DIY levysoittimet & modaukset

Kukkaruukusta kolmanteen, millaisilla tekniikoilla voisi ajatella itse tekevän levylautasen ilman varsinaista sorvia?
 
Kukkaruukusta kolmanteen, millaisilla tekniikoilla voisi ajatella itse tekevän levylautasen ilman varsinaista sorvia?
Yläjyrsimellä lähtisin itse tekemään. Harppi kiinni vaan niin tulee varmasti pyöreä. Metallista, kivestä tai lasista en sitten tiiä🤔
 
Tattis. Enpä ole tuolle paljoa ajatuksia uhrannut valmistumisen jälkeen, eikä tuo nyt juurikaan haittaa. Volaa pitää vaan vääntää enemmän, mutta kyllä sitä tulee kuitenkin tarvittaessa enemmän kuin korvat ja naapuri kestää. Oma veikkaus on että on äänivarren piuhat ehkä jotenkin huonosti juotettu liittimiin tjtn. Eipä tuossa kauheasti vaihtoehtoja ole, sen verran simppeli laitos koko levari. Ennen entisöintiä volat kuitenkin toimi normaalisti, joskin soundi muuten oli aika hanurista.
Erikoista että soittimesta tulevan äänen taso olisi merkittävästi muuttunut entisöinnin seurauksena ellei neula ja rasia sitten vaihtunut samalla. Rasiaa vaihtamalla saa kyllä aikaan melko isojakin muutoksia. Samoin eri vahvistinten sisäiset RIAA-osat ja ulkoiset RIAA:t voivat tuottaa hyvin erilaisia lopputuloksia. Kun päällepäätteksi nykyaikaisten digilähteiden lähtösignaali tuppaa olemaan selvästi korkeampi kuin perinteisen vinyyli-äänirasia-RIAA -ketjun niin tarve kääntää lisää volaa vinyyleillä on aika tavallinen "ongelma".

En usko että kyseinen havainto voisi mitenkään johtua juotoksista. Jos juotokset olisivat niin huonoja että se pudottaisi äänen yleistasoa, siitä seuraisi lukuisia muita lieveilmöitä kuten kanavatason heittelyä ja häiriöitä. Lisäksi entisöinnin taso on niin korkea etten oikein jaksa uskoa huonoihin juotoksiin. :)
 
Yläjyrsimellä lähtisin itse tekemään. Harppi kiinni vaan niin tulee varmasti pyöreä. Metallista, kivestä tai lasista en sitten tiiä🤔
Jos pääsen joskus itse näissä ajatuksissa niin pitkälle että pitäisi teettää levylautanen niin pyytäisin kaveria tekemään sellaisen CNC-jyrsimellä Delrinistä.
 
Jos pääsen joskus itse näissä ajatuksissa niin pitkälle että pitäisi teettää levylautanen niin pyytäisin kaveria tekemään sellaisen CNC-jyrsimellä Delrinistä.

Teetin jostain 4-5mm delrinintapaisesta lautasmaton, keskellä tietenkin reikä ja vajaan millin syvennys levyn etikettialueelle. Tuli hieman susi, tekijä epäili että työstö jotenkin vaikutti jännitysjakaumaan, tai jyrsiminen lämmitti lättyä liikaa. No, oli miten oli, kiero siitä tuli. Kyseessä muovin työstöön erikoistunut firma.

Kirkkaasta akryylistä tehty levy onnistui hyvin. Saattoi aluksi ihan pieni heitto olla, mutta nyt on tasaantunut kun on ollut lautasta vasten ja puntti päällä. Monessa mun levyssä on isompi heitto.

Muuten Delrin olisi kyllä hyvä materiaali, vaimentaa kivasti ja saa monen värisenä. Mutta tosiaan, jos levyaihiosta tekee, ja designissä on paksuusvaihteluita, niin kannattaa ehkä varautua sorvaamaan tai oikomaan jossain lasitasolla lämmön kanssa tms. Ehkä.

Mulla on se vanha Teknari, SL-Q3, siitä voisi jotain värkätä, tyyliin raskaahko iso plintti ja piiitkä unipivot. Oma lautanen on tuossa tosi kevyt, meinasin jos laittaisi kerroksen kumia siihen päälle ja sitten lasisen päällyslautasen. Niitähän saa esim ProJectin tuunausosina, vai oliko Regan, eikä kovin kallis ollut muistaakseni.
 
SL-Q3 on asiallinen peli, pykälää parempi malli kuin tuo itselleni hommaamani SL-D3. Niissä on paljon samaa mutta Q3:ssa on kidelukittu moottorin ohjaus ja päivitetty äänivarsi. Moottori ja mekaniikka näyttävät kuitenkin muuten identtisiltä. Varmasti hyvä aihio tuunaukseen! Tilasin juuri tuohon omaani uudet elkot sillä ajattelin vaihtaa varmuuden vuoksi kaikki.

Jos ryhdyn teettämään Delrinistä levylautasta, luotan kaveriini jolla on paljon kokemusta nimenomaan Delrinistä. Hän on mm. koneistanut siitä huipputarkkoja muotteja hiilikuituisten lennokkien siipien ja peräsinten valmistukseen joten luulen että levylautanenkin onnistuu. Ohuempi lautasmatto voi olla hankalampi tietysti.
 
^ Joo, tää mun käyttämä firma tekee enemmänkin teollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin, ei niinkään hienomekaniikkaa, ainakaan tietääkseni :)

Se mun SL-Q3 on mun eka "oikea" levysoitin, ostettu käytettynä nurmikonleikkuu- ja lapsenlikkahommista tienatuilla rahoilla joskus 84-85. Oli käytössäkin yhtä pidempää taukoa lukuunottamatta kunnes pari vuotta sitten laitoin tuon Lencon. Teknarin varren gimbalissa on hieman liikaa klappia mun makuun, ja taitaa laakerikin jo vähän jurrata. Ei ihmekään toisaalta noilla kilometreillä. Automatiikan starttinappi ei pelaa, muuten kyllä. Voisi kai tuon entisöidäkin, mutta modaus houkuttaisi enemmän.
 
Levylautasen laakeri? Tässä laakeri on ainakin helppo voidella, Lautanen vaan irti ja öljyä laakeriin. Se on ihan perinteinen liukulaakeri. Pienenä puutteena akselia kannattava kuula ei ole öljykylvyssä koska mekaniikkaa käyttävä hammasratas estää suljetun rakenteen. Kuulan pääsee voitelemaan alakautta kyllä mutta on työläämpi homma kuin liukulaakerin öljyäminen. Varresta en kyllä osaa sanoa mitään kun se on erilainen kuin minulla. Näyttäisi kyllä olevan saman ikäisen SL-1200:n varren lähisukulainen joten 1200:n korjausvinkkejä etsimällä saattaa löytää keinon fiksata myös tämä.

Starttinapin toimintaan taas vaikuttaa mekaniikan voitelutilanne. Ilmeisesti tässä mallissa ei paljon muuta tarvitse kuin laittaa sopivaa vaseliinia kunhan on ensin poistanut mahdollisesti kuivuneet jämät.

Levylautanen on tosiaan melko kevyt jos se on samanlainen kuin D3:ssa. Ulkokehällä on massaa mutta itselläkin kävi mielessä että vaimennusainetta pitäisi varmaan lisätä lautaseen ainakin hieman. Lautasta ei voi noin vaan vaihtaa toiseen koska moottorin roottoriosa on integroitu lautaseen mutta huolellisesti tasapainottamalla vaimennuksen lisääminen luultavasti onnistuu.
 
Erikoista että soittimesta tulevan äänen taso olisi merkittävästi muuttunut entisöinnin seurauksena ellei neula ja rasia sitten vaihtunut samalla. Rasiaa vaihtamalla saa kyllä aikaan melko isojakin muutoksia. Samoin eri vahvistinten sisäiset RIAA-osat ja ulkoiset RIAA:t voivat tuottaa hyvin erilaisia lopputuloksia. Kun päällepäätteksi nykyaikaisten digilähteiden lähtösignaali tuppaa olemaan selvästi korkeampi kuin perinteisen vinyyli-äänirasia-RIAA -ketjun niin tarve kääntää lisää volaa vinyyleillä on aika tavallinen "ongelma".

En usko että kyseinen havainto voisi mitenkään johtua juotoksista. Jos juotokset olisivat niin huonoja että se pudottaisi äänen yleistasoa, siitä seuraisi lukuisia muita lieveilmöitä kuten kanavatason heittelyä ja häiriöitä. Lisäksi entisöinnin taso on niin korkea etten oikein jaksa uskoa huonoihin juotoksiin. :)
Jaa niin, itse asiassa siinähän taisikin olla joku Shuren aski kun sitä ennen entisöintiä testasin. Silloin volume oli ihan normaalilla tasolla. Nyt käytössä Linn K5.
 
Jaa niin, itse asiassa siinähän taisikin olla joku Shuren aski kun sitä ennen entisöintiä testasin. Silloin volume oli ihan normaalilla tasolla. Nyt käytössä Linn K5.
Shuren tyypillinen herkkyys on aika lähellä K5:ttä (5 mV vs. 4,5 mV) joten vaihdos ei selitä eroa. Löysin kuitenkin netistä pikahaulla vähän samantapaisen ongelman:


Tuolla K5:n taso oli matala kunnes kysyjä huomasi että neula ei ollutkaan ihan kunnolla paikallaan rasiassa. Korjaamalla tämä ääni palautui normaaliksi.
 
Shuren tyypillinen herkkyys on aika lähellä K5:ttä (5 mV vs. 4,5 mV) joten vaihdos ei selitä eroa. Löysin kuitenkin netistä pikahaulla vähän samantapaisen ongelman:


Tuolla K5:n taso oli matala kunnes kysyjä huomasi että neula ei ollutkaan ihan kunnolla paikallaan rasiassa. Korjaamalla tämä ääni palautui normaaliksi.
Helei!! Kiitoksia tästä, nyt toimii normaalisti. Eipä mennytkään kuin viitisen vuotta että tämäkin selvisi😆
Painoin neulaa kunnolla rasiaan ja tuntui ettei liikkunut yhtään mihinkään mutta juu, tuostahan se johtui näköjään.
 
Tässä vielä toinen 3D printattu äänivarsi mallia “SUPATRAC”.


IMG_0173.JPEG


Tämä onkin aikas mielenkiintoinen versio unipivotista, tässä piikki on vaakasuorassa ja itse varsi painaa tuota kärkeä parin ripustussiiman varassa.

IMG_0170.JPEG

Tässä taitaa olla vieläkin vähemmän mahdollisuuksia laakeripisteen klapille. Ja tämä taitaa nyt olla IMHO äänellisesti parempi näistä parista unipivot varresta, ainakaan tässä ei ole tuon normi unipivotin laakerin teon ongelmaa eli ei jää epävarmuutta sopiiko tuo neulan kärjen pyöristys tuohon laakerointikoloon.

Tähän sitten antiscatingin liittäminen onkin taas hieman haastavampaa. Ja tuo AS lienee melkeinpä pakollinen koska levyn alkupuoliskolla noiden siimojen suoristumisen takia voimat on alussa jopa vääränsuuntaiset. Tuo pilari ja äänivarsi on siis suunnattu jonnekin levyn raitojen puoliväliin ja varsi hakeutuu siis tuohon “0” balanssissa.

Tästä äänivarresta löytyy tämän konseptin keksijän viimeisen päälle toteutettu versio täältä: https://www.supatrac.com/ , kannattaa käydä katsomassa. Tuolla myös kerrotaan varren "Reactive Downforce" ominaisuudesta, joka (hyvin yksinkertaistaen) perustuu tuon laakerointipisteen sijoitukseen levyn tason alapuolelle joka vaikuttaa siten että kun levyllä alkaa olla enempi tapahtumaa niin varsi tiukentaa otettaan levystä.

Tässä olen nyt pistänyt tuonne Vinyyli-puolelle ääninäytteen tästä minun DIY versiosta, AT3600L rasialla:

https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/vinyylilevyjen-digitointi.181388/post-2512907

Tuo oikea SUPATRAC äänivarsi varustettuna kunnon äänirasialla olisi hyvin mielenkiintoinen kuunnella.
 
Viimeksi muokattu:
Oon hieman tuumaillut tässä, että muokkaisin tuon Japanin mallin Denonin (joka siis toivoo 100 voltin jännitettä) toimivaksi 230V jännitteellä.

Huoltomanuaalin perusteella muuntajassa on kaksi 12V vaihtovirtalähtöä:
1685799548867.png

Vasta tuo 12V tasasuunnataan ja syötetään eteenpäin. Mielestäni homman saisi toteutettua aika helposti esim. tällaisella kikkareella. Samalla voisi vaihtaa kiinteän verkkojohdon irroitettavaksi ja lisätä taakse kytkimen ennen muuntajaa, tuo soittimen omahan on vasta sen jälkeen :unsure:
 
Oon hieman tuumaillut tässä, että muokkaisin tuon Japanin mallin Denonin (joka siis toivoo 100 voltin jännitettä) toimivaksi 230V jännitteellä.

Huoltomanuaalin perusteella muuntajassa on kaksi 12V vaihtovirtalähtöä:
katso liitettä 251163

Vasta tuo 12V tasasuunnataan ja syötetään eteenpäin. Mielestäni homman saisi toteutettua aika helposti esim. tällaisella kikkareella. Samalla voisi vaihtaa kiinteän verkkojohdon irroitettavaksi ja lisätä taakse kytkimen ennen muuntajaa, tuo soittimen omahan on vasta sen jälkeen :unsure:
Jos poweri on tosiaan noin yksinkertainen niin voisi periaatteessa onnistuakin kunhan tietää muuten mitä tekee ja uusi muuntaja mahtuu paikoilleen. Onko suoravetomoottorin jännitteet otettu tasasuuntaajan jälkeen suoraan? DP-51F:ssä moottorille menee peräti 100 VAC. Japanin mallissa moottorille menee verkkojännite, muissa maaversioisaa on muuntajassa 100 V käämi erikseen.
 
Jos poweri on tosiaan noin yksinkertainen niin voisi periaatteessa onnistuakin kunhan tietää muuten mitä tekee ja uusi muuntaja mahtuu paikoilleen. Onko suoravetomoottorin jännitteet otettu tasasuuntaajan jälkeen suoraan? DP-51F:ssä moottorille menee peräti 100 VAC. Japanin mallissa moottorille menee verkkojännite, muissa maaversioisaa on muuntajassa 100 V käämi erikseen.
Tästä näkee ehkä vähän paremmin:
1685824821757.jpg

Tuo FG-300 on moottorin kontrollerikortti.
 
Olisi varmaan hyvä selvittää mikä on alkuperäisen muuntajan todellinen toisiojännite. Skema kertoo 12V sekä AC että DC puolen jännitteeksi, mutta 12V AC tasasuunnattuna tuottaa käytänössä 17..20V DC jännitteen. Pienten muuntajien tyhjäkäyntijännite on tyypillisesti about +10% yli nimellisen, ja tasasuuntaajan jälkeen DC jännite seuraa AC jännitteen huippuarvoa joka on suurinpiirtein 13V x 1.4 = 18V. Kaavion DC jännitteen kohdalla mainitaan 12V (+10V) arvoja, niin herää epäilys mitä se AC todellisuudessa on ollut. 9V AC jännitteestä saisi helposti 12..14V tasolla olevaa DC jännitettä.
Liian korkeilla jännitteillä saattaa nousta savu ohjaimen transistoreista tai IC piiristä. 2SC2236 jännitteenkesto on 30V, joten +/-15V DC ei olisi syytä ylittää.
 
Olisi varmaan hyvä selvittää mikä on alkuperäisen muuntajan todellinen toisiojännite. Skema kertoo 12V sekä AC että DC puolen jännitteeksi, mutta 12V AC tasasuunnattuna tuottaa käytänössä 17..20V DC jännitteen. Pienten muuntajien tyhjäkäyntijännite on tyypillisesti about +10% yli nimellisen, ja tasasuuntaajan jälkeen DC jännite seuraa AC jännitteen huippuarvoa joka on suurinpiirtein 13V x 1.4 = 18V. Kaavion DC jännitteen kohdalla mainitaan 12V (+10V) arvoja, niin herää epäilys mitä se AC todellisuudessa on ollut. 9V AC jännitteestä saisi helposti 12..14V tasolla olevaa DC jännitettä.
Liian korkeilla jännitteillä saattaa nousta savu ohjaimen transistoreista tai IC piiristä. 2SC2236 jännitteenkesto on 30V, joten +/-15V DC ei olisi syytä ylittää.
Uskoisin että jos pysytään toision 0.22A speksissä niin jännite ei tyhjäkäynnilläkään ylitä turvallista rajaa. Muuntaja ei ilmeisesti ole kuin muutaman VA luokkaa.
 
Kyllä mä mittaamalla varmistelen vielä mitkä ne todelliset jännitteet on sekä tyhjäkäynnillä että kuormalla ennen kuin hankin mitään osia. Toistaiseksi oon käyttänyt ulkoista konvertteria ja soitin toimii silläkin ongelmitta, joten mikään kiire tällä ei ole.
 
Täytyy jatkaa moottorinohjauspohdintoja myös lähiaikoina mutta sitä ennen kokeilen huoltaa Torista hankkimani Denon DP-37F:n hyvään kuntoon. Pölykansi pitää kiillottaa, plintin nurkasta lohjennut viilunpala fiksata ja kaikki elkot uusia. Aloitan kuitenkin rasiakelkasta joka oli vähän heikossa hapessa. Kelkasta rasiaan menevät johdot olivat osittain poikki ja yhtä oli korjattu juottamalla se kelkan liittimeen (tästä ei tullut otettua kuvia valitettavasti). Samalla oli onnistuttu litistämään yksi pyöreä liitin ja aiheuttamaan kolvin kärjellä jälkiä kelkan alareunaan varsiliittimen laippaan.

IMG_20231229_165109.jpgIMG_20231229_165021.jpg

Päätin kokeilla korjata tämän juottamalla kelkkaan Litz-langasta kiinteät rasiajohdot. Tämä onnistuikin ihan hyvin vaikka vähän ohutseinämäisempi kutistesukka olisi ollut vielä parempi:

IMG_20231229_185227.jpg

Kutistesukat asennettu:

IMG_20231229_192219.jpg

Rasian puolelle haeskelin sopivia liittimiä melko pitkään Digikeystä ja löysin lopulta pari mahdollista vaihtoehtoa joihin sopii 0.04" - 0.05" eli 1,02 mm - 1,27 mm pyöreä piikki. Ainakin niissä rasioissa mitä minulla on, liitinpiikit ovat 1,20 - 1,27 mm halkaisijaltaan.


Jälkimmäinen Mill-Maxin liitinholkki on erityisen hieno sillä siinä on sisällä peräti 6 kontaktijousta kun taas TE-Connectivityn malli on paljon yksinkertaisempi mutta silläkin tulee varma kontakti. Koska tämä kelkka on aika perusmalli, päätin kokeilla tässä tuota simppelimpää versiota:

IMG_20231229_195607.jpg

Eiköhän tämä ole ihan OK. Rasia vaan kiinni ja testiin - kunhan soitin on muuten huollettu ensin. :)

Saatan kyllä siistiä tuon kolvilla vahingoitetun reunankin jollain konstilla vaikka kyseessä on vain kosmeettinen haitta. Löytyisköhän jostain mustaa epoksia...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös