J
jiisimula
Mitäs rasiaa porukka suosittelee tuollaiseen Dualin 505-4:seen? Jos joskus äiteen soittimeen päivittelisi parempaa rasiaa.. Mysiikkimieltymys siellä suunnalla mm. Progea yms.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Dual 505 levysoittimet
- Keskustelun aloittaja kaksonen
- Aloituspäivämäärä
Dualin oma ensiasennusrasia Ortofon OM 10 on ihan kelpo lähtökohta, jonka voi neulaa vaihtamalla päivittää huomattavasti äänellisesti korkeammallekin. Ostin huvikseni tuollaisen rasian OM 30 neulalla ja minulta löytyy myös OM 10 ja OM 20 neula. Erot ovat huomattavissa ja ääni tavallaan selkiytyy, mutta hieman samalla ohenee parempiin neuloihin siirryttäessä. OM 10 malissa on huomattavissa selvä ässävika ja pellit "keittää" ja noiden suhteen neulaa päivittämällä saadaan huomattava parannus, samalla bassot myös selkiytyvät, mutta ovat jo OM 10 mallissa riitävän hyvät.
Minulla on kuitenkin käytössä Shuren M 97xE rasia ja erot olenkin kuvaillut "vinyyli kiinnostaa ketjussa". Vaikka noihin äänenväreihin ei nyt niin pitäisi kiinnittää huomiota, niin Shure on aavistuksen tummempi ääneltään.
Loppupelissä laitteisto tuo esiin rasioiden ja eri soittimien erot, emmekä voi suoraan yks yhteen antaa sinua varmasti mielyttävää rasiavaihtoehtoa. Mikäli siinä Ortofon on kiinni, niin kuuntelet sillä ja kokeilet sitten eri vaihtoehtoja. Laitteen mukana pitäisi seurata sapluuna, jolla saat Overhangin kohdalleen. Shurea on haukuttu jo hieman aikaansa eläneeksi, mutta mielestäni nykyvarret ovat syy miksi se ei toimi. Shure sopii varsiin joissa rasiakelkan hahlot on niin, että rasia on molemmilta puolilta yhtä kaukana kiinnityspisteenä. Rasia on siis kohdallaan uloimmassa kohdistuspisteessä kohdallaan ja sitä ei sitten käännetä "vinoon", jotta sisempi kohdistuspiste osuu kohdalleen. Tällöin rasiaa ajetaan tavallaan suoraa, en tiedä oliko selitys riittävä.
Shure ei siis sovi kaikkiin varsiin, mutta Dualiin se sopii mainiosti.
[Tämä Ortofonkokelu on edistynyt sille asteelle, että on jo levyjä soitettu ja verrattu vanhaan Shureen. Onneksi tämä ei liiaksi eroa Shuresta, mutta todettava on, että Ortofonilla se viimeisin käsinkosketeltava tunne on kadoksissa.
Ortofon on äänikuvaltaan yllättävän leveä ollakseen Ortofon. Ääni nousee myös hyvin ylös, jolloin pianon ja jousien ylemmätkin vivahteet tulevat esiin kuitenkin syvinpiä ja herkimpiä pidätellen. Shure on luonteeltaan tummempi, joten kuitenkin äänenvärein Ortofon tietenkin lyö se noilla soittimilla. Puhaltimet toistuvat Ortofonilla aavistuksen verran heikommin, mutta kuitenkin hetkittäin nautittavasti. Siinä missä Ortofon kaipaa nopeita ja vauhdikkaita rytmieseityksiä pyrkii Shure vastaavasti rauhallisimpien ja tunteellisimpien äänitysten tulkiksi. Shure jakaa äänittet hyviin ja huonoihin, mutta se ei tee sitä niin, että jotkin äänitteet jäisivät kuuntelukelvottomiksi-pikemminkin tarjoilee palletin sellaisenaan kuin se kulloinkin on tarjolla.
Ortofon jyrää eteenpäin tasaisella vauhdilla poimien levyltä mahdollisimman paljon, jotta kuuntelija pysyisi rytmirasian kyydissä. Ortofon ei nouki liikaa napsuja, mutta niiltäkään ei vätyytä. Shurella napsut kuuluvat kertaluokkaa paremmin, jopa liiaksi, mutta hyvillä tallenteilla ääni on suorastaan nautittavaa. Shure rakentaa paremman pohjan (bassot) mistä ponnistaa ja rytmitys ja etenpäinvievyys tapahtuu tuollatavoin esimerkiksi jazz tallentella huomattavasti paremmin. Ortofon on parhaimmillaan kevyellä, eikä erottele äänitteitä liiaksi.
Jotenkin tuntuu, että Shurella kuunneltaessa sen äänitteen pitäisikin mennä niin kuin se kulloinkin menee ja huonotkaan eivät jää kuuntelukelvottomiksi. Ortofon nostaa tavallaan kaiken pintaan, mikäli ymmärrätte.
Olen kuitenkin tyytyväinen loppupelissä ostoksiini ja molemmat palvelevat tehtävää, joka niille on annettu, eli särkeä vinyyyyli.
Tuo tapahtuma voisi tapahtua nautinnollisemmin, mutta soittimen kyseessäollessa olen päässyt jopa hetkittäin hyvinkin mielkiintoisiin ja levollisiin kuunteluhetkiin.]
Minulla on kuitenkin käytössä Shuren M 97xE rasia ja erot olenkin kuvaillut "vinyyli kiinnostaa ketjussa". Vaikka noihin äänenväreihin ei nyt niin pitäisi kiinnittää huomiota, niin Shure on aavistuksen tummempi ääneltään.
Loppupelissä laitteisto tuo esiin rasioiden ja eri soittimien erot, emmekä voi suoraan yks yhteen antaa sinua varmasti mielyttävää rasiavaihtoehtoa. Mikäli siinä Ortofon on kiinni, niin kuuntelet sillä ja kokeilet sitten eri vaihtoehtoja. Laitteen mukana pitäisi seurata sapluuna, jolla saat Overhangin kohdalleen. Shurea on haukuttu jo hieman aikaansa eläneeksi, mutta mielestäni nykyvarret ovat syy miksi se ei toimi. Shure sopii varsiin joissa rasiakelkan hahlot on niin, että rasia on molemmilta puolilta yhtä kaukana kiinnityspisteenä. Rasia on siis kohdallaan uloimmassa kohdistuspisteessä kohdallaan ja sitä ei sitten käännetä "vinoon", jotta sisempi kohdistuspiste osuu kohdalleen. Tällöin rasiaa ajetaan tavallaan suoraa, en tiedä oliko selitys riittävä.
Shure ei siis sovi kaikkiin varsiin, mutta Dualiin se sopii mainiosti.
[Tämä Ortofonkokelu on edistynyt sille asteelle, että on jo levyjä soitettu ja verrattu vanhaan Shureen. Onneksi tämä ei liiaksi eroa Shuresta, mutta todettava on, että Ortofonilla se viimeisin käsinkosketeltava tunne on kadoksissa.
Ortofon on äänikuvaltaan yllättävän leveä ollakseen Ortofon. Ääni nousee myös hyvin ylös, jolloin pianon ja jousien ylemmätkin vivahteet tulevat esiin kuitenkin syvinpiä ja herkimpiä pidätellen. Shure on luonteeltaan tummempi, joten kuitenkin äänenvärein Ortofon tietenkin lyö se noilla soittimilla. Puhaltimet toistuvat Ortofonilla aavistuksen verran heikommin, mutta kuitenkin hetkittäin nautittavasti. Siinä missä Ortofon kaipaa nopeita ja vauhdikkaita rytmieseityksiä pyrkii Shure vastaavasti rauhallisimpien ja tunteellisimpien äänitysten tulkiksi. Shure jakaa äänittet hyviin ja huonoihin, mutta se ei tee sitä niin, että jotkin äänitteet jäisivät kuuntelukelvottomiksi-pikemminkin tarjoilee palletin sellaisenaan kuin se kulloinkin on tarjolla.
Ortofon jyrää eteenpäin tasaisella vauhdilla poimien levyltä mahdollisimman paljon, jotta kuuntelija pysyisi rytmirasian kyydissä. Ortofon ei nouki liikaa napsuja, mutta niiltäkään ei vätyytä. Shurella napsut kuuluvat kertaluokkaa paremmin, jopa liiaksi, mutta hyvillä tallenteilla ääni on suorastaan nautittavaa. Shure rakentaa paremman pohjan (bassot) mistä ponnistaa ja rytmitys ja etenpäinvievyys tapahtuu tuollatavoin esimerkiksi jazz tallentella huomattavasti paremmin. Ortofon on parhaimmillaan kevyellä, eikä erottele äänitteitä liiaksi.
Jotenkin tuntuu, että Shurella kuunneltaessa sen äänitteen pitäisikin mennä niin kuin se kulloinkin menee ja huonotkaan eivät jää kuuntelukelvottomiksi. Ortofon nostaa tavallaan kaiken pintaan, mikäli ymmärrätte.
Olen kuitenkin tyytyväinen loppupelissä ostoksiini ja molemmat palvelevat tehtävää, joka niille on annettu, eli särkeä vinyyyyli.
Tuo tapahtuma voisi tapahtua nautinnollisemmin, mutta soittimen kyseessäollessa olen päässyt jopa hetkittäin hyvinkin mielkiintoisiin ja levollisiin kuunteluhetkiin.]
jussikoo sanoi:
Hyvä, että löysit kaapelit. Elikkäs lautasmattoa vaihtamalla saadaan ääntä viilattua suuntaan, jos toiseenkin. Väittävät, että Micro Seiki Copper Mattoa käyttämällä saisi Linn 12:sta äänen-en tiedä, mutta kaikkea ei pidä uskoa. Voihan silti erilaisia diy mattoja kokeilla.
http://www.soundfountain.com/amb/ttmat.html
Joo, kyllä matto ääntä muuttaa, myös Ringmat ainakin aika lailla. Niitähän saa Kruunuradiosta.seppo kaksonen sanoi:
Itse laitoin tuollaisen, saapa sillä ainakin VTA:n kohdalleen:
http://www.tnt-audio.com/accessories/ringmatsupport_e.html
T
Tawe
Matto-asiat ovat hyvin soitin kohtaisia - sama matto voi toimia toisessa ja toisen se voi pilata, kolmannessa se ei tee mitään.
jhyvarinen
Käyttäjä
- Liittynyt
- 31.7.2006
- Viestejä
- 1 048
Milestäni maton tulisi olla paksu ja etenkin painava. Erilaisilla matoilla saa sointia myös tviikattua maailman tappiin jos intoa ja aikaa piisaa. Näissä mekaanisissa härveleissä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
T.JH
T.JH
Tawe sanoi:
Tuo on täysin totta. Eri soittimissa eri lautasmatot tuottavat hyvinkin erilaisia tuloksia. Se Ringmat hieman kiinnostaisi, mutta en viitsi sokkona 100€ laittaa menemään. Sehän on hyvin halvalla toteutettu, mutta mitäs siitä, jos homma toimii.
Minulla pitäisi olla se 4mm paksu.
Olen viritellyt sellaista lautasmatontapaista paperikonehuovasta, mutta se ei pysy laakana suorassa, vaan reunat nousee-onko syynä se, että ollut kauan rullalla, vaiko käyttö paperikoneessa=mahdollinen venyminen.
Painava matton on yleisesti hyvänä pidetty, mutta hyvään lopputulokseen pääsee myös muutenkin, kun tietää vain mitä tekee
Hyää tuuria siinä on enempi, kuin tietämistä.Asia on ihan kuten Hyvärinen sanoo; "Näissä mekanisissa härveleissä kaikki vaikuttaa kaikkeen".
Itsekin kokeilin muutamaa DIY-vaihtoehtoa, kevyitä (paketoinnissa käytettävä kuplamuovi) ja painaviakin (lähinnä kumisia mattoja vanhoista soittimista). Eivät oikein tuossa LP12:ssa toimineet ainakaan paremmin kuin alkuperäinen kevyt huopa (tosin saattaa olla, että ei jaksunut säätää riittävästi). Painavat eivät taida oikein sopia tuolla tavalla jousitetulle systeemille kuin LP12 (ainakin netissä monet ovat sitä mieltä).seppo kaksonen sanoi:Tuo on täysin totta. Eri soittimissa eri lautasmatot tuottavat hyvinkin erilaisia tuloksia. Se Ringmat hieman kiinnostaisi, mutta en viitsi sokkona 100€ laittaa menemään. Sehän on hyvin halvalla toteutettu, mutta mitäs siitä, jos homma toimii.
Minulla pitäisi olla se 4mm paksu.
Olen viritellyt sellaista lautasmatontapaista paperikonehuovasta, mutta se ei pysy laakana suorassa, vaan reunat nousee-onko syynä se, että ollut kauan rullalla, vaiko käyttö paperikoneessa=mahdollinen venyminen.
Painava matton on yleisesti hyvänä pidetty, mutta hyvään lopputulokseen pääsee myös muutenkin, kun tietää vain mitä tekee
Asia on ihan kuten Hyvärinen sanoo; "Näissä mekanisissa härveleissä kaikki vaikuttaa kaikkeen".
Ringmatin itse ostin kokeeksi ja kyllä sillä ääni parani selvästi, tosin saattaa johtua siitä että VTA muuttui myös, parhaalta kuulosti tosiaan ringmatin suosittelema noin 2.25 mm rasian päätä alempana oleva soittimen pää. Sittemmin ei ole tullut kokeiltua tuolla VTA asetuksella alkuperäisen maton kanssa, nuo ovat eri paksuisia, eli säätöä pitäisi muuttaa. Aiemmin olin käyttänyt lähellä tasa-asetusta VTA:n kanssa, enkä koittanut noin paljon alempaa asentoa, säätelyt olivat vain millin luokkaa suuntaan ja toiseen.
Hankalaa on tosiaan tuo kaikki vaikuttaa kaikkeen systeemi, kun saa äänen kohdalleen ei tee juuri mieli koittaa paluuta vanhaan asetukseen, jospa ei enää löydäkään sitä oikeaa kombinaatiota.
jhyvarinen
Käyttäjä
- Liittynyt
- 31.7.2006
- Viestejä
- 1 048
Ringmatin itse ostin kokeeksi ja kyllä sillä ääni parani selvästi, tosin saattaa johtua siitä että VTA muuttui myös, parhaalta kuulosti tosiaan ringmatin suosittelema noin 2.25 mm rasian päätä alempana oleva soittimen pää.
Hankalaa on tosiaan tuo kaikki vaikuttaa kaikkeen systeemi, kun saa äänen kohdalleen ei tee juuri mieli koittaa paluuta vanhaan asetukseen, jospa ei enää löydäkään sitä oikeaa kombinaatiota.
Siis ilmeisesti tarkoitat että nostit vartta tuon 2.25mm vanhasta asetuksesta ylöspäin? Itsekin koen että kun saundi on kohdallaan ei säätöjä viitsi enää rukata ettei menettäisi sitä minkä on saavuttanut. Parasta säätöä hakiessa mielestäni kannattaa tehdä aika isoja muutoksia löytääkseen ääripäät, ja sitten siitä välistä haarukoida itselleen sopivin sointi. Itsekin olen ollut hieman liian varovainen säätäessäni varren kulmaa.
Mikäli varsitolppaan voi tehdä merkin missä alkuperäinen säätö oli, on siihen myöhemmin helppo palata. Toiset käyttää "pelikortti metodia" vastaavaan toimintaan. Henkilökohtaisesti lasken "kauluslevyn" hampaita jolloin tarvittaessa osaan palata vanhaan asetukseen. Pitää muistaa että VTA:n nostojen/laskujen jälkeen on tarkastettava neulapaino ja antiskate joilla on aika iso merkitys loppupelissä. Mielenkiintoista kuitenkin tämä vinylistin elämä
Tietystä tämä oli off topiccia koska Dualissa ei VTA:ta voi säätää ilman vippaskonsteja.
T.JH
Hankalaa on tosiaan tuo kaikki vaikuttaa kaikkeen systeemi, kun saa äänen kohdalleen ei tee juuri mieli koittaa paluuta vanhaan asetukseen, jospa ei enää löydäkään sitä oikeaa kombinaatiota.
Siis ilmeisesti tarkoitat että nostit vartta tuon 2.25mm vanhasta asetuksesta ylöspäin? Itsekin koen että kun saundi on kohdallaan ei säätöjä viitsi enää rukata ettei menettäisi sitä minkä on saavuttanut. Parasta säätöä hakiessa mielestäni kannattaa tehdä aika isoja muutoksia löytääkseen ääripäät, ja sitten siitä välistä haarukoida itselleen sopivin sointi. Itsekin olen ollut hieman liian varovainen säätäessäni varren kulmaa.
Mikäli varsitolppaan voi tehdä merkin missä alkuperäinen säätö oli, on siihen myöhemmin helppo palata. Toiset käyttää "pelikortti metodia" vastaavaan toimintaan. Henkilökohtaisesti lasken "kauluslevyn" hampaita jolloin tarvittaessa osaan palata vanhaan asetukseen. Pitää muistaa että VTA:n nostojen/laskujen jälkeen on tarkastettava neulapaino ja antiskate joilla on aika iso merkitys loppupelissä. Mielenkiintoista kuitenkin tämä vinylistin elämä
Tietystä tämä oli off topiccia koska Dualissa ei VTA:ta voi säätää ilman vippaskonsteja.
T.JH
Ei vaan laskin alaspäin. Eli rasian pää on 2.25 mm ylempänä varsitolpan pää. Aiempi asento tosin oli jokseenkin sinnepäin mitattu tasa-asento rulamitan mukaan. Ringmat support systeemin kanssa tuo menee siten, että alle laitetaan määrätyt läpyskät, varsi tasakorkeuteen ja siten voidaan alkaan läpysköjen määrää vaihtelemaan. Eli itse vartta ei enää siirretä, vain noita muoviläpysköjä lisää tai vähemmän. Aika yllättäenkin parhaalta kuuulosti juuri Ringmatin suosittelema 2.25 mm alle tasakorkeuden, kun muitakin vaihtoehtoja oli ainakin kymmenkunta. Ringmatin manuskan mukaan 1 mm taisi tarkoittaa 0,6 astetta neulan päässä. Ringmatin manuaalin mukaan tuon pitäisi olla toimivin asento lukuunottamatta 80 luvun vinyylejä, niissä on yleisesti hieman eri kulma. Joo, kaikki muut asetukset pitää tarkistaa jokaisen muutoksen jälkeen ja ainakin neulapaino näyttää muuttuvankin tuossa tilanteessa.jhyv sanoi:Siis ilmeisesti tarkoitat että nostit vartta tuon 2.25mm vanhasta asetuksesta ylöspäin? Itsekin koen että kun saundi on kohdallaan ei säätöjä viitsi enää rukata ettei menettäisi sitä minkä on saavuttanut. Parasta säätöä hakiessa mielestäni kannattaa tehdä aika isoja muutoksia löytääkseen ääripäät, ja sitten siitä välistä haarukoida itselleen sopivin sointi. Itsekin olen ollut hieman liian varovainen säätäessäni varren kulmaa.
Mikäli varsitolppaan voi tehdä merkin missä alkuperäinen säätö oli, on siihen myöhemmin helppo palata. Toiset käyttää "pelikortti metodia" vastaavaan toimintaan. Henkilökohtaisesti lasken "kauluslevyn" hampaita jolloin tarvittaessa osaan palata vanhaan asetukseen. Pitää muistaa että VTA:n nostojen/laskujen jälkeen on tarkastettava neulapaino ja antiskate joilla on aika iso merkitys loppupelissä. Mielenkiintoista kuitenkin tämä vinylistin elämä
Tietystä tämä oli off topiccia koska Dualissa ei VTA:ta voi säätää ilman vippaskonsteja.
T.JH
Nonni, vinyylimiehen vala on nyt suoritettu, eli eka äänirasia vaihdettu . Janilla oli nimittäin ylimääräinen, muutaman tunnin ajan käytetty AT95, jota hän tarjosi lainaan. Noin halpaa rasiaahan on ihan pakko kokeilla, vaikka olinkin kuullut ettei se välttämättä toimisi Dualissa (Seppo Kaksonen, Mallas).
Ja täytyy kyllä sanoa, ettei tuo rasia tosiaankaan täysin toimi Dualissa. Kuuntelin 4-5 älppäriä, joista jo ensimmäisellä tökkäsi. Johnny Cash IV The Man Comes Around, eka levyn ykköspuolen viimeisessä kappaleessa Bridge Over Troubled Water yhteislaulu Fiona Applen kanssa meni ihan suttuiseksi sähinäksi ja puuroksi. Kuulosti ihan kauhealta.
Muilla levyillä ei ollut juuri ongelmia, joskin joitain lieviä epäpuhtauksia erottui silloin tällöin. AT95:n saundi oli ehkä hieman tummempi kuin omalla Ortofon Stylus 30:lläni, sinänsä miellyttävä ja yksityiskohtia erottui kivasti. Kumma kyllä neljä älppäriä viidestä meni ilman suurempia ongelmia, mutta jos yksikin toimii noin huonosti, ei voi ajatellakaan pitempää käyttöä. Joten vaihdoin Ortofonin takaisin, ja Johnny Cashkin toistuu taas puhtaasti.
Nyt kun on alkuun päästy, täytyy vielä kokeilla Sepon kehuma Shure M 97xE ...
. Janilla oli nimittäin ylimääräinen, muutaman tunnin ajan käytetty AT95, jota hän tarjosi lainaan. Noin halpaa rasiaahan on ihan pakko kokeilla, vaikka olinkin kuullut ettei se välttämättä toimisi Dualissa (Seppo Kaksonen, Mallas).Ja täytyy kyllä sanoa, ettei tuo rasia tosiaankaan täysin toimi Dualissa. Kuuntelin 4-5 älppäriä, joista jo ensimmäisellä tökkäsi. Johnny Cash IV The Man Comes Around, eka levyn ykköspuolen viimeisessä kappaleessa Bridge Over Troubled Water yhteislaulu Fiona Applen kanssa meni ihan suttuiseksi sähinäksi ja puuroksi. Kuulosti ihan kauhealta.
Muilla levyillä ei ollut juuri ongelmia, joskin joitain lieviä epäpuhtauksia erottui silloin tällöin. AT95:n saundi oli ehkä hieman tummempi kuin omalla Ortofon Stylus 30:lläni, sinänsä miellyttävä ja yksityiskohtia erottui kivasti. Kumma kyllä neljä älppäriä viidestä meni ilman suurempia ongelmia, mutta jos yksikin toimii noin huonosti, ei voi ajatellakaan pitempää käyttöä. Joten vaihdoin Ortofonin takaisin, ja Johnny Cashkin toistuu taas puhtaasti.
Nyt kun on alkuun päästy, täytyy vielä kokeilla Sepon kehuma Shure M 97xE ...
anajavi sanoi:
Itse käytän Gradon Silver -mallia omassa vintage-teknarissani. Pidän äänestä enemmän kuin Ortofonin äänestä. Tyytyväinen moiseen olen.
Tosin omassa levarissani rasia on liitetty T4P-tyyppisesti. Laiskan miehen liitäntä laiskan miehen levarissa...
t. jjahifi
Shure M 97xE tuli viimeinkin ostettua. Ennenkuin alan vaihtopuuhiin, yksi kysymys:
Shurelle pitää kuulemma lisätä vastapainoa (esim. peltiruuvi+metalliprikkoja alkuperäisen vastapainon persuksiin), koska Shuren rasia on alkuperäistä Ortofonia painavampi. Se ei ole mikään ongelma miehelle, joka on rassannut jenkkiauton pultteja pienen ikänsä. Niinpä teinkin vastapainon reikään M3 kierteet, enkä käytä mitään epämääräistä peltiruuvia niinkuin suositeltiin. Varma on aina varmaa.
Mutta toimiiko Dualin oma neulapainoasteikko oikein vastapainon lisäämisen jälkeen? Neulapainovaakaa minulla ei ole, pitäisikö hommata ennenkuin vaihdan rasian?? Dualin oma asteikko on erittäin tarkka, siksi minulla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta neulapainovaa'alle.
Tyhmiä kyselee taas
Jussi
Shurelle pitää kuulemma lisätä vastapainoa (esim. peltiruuvi+metalliprikkoja alkuperäisen vastapainon persuksiin), koska Shuren rasia on alkuperäistä Ortofonia painavampi. Se ei ole mikään ongelma miehelle, joka on rassannut jenkkiauton pultteja pienen ikänsä. Niinpä teinkin vastapainon reikään M3 kierteet, enkä käytä mitään epämääräistä peltiruuvia niinkuin suositeltiin. Varma on aina varmaa
.Mutta toimiiko Dualin oma neulapainoasteikko oikein vastapainon lisäämisen jälkeen? Neulapainovaakaa minulla ei ole, pitäisikö hommata ennenkuin vaihdan rasian?? Dualin oma asteikko on erittäin tarkka, siksi minulla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta neulapainovaa'alle.
Tyhmiä kyselee taas
Jussi
T
Tawe
Tuo lisäpaino ei välttämättä muuta Dualin asteikon toimivuutta paljoakaan. Esim. Pro-Ject levareissa on kevyempää ja painavampaa vastapainoa rasiasta riippuen, mutta samalla säätöasteikkolla mennään. Tasapainoitat vain sen hökötyksen ensin huolella (vtf ja antiskate pois) ja sitten säädät. Mutta toki minä tuon sinulle hälytysajona tuon digivaa'ankin lainaan.
T
Tawe
Okay