DIY DSP-filtteri

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Tulipa tuossa taas kaivettua vanha (luuranko) kaapista. Koodasin tuossa nimittäin kasaamalleni testialustalle. FPGA:lle kolmekaistaisen FIR-filtterin. Jotkut ehkä muistavat suurelliset DSP-suunnitelmani takavuosilta :p Muutama bugikin mahtui tuohon korttiin, analogiapuolen powerin mitoitus lievästi sanottuna meni metsään.

Kortti on lähinnä kokeiluja varten, pitää katsoa tuleeko jotain lopullista rakennettua. Tosin itsellä oli tarkoitus kokeilla lähinnä tuota tällä hetkellä statistin roolissa olevaa DSP56371-prosessoria, mutta näyttää siltä etten taida viitsiä ainakaan toistaiseksi alkaa sillä tekemään mitään.

FPGA-toteutus tuntuu varsin luontevalta verrattuna DSP-prosessoriin, koska signaalinkäsittelyasiat ovat hyvin rinnakkaistuvia, joten se sopii FPGA:n perusajatukseen varsin kivasti. Oikeastaan olen varsin yllättynyt siitä kuinka nopeasti sain homman pelaamaan. Lopulliseen versioon voisi laittaa vähän järeämmän FPGA:n, jotta kertojista ja muistista ei tulisi niin helpolla pulaa. Ainut ikävä piirre tuossa on se, että kaikki oheislaitteet joutuu tekemään itse. Tosin niitä ei nyt kummoisesti tarvitse, lähinnä serial audio-lähettimen ja vastaanottimen.

Tällä hetkellä tuo FPGA vääntää 3 x 1023 x 48000 ~= 147.3 miljoonaa kerto-yhteenlaskua sekunnissa. Itse MAC-core on 24x32->64 bittinen, joten laskentatarkkuuttakin piisaa. Tosin tuonkin voi itse valita.

Ja vielä näyte mittauksesta, Kanttiaalto purkautuu nätisti kolmeen kaistaan. Vaihelineaaristen suotimien mitta on tuossa 1023 tappia, joten kohtuullisen jyrkkiäkin filttereitä saa aikaan. Tosin palastelemalla impulssivastetta ja laskemalla rinnakkain voisi suotimen mittaa nostaa ja silti pysyä aikabudjetissa.

t. Janne
 

hoffa

Sepittäjä
Kaupallinen toimija
Hifiharrastaja
Liittynyt
11.2.2007
Viestejä
6 018
Kaupunki
Joensuu
Hei. Kerrotko mistä FIR-tulee.

Elikkä digitaalinen jakosuodinko tuo nyt sitten on? Vai mitä sillä tehdään?

Terveisin,

Nyyppä ;) :p
 

FiveDotOne

Käyttäjä
Liittynyt
12.10.2006
Viestejä
242
Moi,

on muuten yksi aika tavalla helpompi tapa tehdä näitä suodatinkokeiluja PC:llä ja
monikanavaisella äänikortilla ettei sitten vaan tee mitään erehdyksiä valinnoissa nimittäin

foobar2000 player: http://www.foobar2000.org/, johon voit asentaa DSP-managerin pluginiksi

Channel Divider - FIR filtterit: http://www.aedio.co.jp/download/

Tällä pääsee testaamaan erilaisia jaon jyrkkyyksiä ja jakotaajuuksia käden käänteessä.

Jos lisäksi haluaa testata IIR filttereitä ... eli niitä analogiafilttereitä erilaisillä suodatuksilla
niin voi asentaa foo_dsp_xover DSP-manager pluginin:

http://xover.sourceforge.net/, joka muuten taitaa olla ainoa tunnettu vehje jolla voi tehdä
10-asteen eli 60dB/okt Linkwitz-Riley suodatuksia ... ja vaihto suodattimesta toiseen tapahtuu
niinikään siitä vaan foobarin valikosta.

Näitä testejä kun tekee niin oppii tietämään kuinka paljon höpöhöpöä jakosuodattimista
kirjoitellaan ja kerrotaan maailmalla.

foo_dsp_xoveriin voi muuten laittaa elemeteille melkoisia suhteellisia viiveitä tavalla joka muuten
on aika vaikeata toteuttaa. Niillä saa sellaiset efektit että high-end journalistitkin saisivat
melkoisia kiksejä vinyylejä vinguttaessaan ... ja hintalapuksi vois laittaa heti 10k€/pari.

t. FiveDotOne

PS. Linkwitz Riley 24dB/okt on edelleen kova juttu.
 

keskiääni

Käyttäjä
Liittynyt
30.1.2007
Viestejä
33
FiveDotOne sanoi:
http://xover.sourceforge.net/, joka muuten taitaa olla ainoa tunnettu vehje jolla voi tehdä
10-asteen eli 60dB/okt Linkwitz-Riley suodatuksia ... ja vaihto suodattimesta toiseen tapahtuu
niinikään siitä vaan foobarin valikosta.
Spekseissä ei kyllä mainita Linkwitz-Riley suodatusta ja suodinasteet on 1-8?

Näitä testejä kun tekee niin oppii tietämään kuinka paljon höpöhöpöä jakosuodattimista
kirjoitellaan ja kerrotaan maailmalla.
No mitäs höpöä maailmalla kerrotaan?

Erittäin mielenkiintoiset linkit, kiitos vaan! :)
 

FiveDotOne

Käyttäjä
Liittynyt
12.10.2006
Viestejä
242
keskiääni sanoi:
Spekseissä ei kyllä mainita Linkwitz-Riley suodatusta ja suodinasteet on 1-8?
No mitäs höpöä maailmalla kerrotaan?

Erittäin mielenkiintoiset linkit, kiitos vaan! :)
Moi,

kyllä sieltä löytyy 1-10 asteen suodatukset vaikka tuossa speksissä on vain 1-8.

No, rakenna oma koejärjestely ja testaa eri teorioita vaikka vaihelineaarisuudesta, erilaisista
jakotaajuuksista ... esimerkiksi siitä että mikä on merkitys jos suodatus on 1200Hz tai 2500Hz
tweeterille, jakojen jyrkkyyden merkitys, jne. jne.

t. 5.1
 

teme_l

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
220
Jos saa udella, että minkäs valmistajan ja mallin FPGA:ta käytät? entäpä koodauskieli VHDL/Verilog(aarrghhh!)/SystemC? Ja onko koodeja joskus ilmestymässä ns. "jakoon" :D? Olettettavasti kuitenkin koodasit nuo ihan, etkä millään HDL Designerillä tai vastaavalla alkanut vääntämään? Joskin kai kertoakkumulaattoreita lätkii helposti jollain semmoisellakin, mutta näin äkkiseltään tuntuisi aika työläältä..
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
teme_l sanoi:
Jos saa udella, että minkäs valmistajan ja mallin FPGA:ta käytät? entäpä koodauskieli VHDL/Verilog(aarrghhh!)/SystemC? Ja onko koodeja joskus ilmestymässä ns. "jakoon" :D? Olettettavasti kuitenkin koodasit nuo ihan, etkä millään HDL Designerillä tai vastaavalla alkanut vääntämään? Joskin kai kertoakkumulaattoreita lätkii helposti jollain semmoisellakin, mutta näin äkkiseltään tuntuisi aika työläältä..
Tuo kokeilumalli oli tehty Alteran Cyclone II:lle, piiri malliltaan EP2C8T144C7. "Lopulliseen" versioon (sitten joskus) voisi ehkä laittaa Cyclone III:sen, malliltaan EP3C40:n, jossa on resursseja vähän enemmän. Kuvauskielenä käytin toki VHDL:ää, tuon ytimenä olevan 24x32->64 bitin MAC-makrofunktion pyöräytin kyllä Quartuksen (Alteran suunnittelusofta) megawizardilla, joka siis generoi valmiin VHDL-komponentin (hyödyntää Cyclone II:ssa olevia kovokertojia). Lopun rungon kirjoitin kyllä itse. Periaatteessa jos kääntäjä on tarpeeksi älykäs, se voisi automaagisesti generoida vastaavan rakenteen ihan koodistakin, en vaan ole kokeillut. Ehkä toimii, ehkä ei. Koodihan on sinällään aika yksinkertainen, aluksi kertojan lähtörekisteri nollataan, jonka jälkeen kertoimet ja viivelinjan data vaan "lapioidaan" sisään tuonne MAC-palikkaan ja kun se on tehty, odotellaan liukuhihnalatenssin verran kellojaksoja (muistaakseni 3) ja otetaan ulostulosta data talteen. Itse suodin on siis aika kohinaa muihin rakenteisiin nähden. Huomattavasti enemmän päänvaivaa oli serial audio-lähetin- ja -vastaanotinpalikoissa. Seuraavaksi voisi varmaan konffata käyttöön spdif-receiverin, toistaiseksi olen käyttänyt kortilla olevaa ADC:tä, jonka kautta on helpompi syöttää testisignaaleita geniksellä.

Onhan se PC varmasti helpompi vaihtoehto suotimien testaukseen, siitä vaan ei ole apua HW-mielessä jos haluaisin lopulliseen versioon tehdä stand-alone-kaiutinkohtaisen suodinkortin (skaalattavuus N:lle kaiuttimelle!). Toisikseen tykkään rakennella elektroniikkaa elektroniikan takia :p Tällöin pääsee vaikuttamaan systeemisuunnitteluun, kuten piirilevyn optimaalinen buildup, liittimet (kuinka monessa äänikortissa on täysin RF-tiiviit liittimet??), analogiapuoli, powerit yms., enemmän. Toteutusteknisessä mielessä kaiutinkohtainen suodinkortti optisilla tai muuten galvaanisesti eristetyillä datalinkeillä lienee häiriöttömämpi vaihtoehto. Tosin vastuu siirtyy tekijälle sitten aika pitkälti.

t. Janne
 

FiveDotOne

Käyttäjä
Liittynyt
12.10.2006
Viestejä
242
Janne Ahonen sanoi:
Onhan se PC varmasti helpompi vaihtoehto suotimien testaukseen, siitä vaan ei ole apua HW-mielessä jos haluaisin lopulliseen versioon tehdä stand-alone-kaiutinkohtaisen suodinkortin (skaalattavuus N:lle kaiuttimelle!). Toisikseen tykkään rakennella elektroniikkaa elektroniikan takia :p Tällöin pääsee vaikuttamaan systeemisuunnitteluun, kuten piirilevyn optimaalinen buildup, liittimet (kuinka monessa äänikortissa on täysin RF-tiiviit liittimet??), analogiapuoli, powerit yms., enemmän. Toteutusteknisessä mielessä kaiutinkohtainen suodinkortti optisilla tai muuten galvaanisesti eristetyillä datalinkeillä lienee häiriöttömämpi vaihtoehto. Tosin vastuu siirtyy tekijälle sitten aika pitkälti.

t. Janne

Onhan se kivaa ... ja eräs vähemmän tunnettu ajattelija lausui kerran että "kun tekee itse niin saa sellaisen kuin tulee" eli varmaan olet tyytyväinen siihen suodatukseen vaikka se kaikkien muiden mielestä ei olisikaan niin kovin ihmeellinen.

Onhan teknologia ko. suodatusten tekemiseen ollut olemassa jo ainakin 20 vuotta. Mutta kaupalliset sovellukset eivät ole kovin yleisiä.

FiveDotOne
 

teme_l

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
220
Janne Ahonen sanoi:
Tuo kokeilumalli oli tehty Alteran Cyclone II:lle, piiri malliltaan EP2C8T144C7. "Lopulliseen" versioon (sitten joskus) voisi ehkä laittaa Cyclone III:sen, malliltaan EP3C40:n, jossa on resursseja vähän enemmän. Kuvauskielenä käytin toki VHDL:ää, tuon ytimenä olevan 24x32->64 bitin MAC-makrofunktion pyöräytin kyllä Quartuksen (Alteran suunnittelusofta) megawizardilla, joka siis generoi valmiin VHDL-komponentin (hyödyntää Cyclone II:ssa olevia kovokertojia). Lopun rungon kirjoitin kyllä itse. Periaatteessa jos kääntäjä on tarpeeksi älykäs, se voisi automaagisesti generoida vastaavan rakenteen ihan koodistakin, en vaan ole kokeillut. Ehkä toimii, ehkä ei. Koodihan on sinällään aika yksinkertainen, aluksi kertojan lähtörekisteri nollataan, jonka jälkeen kertoimet ja viivelinjan data vaan "lapioidaan" sisään tuonne MAC-palikkaan ja kun se on tehty, odotellaan liukuhihnalatenssin verran kellojaksoja (muistaakseni 3) ja otetaan ulostulosta data talteen. Itse suodin on siis aika kohinaa muihin rakenteisiin nähden. Huomattavasti enemmän päänvaivaa oli serial audio-lähetin- ja -vastaanotinpalikoissa. Seuraavaksi voisi varmaan konffata käyttöön spdif-receiverin, toistaiseksi olen käyttänyt kortilla olevaa ADC:tä, jonka kautta on helpompi syöttää testisignaaleita geniksellä.
Aloin tuossa itsekkin miettimään yöllä unettomuuttani, että eihän tuollainen koodimielessä tosiaan ole kovin vaikea.. OT:nä sanottakoon, että ei ole syyttä kalliita nuo synteesisoftat, joskin FPGA:n kanssa pääsee huomattavasti helpomalla kuin ASIC:ien Voi jos itselläkin olisi vielä aikaa joskus vähän perehtyä tuohon FPGA -puoleen enemmän. VHDL:llä ja Verilogilla on joku vuosi sitten tullut harkkatöitä tehtyä, mutta tuolloin niitä ei edes päässyt laittamaan oikealla fpga-evblle (nykyään pääsee, kyllä nuorempia aina lellitään). Noh.. tähän valmistumisen kynnykselle napatulta prosessorien suunnittelu -kurssilta odotan kyllä paljon, toivottavasti se ei ole pelkkää teoriaa (ja olisihan noita signaaliprosessori jne. kurssejakin, mutta jospa sitä valmistuisi ja jättäisi nuo jännät kurssit käymättä :-\.. Samperin tutkintouudistus kun painaa päälle.. opiskelu muuttuu yleensä mielenkiintoiseksi vasta juuri loppupuolella, kun pääsee niihin oikeasti soveltaviin kursseihin).

Mutta hienoa kyllä nähdä, että nykyaikana alkaa enemmän ja enemmän tulemaan näitä digitaalipuolen harrastelijajuttujakin (pitkälti kiitos FPGA:n).. noita levyohjainkortteja yms. ovat C64 ja Amiga harrastajat värkkäilleet kanssa ja siellä on aikamoisia menestystarinoitakin nähty.
 

veskelin

Hifiharrastaja
Liittynyt
11.4.2007
Viestejä
282
Hieno projekti. Ei voi muuta sanoa.

Olkoonkin, vaikka JTA tai joku muu julkaisisikin piirilevyt&koodit DIY yhteisölle, niin homma kyllä jäisi pienen piirin puuhasteluksi, sillä noiden juottaminen vaatii jonkun protopajan tai vastaavan.

FiveDotOne sanoi:
Onhan teknologia ko. suodatusten tekemiseen ollut olemassa jo ainakin 20 vuotta. Mutta kaupalliset sovellukset eivät ole kovin yleisiä.
FiveDotOne
Joo, onhan tekniikka ollut valmis jo pitkään jakosuodinkäyttöä ajatellen. Behringeriltä on saanut FBDtä ja DCXää kohtuu hintaan jo vuosia. Mutta ne toimivat IIR periaatteella, eli ne eivät tuo juuri mitään etua perinteisiin analogisiin jakosuotimiin. (Paitsi helpompaa säädettävyyttä, mutta siitähän ei ole mitää etua lopputuotteessa). Tämän vuoksi emme ole vielä nähneet paljon digikaiuttimia.

IIR ei vaadi juuri mitään prosessoritehoa, mutta FIR vaatii. FIR suotimen etu IIR nähden on lähes mielivaltainen taajuus&vaihevaste. Näin voitaisiin tehdä esim. täysin vaihelineaarinen kaiutin,jossa basso ja diskantti potkaisevat täsmälleen samaan aikaan. Analogisin menetelmin tämä ei ole mahdollista, ellei diskanttia siirretä spatiaalisesti hieman bassoa taaemmaksi.

Olen kuitenkin jokseenkin samoilla linjoilla, että jakosuotimen vaihelineaarisuus ei kuitenkaan ole iso juttu. Ei kuultavaa eroa.. Ainaskin IIR + säädettävät digiviiveet pääsevät lähes samaan.

FIR suotimen "killer aplikaatio" on huonekorjaus. Ja huonekorjauksessa "killer aplikaatio" on lähinnä bassoalue. Ja jotta FIR suodin puree kunnolla bassotaajuuksiin, sen täytyy olla vähintään sekuntti luokkaa, eli yli 50000 tappia. Tämä toteutettuna suoralla konvoluutio toteutuksella pistää helposti nyky Pentiumitkin polvilleen, ja rauta&FPGA toteutuksenakin homman järkevyys on kyseenalaista. FFT toteutuksella 100000 tappinen FIR on laskennallisesti helpompi tapaus kuin 500 tappinen suora konvoluutio. Niimpä (DSP) prosessori + FFT suodintoteutus lyö FPGAn laudalta.

Toisaalta stand-alone DIY FIR jakosuotimelle olisi varmaan kysyntää, jos vaan hinta saadaan sopivaksi. Mä katselisin DSP valmistajien kokeilulautoja. Hiukkasen olen toivekas, että esim. VLSI firmalta saadaan kohta joku sopiva developer board.. Eiköhän sitten joku nettiyhteisö saa softat siihen kuntoon, että melkein kuka tahansa pystyy digikaiuttimet väsäämään.
 
K

ksaunisto

veskelin sanoi:
FIR suotimen "killer aplikaatio" on huonekorjaus. Ja huonekorjauksessa "killer aplikaatio" on lähinnä bassoalue.
Ja tälläkin palstalla nousee sama yksinäinen käsi sen puolesta että huonekorjaus on myös bassoalueella torso yritelmä viiveineen ja paikkasidonnaisuuksineen verrattuna siihen, jonka nimeä en tohdi enää mainita :D
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Itsellä tämä homma on ollut lähinnä opiskeluprojekti, vaatiihan se aikalailla monen alan osaamista, pienitasoisista analogiasignaaleista ja sekasignaalisuunnittelusta akustiikan kautta aina high-speed-signaaleihin (EMC ja SI) sekä assemblerin/kovonkuvauskielen hallintaan. Tämä lienee yksi syy miksi kaupalliselta puolelta harvoin näkee mitään tällaista, analogia/kaiutinsuunnittelijoille digitaalisignaalit ja niiden hallinta ovat täysin vieras alue, puhumattakaan itse digitaalisesta signaalinkäsittelystä, vaikka sehän on ala-astematematiikkaa, kerto- ja yhteenlaskua enimmäkseen.

Vaikkei mitään huippulaitetta syntyisikään niin homma on aina "learning experience".

Siinä missä FPGA:n täysin toimivan ja ainoastaan pienemmän pään piireihin (tämäkin on aika suhteellinen käsite, ilmaisversiokin tukee sen verran järeitä piirejä ettei niitä kukaan varmasti itse ala kolvailemaan) rajoittuvan kehitysympäristön saa Alteran tai Xilinxin sivuilta kuka tahansa ilmaiseksi, DSP-prosessorien kunnolliset kehitysvälineet maksavat aivan tolkuttomasti (useita kiloeuroja). Tämä lienee aika suuri rajoitus harrasteprojekteja ajatellen, varsinkin kun ko. softa ei sitten kelpaa mihinkään muuhun, eikä GHz-kellon DSP:tä välttämättä ihan joka ledivilkkuun viitsi laittaa.

Toinen ongelma on siinä, että harrastelijaystävällisiä komponenttikoteloita tahtoo olla aika rajallisesti, jos aletaan hakea highend-pään laskentatehoa, esim. TI:n C6000-sarja tai Analog Devicesin TigerSHARC. BGA-kopassa tuppaavat olemaan. Hinnaltaan kyllä DSP on suhteellisen edullinen. Toisaalta kun katsoo kuinka paljon porukka suoltaa rahaa passiivikomponentteihin :p, pidän jopa yläpään FPGA:ta suht edullisena. Voisihan tuon (I)FFT:n tehdä myös FPGA:lla (esim. yhden kellojakson butterfly tai ehkä kaksikin kerralla, miten nyt tuntuu sopivalta), vähän enempi työtä (ja muistia) vaan.

Ja niin, itse juotin tuon kokeilulevyn omin käsin, käyttämättä mitään uunia tai vastaavaa. Ainut edes hiukan erikoistyövälineitä vaativa juttu oli pari regulaattoria, niissä on pohjassa padi, joka piti juottaa levyyn maatasoon kiinni. Tähän käytin töissä kuumailma-asemaa. Uskoisin suunnilleen kenen vaan pystyvän vastaavaan, ainakin pienellä harjoituksella.

Totta kyllä sekin, että digitaalinen signaalinkäsittely ei korvaa akustiikan kotitehtäviä, vaan sekin puoli pitäisi olla kunnossa. Pitkien (korjaus)suotimien käyttö on kyllä out, jos katsotaan leffaa, sekuntiluokan latenssi on kertakaikkiaan liikaa. Tai tietenkin voihan sitä tehdä viivepuskurin kuvalle, mutta se lienee kyllä melko haastava projekti.

Ikävä kyllä tapa päästä akustiikan ongelmista eroon edes osittain on joko käytännössä mahdoton (isotrooppinen tai täysin vakiosuuntaava säteilijä kaikilla taajuuksilla) tai sitten epäkäytännöllinen (kaiuton huone), jos täydellisyyttä haetaan. Kaiuttomasta huoneesta voi tietysti olla montaa mieltä (ainakin ahdistava paikka se on), mutta ei voitane kiistää sitä, että mikä tahansa vähänkin kaikuva huone muokkaa taajuusvastetta, eli omaa oman sointinsa.

t. Janne
 

veskelin

Hifiharrastaja
Liittynyt
11.4.2007
Viestejä
282
Janne Ahonen sanoi:
DSP-prosessorien kunnolliset kehitysvälineet maksavat aivan tolkuttomasti (useita kiloeuroja). Tämä lienee aika suuri rajoitus harrasteprojekteja ajatellen
Näin on. Senpä vuoksi mä VLSI firman DSP:eitä haikailen, sillä sen kääntäjä on vapaasti saatavilla. Chipeissä on koodekit sisällä, ja lienevät vielä ihan säädylliset kun nyt tekevät kaupallisia kauttimiakin.
Btw. Alä kerro kenellekkään. Sharc kortin kokeilulisesenssilaskuria voi huijata muuttamalla koneen päivämäärää. Tästä ei liene mitään moraalista ongelmaa DIY projektissa.

Janne Ahonen sanoi:
Toinen ongelma on siinä, että harrastelijaystävällisiä komponenttikoteloita tahtoo olla aika rajallisesti, jos aletaan hakea highend-pään laskentatehoa, esim. TI:n C6000-sarja tai Analog Devicesin TigerSHARC. BGA-kopassa tuppaavat olemaan. Hinnaltaan kyllä DSP on suhteellisen edullinen.
Mun nähdäkseni jos tehdään jakosuodinta (ja mahdollisesti pientä huonekorjausta), niin ei siinä huikeita MIPSejä&TigerSharc:eja tarvita. Pari 1000 tappista suodinta / kaiutin, tms. Mä en kyllä itse edes harkitse alkaa mitään satajalkasta juottamaa. Puolivalmiiseen tyytyisin jos vain joku semmoista tarjoais. Kokeilukorttien analogia-asteiden laatu kyllä hieman arveluttaa.

Janne Ahonen sanoi:
Ikävä kyllä tapa päästä akustiikan ongelmista eroon edes osittain on joko käytännössä mahdoton (isotrooppinen tai täysin vakiosuuntaava säteilijä kaikilla taajuuksilla) tai sitten epäkäytännöllinen (kaiuton huone), jos täydellisyyttä haetaan. Kaiuttomasta huoneesta voi tietysti olla montaa mieltä (ainakin ahdistava paikka se on), mutta ei voitane kiistää sitä, että mikä tahansa vähänkin kaikuva huone muokkaa taajuusvastetta, eli omaa oman sointinsa.
Audiossa kaiutin/huone rajapinta on loputon kompromissi, ja mä tarjoan siihen osittaiseksi lääkkeeksi DSPtä.
 
K

ksaunisto

OT

Minä sanoisin huonetta mahdollisuudeksi. Huoneettomuus pitäisi olla huomioitu jo äänitteessä, ettei niissä olisi käytetty monomikitystä, lähimikitystä, gatingia, panorointia tms. nykyisessä äänitetuotannossa itsenstäänselviä asioita, joiden tehtävä on mm. tehdä tilaa kuunteluhuoneen akustiikalle.
Kaiuton tai täysin huonekorjattu toisto on täydellistä vain siinä, että syntyy äänitettä vastaava äänenpaine kuuntelijan korvien lähelle. Se ei käytännössä tarkoita luonnollista, uskottavaa ja elämyksellistä musiikintoistoa.

Ei ole mitään ongelmaa tehdä säteilijää, joka hoitaa huoneresonanssit tasolle, jolla ne eivät ylitä uutiskynnystä. Ongelma on vain se ettei niitä tehdä kaupallisesti. Siihen taas vaikuttaa monet asiat, joista yksi on varmaankin se, etteivät musiikkia kuuntelevat kansalaiset pidä kohtuullista resonointia epäluonnollisena. Tuo on helpompi ymmärtää kun ajattelee, miltä nykyisten äänitteiden yhden dB:n sisään kompressoitu bassokuvio kuulostaisi kaiuttimista, jotka toistavat sen huoneessa kolmen dB:n sisään. Omien kokemusteni mukaan törkeästi resonoivakin kuulostaa luonnollisemmalta, vaikka melodian seuraaminen vaikeutuukin. Tietty vaihtelu ja vaikeus on kuitenkin osa luonnollista musiikintoistoa.

Vakiosuuntaavuutta koskee sama käytännön ongelma kuin kaiuttomuutta. Sekin pitäisi olla huomioitu äänitteissä, alkaen äänitetuotannon alkuajoilta. Tilanne on kuitenkin se, että tavanomaiset 2- ja 3-tie pöntöt kuulostavat monen korviin yleispätevimmiltä juuri vakiosuuntaavuuden puutteiden vuoksi, koska tuotantoketjussa on ollut käytössä vuosikymmeniä samalla tavoin virheelliset laitteet.

/OT
 

pjl

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2007
Viestejä
584
veskelin sanoi:
Toisaalta stand-alone DIY FIR jakosuotimelle olisi varmaan kysyntää, jos vaan hinta saadaan sopivaksi. Mä katselisin DSP valmistajien kokeilulautoja. Hiukkasen olen toivekas, että esim. VLSI firmalta saadaan kohta joku sopiva developer board.. Eiköhän sitten joku nettiyhteisö saa softat siihen kuntoon, että melkein kuka tahansa pystyy digikaiuttimet väsäämään.
Hep. Tolla voisi lähteä kokeilemaan: http://www.vlsi.fi/en/support/evaluation-boards/vs10xx-proto-board.html. Piiriksi VS1053. Kaksi AD- ja kaksi DA-muunninta.

Tästä dokkarista saa apuja alkuun: http://www.vlsi.fi/uploads/media/vs1053audio.pdf (sorsat täällä: http://www.vlsi.fi/uploads/media/vs1053audio.zip).

Pekka
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Konffasinpa eilen kortilla olevan SPDIF-receiverin käyttöön ja ajelin kokeeksi ohjelmamateriaalia suotimeen, tässä tulos pienen säätämisen jälkeen. Pikaisesti kuulokkeilla kuunneltuna lähtö oli täysin häiriöttömän kuuloinen, vaikka poweri ei olekaan mitenkään optimaalinen.

Tulipa muuten mieleen että Alterallahan on NIOS-softaprosessori saatavissa. Se on sikäli mielenkiintoinen, että siihen pystyy helposti liittämään custom-logiikkaa (erikoiset oheislaitteet) tai custom-käskyjä. Sekin saattaisi soveltua tähän käyttöön muutamalla pikku modauksella. Toinen juttu sitten että tuolla kortilla olevalle 180 MHz:n DSP56371:lle saa Freescalelta jonkinlaisen käännösympäristön, mutta mitään kunnon debuggeria ei taida olla. Voisi myös varmaan kokeilla boottailla tuota DSP-prossua, jos saisi sinne ladattua jonkun ledinvilkutussoftan aluksi ennen mitään monimutkaisempia kokeiluita.

Toinen ajatus joka mieleeni tässä hiljattain juolahti, että mitä jos taajuuskaistojen määrää nostaisi rajusti, ja toteuttaisi akustisen säteilijän jonka koko pysyy akustisesti suunnilleen samankokoisena taajuudesta riippumatta (no ehkei ihan 20 Hz:iin asti pääse tuohon). Radiotekniikasta tuttua apertuurisynteesiä kai se lähestyisi, kuten esimerkiksi tutkan antenni, jossa lopullinen keila muodostetaan antenniryhmän elementtien vaiheistusta säätämällä. Tämä vaatisi sitten mukavasti laskentatehoa, kun kanavamäärä pitäisi olla huomattavasti (ehkä noin 5-10-kertainen) konventionaalisia rakenteita suurempi. Mutta ehkä itse tehtynä hinta pysyy säädyllisenä (ainakin niihin törkeän kalliisiin passiivikomponentteihin nähden).

t. Janne
 

veskelin

Hifiharrastaja
Liittynyt
11.4.2007
Viestejä
282
Janne Ahonen sanoi:
Toinen ajatus joka mieleeni tässä hiljattain juolahti, että mitä jos taajuuskaistojen määrää nostaisi rajusti, ja toteuttaisi akustisen säteilijän jonka koko pysyy akustisesti suunnilleen samankokoisena taajuudesta riippumatta (no ehkei ihan 20 Hz:iin asti pääse tuohon). Radiotekniikasta tuttua apertuurisynteesiä kai se lähestyisi, kuten esimerkiksi tutkan antenni, jossa lopullinen keila muodostetaan antenniryhmän elementtien vaiheistusta säätämällä.
Tässäpä mielenkiintoinen ajatus. Ohjelmoitavissa oleva suuntaavuus. Lähimikitetylle musiikille kevyempää suuntausta, etämikitetylle musiikille voimakkaampaa suuntausta? Olisko siinä lopullinen yleispätevä kaiutinratkaisu? Skeptisimmät huutanevat jo ruuvipenkkiä kuuntelupaikalle. Täytyy myöntää, että minunkin mielestä homma kaatunee diffraktio-ilmiöön eitoivotuissa suunnissa.

Joku on DiyAudio.com sivuilla alkanut projektiin, jossa kaiuttimet suoltavat ulos konkreettisesti bittejä. Äänenpaineet sitten summatuvat ilmassa, ja tuottavat "ääntä". Oli vissiin hahmotellut jossain viestissä juuri tämäntyylistä vaihesuuntainta "Phased Array Rader". Hältä puuttui vain jonkinlainen paikka-anturi kuulijalle.
http://koonlab.com/DigiSP.html (Homma on vielä vaiheessa, ja sivut on hyvin keskeneräiset)
 
Ylös