Tottuminen on hyvä huomio. Tähän on nähty toisinaan käytettävän esimerkkinä mp3 laatuiseen toistoon tottuneiden jossain määrin preferoivan mp3 pakkausartifakteineen häviöttömään tallenteeseen verrattuna. Valitettavasti minulla ei ole linkittää referenssiä kyseisestä ilmiöstä.Epätieteellinen tuntuma muiden ja omia reaktioita seuraillessa on että monet tuntuu tykkäävän säröstä kuten ounastelitte. Kun musa on särölle se on silloin kovalla ja rokkaa jeejee. Mutta mie luulen että tämä johtuu pelkästään huonoista äänentoistojärjestelmistä, mihin ihmiset on tottuneet! Telkkarit, kännykät, BT mutikat, kassumankat jne, anttilahifit. Näillä jos koittaa soittaa dynaamista musaa niin hiljaiseltahan se kuulostaa, tai sitten piikit menee huonon kuuloiselle särölle.
Sinänsä olen kokolailla päinvastaista mieltä huonon äänentoiston rokkaamisesta. Esimerkiksi Audiotuvan demohuoneessa isot G:t tuottivat varsin uskottavaa rock henkistä toistoa vailla havaittavaa säröytymistä.
Dynamiikaltaan rajoittunut laitteisto tosiaan todennäköisesti hyötyy reilummasta lähdemateriaalin kompressoinnista mutta en lähtisi tälläistä yhtälöä ääneltään dynaamiseksi kehumaanAsia toki kääntyy päälaelleen jos on tarpeeksi iso äänentoistojärjstelmä* niin että löytyy kunnolliset äänenpainevarat ennen järjestelmän säröytymistä ja kompressiota, ja tätä mie sanon dynamiikaksi! Kun systeemi on tarpeeksi iso niin musat saa laitetuksi tarpeeksi kovalle niin että lyttyyn käsiteltyä ja dynaamista musiikkia voi kuunnella "yhtä kovalla" mukavalla kuunteluvoimakkuudella.
No nyt, laitahan lyttyyn kompressoitua popmusaa soimaan mukavalle kuunteluvoimakkuudelle ja sitten seuraavaksi vaikka Pink Floydiä tai jotain muuta dynaamisempaa kamaa yhtälailla mukavalle voimakkuudelle ja kumpihan mahtaa kuulostaa paremmalta? Dynaamista musaa tekee mieli ruuvata vielä kovemmalle, kun taas särölle masteroitua helposti haluaa laittaa vaan pienemmälle.
Ja tästähän siinä kaiketin on kyse: Särölle masteroitu musa kuulostaa keskiverroin hyvältä ja kovasti soivalta jos järjestelmä itsessään menee särölle jo pienellä äänenvoimakkuudella, eli ei kykene toistamaan kunnolla mukavaa äänenvoimakkuustasoa jolloin kompressoidulla matskulla pääsee lähemmäs ideaalia. Tällä katetaan varsin 99% kuuntelutilanteista ja on sikäli varsin ymmärettävä tavoite kaupallisen musan kanssa. Tehkeepä testikuunteluita joskus, jos äänentaso ei ole tarkalleen sama näytteiden välillä niin kovemmin soiva voittaa oli se parempi tai ei. Tästä syystä musa kuulostaa parhaalta mitä kovemmalla se on, mutta ei liian kovalla koska sitten alkaa korvat säröytyä tai on muuten epämukavaa.
Laajan dynamiikan tallenteiden toisto vaatii laitteistolta enemmän dynaamisia voimavaroja mutta keskimääräisillä äänenpaineilla (~80dB) pääasiassa riittää keskimääräisen laitteiston suorituskykykin.
Taitaa olla kokolailla selvää että jos laitteiston resurssit eivät riitä niin toiston laatu kaatuu säröihin ja kompressioon.Tästä maalaisjärjellä pohtien äänentoistojärjestelmän tulee pystyä toistamaan musiikkia sopivan kovalalla mukavalla äänenvoimakkuudella niin, että dynamiikka ei kärsi eikä merkittävää säröytymistä tapahdu. Tämä voi olla 80db tai 90db tai jotain sellaista RMS tasoa kuuntelupaikalla. Jos järjestelmä pystyy sanotaanko 115dB äänenpaineeseen <=1% säröllä niin sitten pitäisi minkä tahansa matskun kuulostaa hyvältä, paitsi huonosti masteroidun!
Tässä nyt puhutaan kuitenkin jossain määrin aidasta ja aidan seipäistä. Kuvailemasi dynamiikka vaikuttaa lähinnä vertautuvan äänenpainevaroihin ja koskevan lähinnä kaiuttimia. Koen sellaisen olevan kokolailla triviaalia eikä erityisen mielenkiintoista ilmiönä. Itse ajattelin dynamiikkaa laajemmassa yhteydessä; miksi laite A kuulostaa dynaamisemmalta kuin laite B? Erityisesti silloinkin kun kumpaakaan ei käytetä äärirajoilla. Onko syynä laitteiden erot särökäyttäytymisessä tai kenties signaalikohinasuhteessa vaiko jossain muussa teknisesti selkeässä ominaisuudessa tai näiden yhdistelmässä vai onko kenties kyse jostain muusta vaikeammin tulkittavissa olevasta eroavuudesta.
Isommat vehkeet ovat useammallakin toivelistalla. Kuinka paljon toiston dynaamisuus hyötyy suuremmista äänenpainevaroista jos toisto kuitenkin rajataan reilusti alle maksimaalisen äänenpainetason? Omatkin kokemukseni puoltavat jossain määrin suurempi soi dynaamisemmin ilmiötä mutta kuinka paljon on kyse äänenpainevarojen reservistä vai aiheuttaako kenties suurempien kaiuttimien suurempien elementtien aiheuttamat erot suuntaavuudessa ja vaikkapa lähikentän ulottuvuuden kasvu kuulijalle dynaamisemmalta kuulostvan kokemuksen?* Ison järjestelmän määritelmä: melkeistä mitkä tahansa diskantit pystyy melko koviinkin äänenpaineisiin jolloinka kotiäänentoistojärjestelmän kapasiteetti rajoittuu lähinnä matalilla taajuuksilla. Jos meinaa toistella kunnollisen kaistan vaikkapa 30Hz ylöspäin yli 100db tasolla niin järjestelmästä tulee vääjäämättä melko iso, että saadaan tarpeeksi matalia kehiin. Turha kuvitella kirjahyllykaiuttimista moista kapasiteettia ilman subbarijärjestelmää. Knoppitietona, liveäänentoistossa diskanttipää rajoittaa paineita koska niitä ei pysty niin helposti pinoamaan (lyhyestä aallonpituudesta johtuen) kuin subbareita. Kotona tämä ongelma ei kuitenkaan tule vastaan, torvia kehiin.
Pointtina siis että melkein saa kotiin kasata niin isot vehkeet kuin kehtaa ja ääni vaan paranee, koska äänenpainevarat ennen säröä ja kompressiota kasvaa, vaikkei kuuntelisikaan mukavuusaluetta kovempaa. Ja käänteisesti ajateltuna, turha ies kuvitella systeemin olevan dynaaminen jos jaksat nostaa sen yhdellä kädelä ilimaan Kyllä kunnon dynamiikan määrittelee vähintään yhet järjestelmää siirrellessä haaroista ratkenneet housut.
Aiheeseen sopivasti omia kaiuttimiani hankkiessani niiden koettu hyvä dynamiikka oli selvästi hankintaa puoltava ominaisuus. Äänenpainevaroja en käytännössä ulosmittaa koskaan mutta normaaleilla ja niiden allekin kuunteluvoimakkuuksilla kaiuttimien dynaamisuus tuntuu ilmeiseltä. Elektroniikan osalta settini edustaa paremminkin hyvää keskitasoa verrattuna parhaiten dynamiikkaa ilmentäviin laitteisiin. Enkä todellakaan väitä tietäväni mistä mikäkin johtuu mutta parhaimmillaan tällainen keskustelufoorumi voi tuoda esiin pohdintaa syistä ja seurauksista. Keskustelu jatkukoon.