikanava- ja 2-ch-kuuntelulla.
Moni vieläkin vertaa näitä esim. "hyvällä monikanavasetillä ollaan keskellä tykistökeskitystä, ja tähän ei kuunaan mikään 2-kanavalaitteisto kykene". On aivan yhtä oikein verrata puskutraktoria ja täryjyrää: molempia käytetään kyllä samalla työmaalla mutta eri tarkoitukseen. Mitä sitten hyvällä 2-ch laitteistolla saadaan mihin ei monikava- eli HT-laitteet kykene, siitä myöhemmin.
Kotiteatterilaitteiden DIY-kaiuttimet saivat vaihtua Dynaudion C4 kaiuttimiin. Vaikka vahvistimena oli H/K:n integroitu, niin erottelukyky kasvoi huimasti. Taasen ajattelin että setti on tässä, soundi on hyvä.
Sain kuitenkin vinkkejä että isohkot kajarit tarvitsevat laadukasta tehoa toimiakseen kuten pitää. En oikein meinannut uskoa - antaahan H/K 120W/kanava!
Otin kuitenkin BOWin Walrus-päätteen, Warlock-etusen ja Wizard2 CD-soittimen testiin. Tällöin vasta aloin ymmärtää kaiuttimien sijainnin merkitystä äänellisesti. Nämä jäivät settiin. Olisiko ensimmäinen kosketus high endiin otettu? Soittimien sointi oli luonnollisempaa, kaikki eivät soittaneetkaan "peräkkäin" tai "kaiuttimista", uusia ääniä alkoi löytyä.
Nälkä kasvoi syödessä. Voidaanko vielä soundia parantaa? Kysymykseen halusin vastauksen.
Sitten se sika säkkiin ja kortti vinkumaan. Dynaudion Evidence Masterit saapuivat.
Asensin kaiuttimet samoille kohdin kuin C4:t. Eipä oikein lähtenyt ???. Ajattelin kyseessä olevan sisäänajon puutteen. Itse asiassa minulta puuttui kyky siirrellä kaiuttimia niin että ne saadaan toimimaan. Onneksi sain apua henkilöiltä jotka näiden asioiden kanssa olivat jo aikansa painineet (mm SK & PK).
Kun kaiuttimien paikka alkoi olla haarukassa oli aika testailla CD-soittimia ja etu- sekä päätevahvistimia (lisäksi eri kaapeleita). Päädyin vahvainten osalta Hovlandiin: HP-200 ja Radia pääte.
Kaapeleiden testauksesta ei juurikaan enenpää koska se veisi melkolailla palstatilaa... Mutta sen totesin että mikä ei minun setissäni toiminut, toimi loistavasti toisessa. Päädyin Hovlandin kaapelointiin. Virtapuolta hoitaa edelleen Shunyata.
Olin melko tyytyväinen soundiin. Jotenkin oli sellainen kutina että Masterit alkavat toimimaan kunnolla vasta isoimmilla wattimäärillä. Onhan kyseessä monielementtinen kaiutin ja vissiin ihan hyvä sellainen...
Taas sika säkkiin ja tilaamaan Hovlandin uudet Stratos päätteet (tarkoitus oli aluksi ottaa koekuunteluun mutta ensimmäisessä tuotantoerässä valmistuu vain 20 paria, joten tilauksen kannalta oli parempi maksaa varausmaksu ja loppumaksu kerralla jotta saatiin jonotusnumero pienemmäksi...). Olin varma ettei hankinta mene pieleen eikä se onneksi mennytkään!
Että voi soundi muuttua pelkän päätevahvistimien vaihdon myötä! Nyt vasta kuulen mikä kaiutin minulla on. Tehon puute vaivasi. Olisihan se pitänyt ymmärtää ettei tuollaista kaiutinta välttämättä suunnitella muutamalla vatilla käytettäväksi (manuaalissa: POWER HANDLING >600w).
Soundi
Jospa nyt pääsis asiaan... Kirjoitin edellisen koska useat lukevat tekstiä kuin piru raamattua ja leukailevat joutavia
. Ulosantini on kieltämättä sen verran heikko etten välttämättä kirjallisesti kykene ilmaisemaan itseäni niin kuin haluaisin. En liene ainoa .
Ääni on auki ja täysin irti kaiuttimista (ellei sitä ole miksattu kaiuttimeen), instrumenttien sointi on luonnollisen kuuloista (älkääkä nyt leukailko mistä tiedän mikä on luonnollista mikä ei! Sen kyllä aistii). Bassojen kontrolli tarkkaa, pienilläkin voimakkuuksilla. Kolmiuloitteisuus...
Oikeastaan muuta en osaa järkevästi laittaa kun ei sitä voi sanoiksi pukea. Hulluksi leimaavat...
Parempi on itse kokea -> käykää pyörähtämässä jos täällä päin liikutte.
Twiikkejä
- DIY-laiteteline sekä CD:n taso (Bilteman piikeillä).
- Kaikki piuhat eristetty etteivät kosketa toisiaan eikä lattiaa (on muuten kokeilemisen arvoinen twiikki, ei välttämättä kuitenkaan toimi kotiteatterilaitteilla...)
- Kuuntelutuoli korotettu - korvat kaiuttimien diskanttien keskellä vertikaalisesti
- Ecophon akustointia
Lopuksi:
A) En usko että kultakorvia on olemassa. Tämä termi on mielestäni tullut harrastajien keskuudesta jotka eivät ole huippuunsa viritettyä 2-ch settiä kuulleet tai eivät ole tietoisia kuinka nämä setit toimivat. Ne erot nimittäin kuulee korvalla.
B) Kirjoitin kokemuksistani, omasta hifiharrastuksesta ja sen vaiheista, en halventaakseni DIY-, HT-harrastajia tai ketään muutakaan. Halusin selventää äkkinäisille mitä 2-ch harrastus voi myös olla. Ikävä kyllä kalliimmat laitteet ovat olleet myös parempia (siis minun kuuntelutilassani Mastereiden kanssa).
C) Tärkeintä on nauttia musiikista! Tuli se sitten Tivoli-radiosta tai haitarista. Kukin taaplaa tavallaan.
Taustaa:
Olen aikaisemmin kirjoittanut harrastukseni alkumetreistä, mutta kertauksena sen verran että kaikki lähti kotiteatterin rakentelusta; Perussetistä suht järeään DIY-kaiutin/subbarisettiin. HT-vahvistimia tuli testailtua useita ja viimeisin sillä saralla oleva päivitys oli Maranzin vaihtaminen H/K 2005-integroituun.
Soundi oli mielestäni loistava: Bassoa oli niin että sydämen rytmitkin saatiin pieleen ja seinän kyprokit irti. Leffoissa oltiin "toiminnan keskellä". Eli 7.1-systeemi tykillä ja isolla sähköscreenillä (toki HT on tänäkin päivänä, subbareista olen luopunut).
Olin sitä mieltä ettei tästä soundi voi paljoa muuttua ja osallistuinkin DVDPlazan keskusteluihin ja heitin herjaa High End-touhuista pitäen niitä järjen vastaisina (myönnän :-\).
Sitten kuulin kaverini luona 2-kanavasettiä ja myöhemmin demoa eräässä alan liikkeessä. Tästä alkoi tutkimusmatkani kohti parempaa 2-ch soundia.
Mikä minuun eniten teki vaikutuksen oli se, että oivalsin mikä ero on monikanava- ja 2-ch-kuuntelulla.
Moni vieläkin vertaa näitä esim. "hyvällä monikanavasetillä ollaan keskellä tykistökeskitystä, ja tähän ei kuunaan mikään 2-kanavalaitteisto kykene". On aivan yhtä oikein verrata puskutraktoria ja täryjyrää: molempia käytetään kyllä samalla työmaalla mutta eri tarkoitukseen. Mitä sitten hyvällä 2-ch laitteistolla saadaan mihin ei monikava- eli HT-laitteet kykene, siitä myöhemmin.
Kotiteatterilaitteiden DIY-kaiuttimet saivat vaihtua Dynaudion C4 kaiuttimiin. Vaikka vahvistimena oli H/K:n integroitu, niin erottelukyky kasvoi huimasti. Taasen ajattelin että setti on tässä, soundi on hyvä.
Sain kuitenkin vinkkejä että isohkot kajarit tarvitsevat laadukasta tehoa toimiakseen kuten pitää. En oikein meinannut uskoa - antaahan H/K 120W/kanava!
Otin kuitenkin BOWin Walrus-päätteen, Warlock-etusen ja Wizard2 CD-soittimen testiin. Tällöin vasta aloin ymmärtää kaiuttimien sijainnin merkitystä äänellisesti. Nämä jäivät settiin. Olisiko ensimmäinen kosketus high endiin otettu? Soittimien sointi oli luonnollisempaa, kaikki eivät soittaneetkaan "peräkkäin" tai "kaiuttimista", uusia ääniä alkoi löytyä.
Nälkä kasvoi syödessä. Voidaanko vielä soundia parantaa? Kysymykseen halusin vastauksen.
Sitten se sika säkkiin ja kortti vinkumaan. Dynaudion Evidence Masterit saapuivat.
Asensin kaiuttimet samoille kohdin kuin C4:t. Eipä oikein lähtenyt ???. Ajattelin kyseessä olevan sisäänajon puutteen. Itse asiassa minulta puuttui kyky siirrellä kaiuttimia niin että ne saadaan toimimaan. Onneksi sain apua henkilöiltä jotka näiden asioiden kanssa olivat jo aikansa painineet (mm SK & PK).
Kun kaiuttimien paikka alkoi olla haarukassa oli aika testailla CD-soittimia ja etu- sekä päätevahvistimia (lisäksi eri kaapeleita). Päädyin vahvainten osalta Hovlandiin: HP-200 ja Radia pääte.
Kaapeleiden testauksesta ei juurikaan enenpää koska se veisi melkolailla palstatilaa... Mutta sen totesin että mikä ei minun setissäni toiminut, toimi loistavasti toisessa. Päädyin Hovlandin kaapelointiin. Virtapuolta hoitaa edelleen Shunyata.
Olin melko tyytyväinen soundiin. Jotenkin oli sellainen kutina että Masterit alkavat toimimaan kunnolla vasta isoimmilla wattimäärillä. Onhan kyseessä monielementtinen kaiutin ja vissiin ihan hyvä sellainen...
Taas sika säkkiin ja tilaamaan Hovlandin uudet Stratos päätteet (tarkoitus oli aluksi ottaa koekuunteluun mutta ensimmäisessä tuotantoerässä valmistuu vain 20 paria, joten tilauksen kannalta oli parempi maksaa varausmaksu ja loppumaksu kerralla jotta saatiin jonotusnumero pienemmäksi...). Olin varma ettei hankinta mene pieleen eikä se onneksi mennytkään!
Että voi soundi muuttua pelkän päätevahvistimien vaihdon myötä! Nyt vasta kuulen mikä kaiutin minulla on. Tehon puute vaivasi. Olisihan se pitänyt ymmärtää ettei tuollaista kaiutinta välttämättä suunnitella muutamalla vatilla käytettäväksi (manuaalissa: POWER HANDLING >600w).
Soundi
Jospa nyt pääsis asiaan... Kirjoitin edellisen koska useat lukevat tekstiä kuin piru raamattua ja leukailevat joutavia
. Ulosantini on kieltämättä sen verran heikko etten välttämättä kirjallisesti kykene ilmaisemaan itseäni niin kuin haluaisin. En liene ainoa .Ääni on auki ja täysin irti kaiuttimista (ellei sitä ole miksattu kaiuttimeen), instrumenttien sointi on luonnollisen kuuloista (älkääkä nyt leukailko mistä tiedän mikä on luonnollista mikä ei! Sen kyllä aistii). Bassojen kontrolli tarkkaa, pienilläkin voimakkuuksilla. Kolmiuloitteisuus...
Oikeastaan muuta en osaa järkevästi laittaa kun ei sitä voi sanoiksi pukea. Hulluksi leimaavat...
Parempi on itse kokea -> käykää pyörähtämässä jos täällä päin liikutte.
Twiikkejä
- DIY-laiteteline sekä CD:n taso (Bilteman piikeillä
).- Kaikki piuhat eristetty etteivät kosketa toisiaan eikä lattiaa (on muuten kokeilemisen arvoinen twiikki, ei välttämättä kuitenkaan toimi kotiteatterilaitteilla...)
- Kuuntelutuoli korotettu - korvat kaiuttimien diskanttien keskellä vertikaalisesti
- Ecophon akustointia
Lopuksi:
A) En usko että kultakorvia on olemassa. Tämä termi on mielestäni tullut harrastajien keskuudesta jotka eivät ole huippuunsa viritettyä 2-ch settiä kuulleet tai eivät ole tietoisia kuinka nämä setit toimivat. Ne erot nimittäin kuulee korvalla.
B) Kirjoitin kokemuksistani, omasta hifiharrastuksesta ja sen vaiheista, en halventaakseni DIY-, HT-harrastajia tai ketään muutakaan. Halusin selventää äkkinäisille mitä 2-ch harrastus voi myös olla. Ikävä kyllä kalliimmat laitteet ovat olleet myös parempia (siis minun kuuntelutilassani Mastereiden kanssa).
C) Tärkeintä on nauttia musiikista! Tuli se sitten Tivoli-radiosta tai haitarista. Kukin taaplaa tavallaan.
