Dynamiikka - kuultuna ja teoriassa

[kimmosto]

Oisko järkeä koodailla nettisivu missä voi tehdä vertailuita ja pyytää joukkio henkilöitä kokeilemaan asiaa ja jotenkin tieteellisesti yrittää analysoida tuloksia?

Ehkä, mutta ainakaan minä en pistä tikkua ristiin tuon eteen. Saavat ainakin ASR:n kuurot murhanhimoiset mulkerot pitää puolestani vahvan vääräuskonsa.

 

[kimmosto]

P.S. OT: Rick S hommasi minut vapaaksi ASR:n bannista, mutten ainakaan toistaiseksi ole kirjautunut edes sisään. Vaikea lukeakin moista sonnilauman mölinää, joten olen karsinut kirjanmerkeistäkin. Voi olla että sieltä lähtee joku muukin ellei ole mahdollisuutta edes taloudelliseen hyötyyn omien somekanavien linkkauksen kautta. Rick S kertoi yrittävänsä vaikuttaa asioihin sisältä päin, vaikken näe että tuosta olisi hänellekään suurta hyötyä vrt esim diyaudio, vaikka onkin jonkinlainen joskin hidas sauma hyödyntää amirin NFS:ää.

 

[tmuikku]

Joo ASR pyörii aika vahvasti tuon testaamisen ympärillä, lauma odottelee uusinta uutta tilastojen kärkeen ja kun sellainen ilmestyy niin ollaan heti kukkarot tanassa. Erin's audio corner -youtube kanava / sivusto näkyy myös nostavan kokoajan sisältöä ja yleisömääriä epäkaupallisemmalla motiivilla, voi olla myös hyvä kanava buustille jos saa omat tuotokset sinne klippelijärjestelmän kohteeksi. Ihe en kuitenkaan koskaan ole ollut mikään businessmies joten en sitten tiedä kaupallisesta merkityksestä/eroista ASR nähden, mutta sieltäkin saa NFS datat jos niitä kaipailee.

 

[MPS]

Tähän piti vielä vastata että esimerkiksi Nelson Pass taitaa jorista näistä asioista, miten toinen ja kolmas harmooninen vaikuttaa saundiin riippuen kummassa vaiheessa ne on. Kolmas harmooninen taitaa nimen omaan kompressoida, tai laajentaa jos se on käänteisessä vaiheessa. Toisen harmoonisen kanssa havainnot ilmeisesti on että äänikuvaan tulee syvyyttä käänteisellä harmoonisella tai vastaavasti äänikuva tulee lähemmäs normivaiheisella. Tätä pystynee testailemaan jollain VST lisäosilla, jotka kykenee luomaan näitä harmonisia. Ehkä näitäkin voi luoda Web Audio API:lla jolloinka testiä olisi heleppo jaella, oma osaaminen DSP funktioista on kyllä lähinnä copy-paste tasolla joten en ota enempää kantaa.

Nämä on ihan hauska juttu sinänsä ja varmasti löytyy ihmisiä jotka tykkää tietystä kombinaatiosta ja hienoa jos asian saa selvitettyä ja optimoitua esimerkiksi oikeanlaisen vahvistimen valitsemalla itselle parhaaksi, mutta ei poista sitä seikkaa että kaiuttimen pitää pystyä toistamaan dynamiikka ottamatta siitä mitään pois Paitsi jos sattuu tykkäämään kompressoidusta saundista niin sitten, sittenhän voi kaiuttimella rajoittaa dynamiikkaa. Dynamiikka on kuitenkin kokonaisuudessaan niin hieno asia että tuntuu hupsulta ajatukselta yrittää hillitä sitä.

Juuri tätä hain, eli esimerkiksi särökäyttäytymistä joka vaikuttaa stereokuvaan tai kenties koettuun dynaamisuuteen. Voiko joku määrä tietynlaista säröä vaikuttaa negatiivisesti ja taas joku määrä muunlaista vaikuttaa positiivisesti koettuun dynaamisuuteen? Useimmiten tutkitaan määrällisiä asioita eikä laadullisia ja laadullisilla tarkoitan psykoakustiikan kautta kuulijan havaintoa tukevaa analyysia. Toki tuollainen vaatii kertaluokkaa tai useampaa suurempaa tietämystä sekä mittaamisesta että etenkin analysoinnista. Surullisen kuuluisa ASR on hyvänä esimerkkinä tällaisesta vajavaisuudesta.
Jonkin verran on näkynyt keskustelua kaiuttimen ja elektroniikan toisiaan kumoavan säröprofiilin hyödyntämisestä tai virtaohjauksen eduista mutta hyvin kevyeksi on anti niilläkin saroilla pääasiassa jäänyt.

Itsekin olen REW:llä mitannut toistoketjun säröjä mutta melko hyödyttömäksi sekin osoittautuu antaen vain särön kokonaismäärää, eikä esimerkiksi särön vaiheistukseen liittyvää tai muuta edistyneempää tietoa. Toki kyseessä on paremminkin akustoinnin tukityökalu joten turha siltäkään on mahdottomia vaatia. Toisaalta on selvää ettei ymmärrys näissä asioissa juurikaan lisäänny kun mittauksen ja analysoinnin työkaluja ei juurikaan ole tarjolla eikä edes tietoa mitä ja miten pitäisi analysoida.
Kaiuttimista sen verran että kuuntelupaikalla kokonaissärö jää alle 1% ja käytännössä myös alle 0,5% kun käytetään kohtuullista ~80dB äänenpainetta. Valitettavasti tällainen mittaus ei vielä yksinään kerro oikein mitään dynaamisuudesta.

 

[kimmosto]

En ole vielä ehtinut testata onko EquAPOn convolution-työkalussa joku tason normalisointi, jolla estetään leikkautuminen esim. 16-bit PCM wav-tiedostoilla, joiden piikkitasot ovat lähellä 0 dBFS. Mitään vihjettä moisen olemassaolosta ei kuulu, mutta tuollainen ominaisuus pilaisi testin.

Valitettavasti tuommoinen normalisointi löytyi Equalizer APOsta eli tuo luuritesti ei tuottanut oikeaa tulosta eli viesti #38 osittain höpön löpöä. Kokeiluja täytyy jatkaa lomien jälkeen vaikka joillain kajareilla.

 

[Insinööri]

Seuraavaksi teen diskanttia lukuunottamatta raudattomilla kenttämagneeteilla, jossa puhekela on käämikelojen välissä,ja kellojen ohjaus tapahtuu LiPo akuilla.Akkuja pitää olla melkoinen patteri,jotta ei tarvitse myötänsä niitä latailla.
Tuo projekti toteutuu vasta kun saan valmiiksi vastaaloitetun suuritöisen äänivarsi projektin.

Eikös magneettikentän pitäisi olla 90asteen kulmassa puhekelan nähden, tuon toteuttaminen raudattomalla kelalla on nähdäkseni mahdoton tehtävä?

 

[Juhani Manninen]

Napakappaleen tilalla on käämikela,jonka napaisuuden vaihto tapahtuu yksinkertaisesti DC + ja - vaihtamalla keskenään.
Vaihtuuhan käämikelan napaisuus samalla tavalla.Tuossa suunnitelmassa puhekela pysyttelee kokoajan käämikelojen sisäpuolella.

 

[JHM]

Onko kenelläkään mitään havaintoa tuosta päinvastaisuuden teoriasta, eli jos säröä on hyvin vähän, vaikuttaako se vähentävän koettua dynamiikkaa? Tämä voi kuulostaa hieman hullulta, mutta koetun kanssa kaikki on mahdollista Ja mielellään sulkisin sen pois laskuista, jos siitä ei ole mitään näyttöä.

 

[tmuikku]

Juuri tätä hain, eli esimerkiksi särökäyttäytymistä joka vaikuttaa stereokuvaan tai kenties koettuun dynaamisuuteen. Voiko joku määrä tietynlaista säröä vaikuttaa negatiivisesti ja taas joku määrä muunlaista vaikuttaa positiivisesti koettuun dynaamisuuteen? Useimmiten tutkitaan määrällisiä asioita eikä laadullisia ja laadullisilla tarkoitan psykoakustiikan kautta kuulijan havaintoa tukevaa analyysia. Toki tuollainen vaatii kertaluokkaa tai useampaa suurempaa tietämystä sekä mittaamisesta että etenkin analysoinnista. Surullisen kuuluisa ASR on hyvänä esimerkkinä tällaisesta vajavaisuudesta.
Jonkin verran on näkynyt keskustelua kaiuttimen ja elektroniikan toisiaan kumoavan säröprofiilin hyödyntämisestä tai virtaohjauksen eduista mutta hyvin kevyeksi on anti niilläkin saroilla pääasiassa jäänyt.

Itsekin olen REW:llä mitannut toistoketjun säröjä mutta melko hyödyttömäksi sekin osoittautuu antaen vain särön kokonaismäärää, eikä esimerkiksi särön vaiheistukseen liittyvää tai muuta edistyneempää tietoa. Toki kyseessä on paremminkin akustoinnin tukityökalu joten turha siltäkään on mahdottomia vaatia. Toisaalta on selvää ettei ymmärrys näissä asioissa juurikaan lisäänny kun mittauksen ja analysoinnin työkaluja ei juurikaan ole tarjolla eikä edes tietoa mitä ja miten pitäisi analysoida.
Kaiuttimista sen verran että kuuntelupaikalla kokonaissärö jää alle 1% ja käytännössä myös alle 0,5% kun käytetään kohtuullista ~80dB äänenpainetta. Valitettavasti tällainen mittaus ei vielä yksinään kerro oikein mitään dynaamisuudesta.

Uunituoretta ketjua ASR sivustolla liittyen särön vaikutuksesta dynamiikkaan https://www.audiosciencereview.com/...ion-of-low-order-nonlinear-distortions.34863/