DIY-äänivarret ja niiden rakenteelliset ratkaisut

  • Keskustelun aloittaja mikadosan
  • Aloituspäivämäärä
M

mikadosan

DIA:n pyynnöstä...uusi thread, jossa käsittelemme itse tehtyjä äänivarsia, niiden konstruktioita ja mekaniikkaa, jne...

Laitan tähän muutaman linkin (ottamatta kantaa, onko näissä järkeä vaiko ei) jotta voimme pohtia jo tehtyjä ratkaisuja, niiden ongelmia, jne...

http://www.diyaudio.com/forums/showthread/t-35189.html
http://www.soundfountain.com/amb/tonearm.html
http://www.altmann.haan.de/tonearm/
http://boozhoundlabs.com/arm1/
http://www.audioenz.co.nz/forums/showthread.php?t=2339
http://www.aiko.com/airbearingarm.html
http://www.tnt-audio.com/sorgenti/schroeder_e.html
http://www.soundfountain.com/amb/tonearm2.html

...siinä nyt alkuun jotain, jotka löytyivät omista kätköistä...lisää löytyy googlella vaikka kuinka...

-Mika
 
Olisipa hyvä jos ylläpito kävisi noukkimassa edelliset viestit tuolta toisesta threadista:
https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?41860

Kysymyksiä:
1. Mikä on yleispätevä äänivarren ja runkolevyn kiinnitysmekanismi
2. Mistä HALPA messinki tai wolframi vastapaino. Jos on reikä valmiina, niin sen pitää olla kiekon reunassa (unipivot tyyliin).

Tässä Schröderin patentti:
http://v3.espacenet.com/origdoc?CY=...095736&DOC=deb45b02b97229e9a5631ddaa25a01d178

http://www.google.com/patents?vid=USPAT7086071&id=8rt6AAAAEBAJ&dq=schröder+frank

Tässä paljon tietoa Schröderin äänivarresta:
http://www.galibierdesign.com/prd_schroeder_faq.html

Schröderin sivuilla on hyviä kuvia
http://www.schroeder-tonarme.de/

Täytyy jatkaa myöhemmin...

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Mayw-bw.jpg
 
DIA sanoi:
Jos on reikä valmiina, niin sen pitää olla kiekon reunassa (unipivot tyyliin).
Napsauta laajentaaksesi...

No tää on pilkun viilausta, mutta... siis toihan ei liity varsinaisti milläänlailla varren laakerointiratkaisuihin (two-axis, unipivot). Tuollaisia vastapainoja nähdään molemman tyyppisissa varsissa, kuten myös keskitettyjä. Ensisijainen tarkoitus on vain saada painopiste alemmaksi ja sitä kautta lisää tiettyä stabiliutta toimintaan.
 
Tawe sanoi:
Ensisijainen tarkoitus on vain saada painopiste alemmaksi ja sitä kautta lisää tiettyä stabiliutta toimintaan.
Napsauta laajentaaksesi...


Painopisteden laskeminen levyn pinnan tasolle jelppaa 'warp riding' -puolella (esim. kun Rega-varteen pulttaa Michell Tecnoweightin stabiilisuus paranee) mutta unipivoteissa tietysti kannattaa käyttää kaikki konstit sivusuuntaisen kallistelun minimoimiseksi, jostasyystä useimmissa kaupallisissa unipivoteissa vastapaino on mahd alhaalla (kts Naim Aro) tai laakeripöntön alaosassa on erillisiä stabilointi- ja tasapainotuspuntteja (kts Graham 2.2). Graham on lisäksi viskovaimennettu laakerineulan / kupin kohdalta.

Tiukkalaakerisista varsista mm. SME V (ja sen velimallit) on varustettu 'roikkuvalla' joskin jäykästi kiinnitetyllä vastapainolla. Regoihin on tehty roikkuvia jälkimarkkinapainosarjoja maailman sivu, ja esim. Roksan Artemiz -varren (ja muistaakseni Tabrizin paremman version)  vastapaino on roikkuva 'heiluri'.

Ja vielä sen verran, että vastapainon tulisi olla mahdollisimman painava = mahdollisimman lähellä laakeria, jolloin efektiivinen massa ja hitausmomentti sitä kautta pysyy hallinnassa. Warp riding again...
 
mikadosan sanoi:
Ossi: Löytyykö lisää tietoa kuvan esittämästä kamppeesta? Mikä varsi? Kenen tekemä?
Napsauta laajentaaksesi...


Toi Ossin kuvassa esiintyvä keksintö on Mayware Formula 4. Muita tsekkaamisen arvoisia (Goooogleta ;)) trad unipivotteja ovat Mörch sekä Hadcock.
 
Aivan oikein. Se on Mayware Formula 4 Mk III varsi.

Toin sitä maahan 70-luvun lopulla - 80-luvun alussa.
Se on minun silmääni vieläkin se kaikkein kaunein varsi.
Harmi, etten ole vielä onnistunut skannaamaan vanhoja diojani
kovin hyvin..

Formula 4 oli niitä ensimmäisiä unipivot -varsia ja vastapaino
on epäkesko. Sen avulla kaikkiin suuntiin vapaasti kallistuvaa unipivot -vartta
säädettiin suoraksi. Siis katsottiin rasian edestä rasian pohjan suuntaa
verrattuna levyn pintaan ja säädettiin vastapainoa - ja katsottiin uudestaan,
kunnes pinnat olivat saman suuntaiset ja siis azimuth kunnossa.

Alhainen painopiste on lateraaliselle sivuvakaudelle A ja O.
Lisäksi juuri tuo mutkaisen levyn toisto on helpompaa, koska massaa ei
heitellä niin suuressa kaaressa. Tuohon edelliseen liittyy vielä se, että
jos laakerointipiste on suunniteltu rasian neulan kanssa samaan tasoon,
niin se lisää painopisteen alentamisen vaatimuksia.
Massa olisi saatava niin alas, kuin mahdollista.

Minullakin on varsisuunnitelmia pöytälaatikossa, mutta en taida vielä tässä
vaiheessa ainakaan julkistaa enempiä niistä. Jäykkyysidea on ainutlaatuinen
ja tulee olemaan tietyssä mielessä alan huippu tähän mennessä.
Olisi mielenkiintoista testata idean todellinen merkitys.
Niin ja pyörittimen suhteen on yhtä revolutionäärinen visio mielessä..
Mutta nämä ovat semmoisia unelmia, jos aikaa ja pajaa löytyy joskus.

Ossi

lencof4.jpg
 
Piirsin nuo kuvat Powerpointilla. Erinomainen työkalu mihin tahansa tarkoitukseen jos vain osaa käyttää. Aikaisemmin illalla tehtiin vaimon kanssa pojan huoneen seinämaalaus/sisustussuunnitelmat Powerpointilla.

Ajattelin ensin vähän muotoillumpaa rakennetta, mutta totesin sen melkeinpä turhaksi. Vastapainon saisi vähän lähemmäs massakeskipistettä, jos ylä- ja alatukien reunat pyöristäisi säätönuppia mukaileviksi.

Schröderin äänivarren magneetit vetävät toisiaan puoleensa noin 10 kg voimalla. Voiman tulee olla suuri vaimennuksen aikaansaamiseksi. Yläpuolelle asetettava magneetti tekisi systeemistä mielestäni epästabiilin.

Antiskating hoituu lankaa kiertämällä. Toisin sanoen päällä olevaa säätönuppia vain käännetään. Toisaalta tämä antiskating ei välttämättä toimi ideaalisesti. Ilmeisesti Carlo Morsianin kehittämä antiskating on parempi:
http://www.morsiani.it/cm1.htm





[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Hiukan epäilen tuon Scröderin rakenteen toimivuutta musiikin suhteen.
Mutta se saattaa johtua vain kokemuksen puutteesta.
Tekninen silmäni ei kuiten niele tuota ihan sellaisenaan..

P.S. Missä on Schröderin laakeriratkaisun power point mielestäsi? ;)

Ossi
 
Ossi, lehdet kilpaa kehuvat kilvan nimeomaan Schröderin musikaalisuutta: "Whilst this arm will not transmute lead into gold, it will give you access to another musical dimension."

Ostamani rumpupalikat ovat 39 cm pitkät ja painavat 39 grammaa. Halkaisija on 13 mm.

Eiköhän tuossa ole päällimmäisenä ideana pyrkimys täydelliseen laakerointiin. Schröderin tuotoksissa yhtä suurta osaa näyttelee myös laaja valikoima erilaisia äänivarsia, joista löytyy juuri oikea kullekin äänirasialle. Schröder öljyää varren "...alkajaisiksi 20 kertaa, prosessi voi kestää toisinaan 3 viikkoa". Öljy täyttää puun pienet koloset täysin ja tuloksena on korvakarkkia.

Turha minun näitä on selittää muutaman lehtijutun perusteella. Schröderin patentti ja nämä jutut kertovat tosi paljon:
http://www.galibierdesign.com/prd_schroeder_faq.html

Muita linkkejä (tuo mukaan lukien) löytyy ketjun alusta.
 
Täydellinen laakeri on sellainen jossa ei ole yhtään välystä eikä kitkaa.
 
Tawe sanoi:
Täydellinen laakeri on sellainen jossa ei ole yhtään välystä eikä kitkaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Eips, 8)

http://www.audioasylum.com/audio/vinyl/messages/396812.html


Tuossa vielä kuva hyvin yksinkertaisesta äänivarren nostomekanismista. Muovitanko, joka on akseloitu epäkeskeisesti. Kun vipua vääntää, tanko kietyy ja nostaa varren ylös. Tuota tankoa ei tosin voi tehdä kaarevaksi "normaaliin tapaan".

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Tuo Schröderin magneettilaakeri on todella tiukka ja voimakas, ilmeisesti myös lähes kitkaton. Avantgarden osastolla Munchenissa oli Shröder Reference kiinni TW Acusticsin Raven soittimessa ja Avantgarden Armin Krauss esitteli minulle tuota Schröderin vipua pyynnöstäni. Se vipu ei hievahtanutkaan ylöspäin vaikka Armin yritti nostaa sitä sormenpäät valkoisina. Ilmeisesti nuo Shröderin käyttämät magneetit on jotain Samarium Kobaltteja tai vastaavia, mitään ihan tavallisia askarteluliikkeen magneetteja ne ei ainakaan ole.

Torvihörhö
 
En räveltänyt henkilökohtaisesti Schröderin vipua, joten en osaa sanoa perskohtaisesti välyksiä. Kuitenkin magneettiset voimat tuntuivat olevan melkoisia, ainakin visuaalisesti...

Periaatteessa äänirasian aiheuttamat voimat äänivarteen ei ole hirvittäviä, joten teoriassa Schröderin magneettilaakerin voimat voivat olla riittäviä...

Se mitä kuulin kahdessa eri järjestelmässä Schröderin vartta, niin ainakin PRaT oli kohdallaan... Rasioina Dynavector XV1S ja Lyra Titan, pyörittiminä molemmissa systeemeissä TW Acustic Raven AC (toisessa yksi moottori ja toisessa kolme moottoria).

Torvihörhö
 
Hei mitenkäs tuo Scröder laakeri sallii varren liikkua ylös/alas.
Eli miten se varsi on ripustettu siihen lankaan/magneettiin?

Ossi
 
Ossi,

Vilkaiseppas ne Dia:n linkittämät patentti-paperit.

Torvihörhö
 
... ja joka pistää hanttiin joka suuntaan eikä kuitenkaan pistä :D
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös