Värähtelyjen hallinta kaiuttimessa on vaikeasti hahmoteltavissa oleva mutta luultavasti aika oleellinen asia. Ihan yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse. Siitä todisteena että pohdintojen jälkeen voidaan päätyä päinvastaisiin johtopäätöksiin esim. siitä onko parempi tukea kaiutin lattiaan piikeillä vai pehmeillä tassuilla.
Itselläni on nyt työn alla projekti, jossa bassoelementtejä on avoimessa baffelissa. Lisäksi kaiuttimiessa on kaksi koteloitua elementtejä ja tietenkin diskantti. Kaiuttimen ulkomuoto tulee muistuttamaan panelia. Dipolibassot liikuttavat väistämättä koko panelia jonkin verran ja nyt olisi tarkoitus pohtia minkä suuruisesta ongelmasta on kyse sekä minimoida haittavaikutukset.
Suunnilleen tämän näköinen projekti tulossa:
Yritän jaotella ongelmaa kolmeen osa-alueeseen:
1. Bassoelementin runkovärähtelyjä siirtyy laipan ja ruuvien kautta etulevyyn, jossa ne pääsevät etenemään kontrolloimattomasti. Ongelman taajuusalue on ehkä 100-400Hz (?).
2. Bassoelementin liike heiluttaa koko kaiutinta vastakkaiseen suuntaan. Massaerosta johtuen liike on pientä mutta etulevyn pinta-ala on myös moninkertainen kartiopintaan nähden. Tämä vaimentaa bassoa hieman.
3. Kun bassoelementti heiluttaa koko rakennetta diskanttielementin toiminta vaikeutuu. Korkeiden taajuuksien toisto on hyvin hienovaraisista asioista kiinni ja kalotin liike hyvin pientä. Kaiuttimen liikkuminen ei mielestäni voi olla häiritsemättä toistoa.
Tuohon ensimmäiseen ongelmaan herra Linkwitz on paneutunut jättämällä elementin kiinnitysruuvit pois ja kiinnittämällä elementti takaa magneetista.
Muullakin tavoin voisi yrittää eristää elementin runko kotelosta. Myös kotelomateriaali vaikuttaa asiaan. Esim. häviöllinen materiaali ei värähtele kovin mielellään. Monikerroksinen etulevy voisi olla yksi vaihtoehto. Itse en ole vielä päättänyt teenkö tälle mahdolliselle ongelmalle mitään. Baffelin materiaali on mdf joka on suhteellisen häviöllistä. Ainakin se soi kopautuksesta paljon huonommin kuin massiivipuu. Ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan.
Kakkoskohtaa on Linkwitz muistaakseni myös miettinyt ja todennut että asialla on aika vähän merkitystä. Itsekin olen laskenut paljonko esim. millin etulevyliike vaimentaa bassoa pahimmillaan eikä se merkitys mikään valtava ole. Nähdäkseni tätä ongelmaa on kuitenkin helppo pienentää joko tukevammalla rakenteella, jolloin kaiutin ei pääse liikkumaan tai vaihtoehtoisesti raskaammalla kotelolla, jolloin sama liike-energia liikuttaa rakennetta paljon vähemmän. Teen joka tapauksessa kaiuttimesta tukevan ja mahdollisesti siihen tulee hiekalla täytettävä alaosa. Joten mielestäni tähän ongelmaan olen jo tekemässä sen mikä on mahdollista käytännössä ulkonäköseikat huomioiden.
Kolmas kohta onkin hankalampi. Tavoitteena siis että diskanttielementti pysyisi paikallaan, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Kuinka tärkeää tämä on? Siitä minulla ei ole aavistusta. Voi olla että on aivan riittävää että on tukeva kotelo, johon diskantti pultataan kiinni. Mutta jos haluaa kokeilla jotain parempaa?
Kolmosongelma liittyy oikeastaan ongelmaan 1 ja 2. Jos ongelmat 1 ja 2 ratkaistaan ongelmaa 3 ei käytännössä ole. Olen miettinyt asian niin, että diskanttielementtiin kulkeutuu sekä koteloresonansseja (pääosin n. 100-400hz) ja lisäksi koko kaiutin liikkuu hieman bassojen mukana (pääosin alle 100Hz). Lisäämällä kaiuttimen massaa ja tukevuutta tuo koko kaiuttimen liikkuminen pienenee. Eristämällä bassoelementit kotelossa (kuten Linkwitz) voidaan koteloon kulkeutuvia resonansseja rajoittaa. Audiophysik on Kronoksessa ratkaissut asian toisin. Siinä on diskanttielementille tehty kelluva ripustus:
http://www.audiophysic.com/kronos/index_e.html
Ajatus on, ettei kaiuttimen liike vaikuta diskanttiin millään tavalla. Mutta onko kuminauharipustus hyvä tapa saada diskanttielementti pysymään paikalla? Vai heiluuko se silloin hervottomasti, ja paras ratkaisu olisi päinvastainen eli mahdollisimman tukeva kaiutin ja diskantti mahdollisimman tukevasti kaiuttimeen kiinni?
Tiedän että tämän foorumin käviöistä moni on näitä asioita pohtinut. Kuulen mielelläni kaikkia mielipiteitä. Kannattaako diskanttielementti eristää kotelosta vai kiinnittiää mahdollisimman tiukasti?
[ylläpito on poistanut liitteen]
Itselläni on nyt työn alla projekti, jossa bassoelementtejä on avoimessa baffelissa. Lisäksi kaiuttimiessa on kaksi koteloitua elementtejä ja tietenkin diskantti. Kaiuttimen ulkomuoto tulee muistuttamaan panelia. Dipolibassot liikuttavat väistämättä koko panelia jonkin verran ja nyt olisi tarkoitus pohtia minkä suuruisesta ongelmasta on kyse sekä minimoida haittavaikutukset.
Suunnilleen tämän näköinen projekti tulossa:
Yritän jaotella ongelmaa kolmeen osa-alueeseen:
1. Bassoelementin runkovärähtelyjä siirtyy laipan ja ruuvien kautta etulevyyn, jossa ne pääsevät etenemään kontrolloimattomasti. Ongelman taajuusalue on ehkä 100-400Hz (?).
2. Bassoelementin liike heiluttaa koko kaiutinta vastakkaiseen suuntaan. Massaerosta johtuen liike on pientä mutta etulevyn pinta-ala on myös moninkertainen kartiopintaan nähden. Tämä vaimentaa bassoa hieman.
3. Kun bassoelementti heiluttaa koko rakennetta diskanttielementin toiminta vaikeutuu. Korkeiden taajuuksien toisto on hyvin hienovaraisista asioista kiinni ja kalotin liike hyvin pientä. Kaiuttimen liikkuminen ei mielestäni voi olla häiritsemättä toistoa.
Tuohon ensimmäiseen ongelmaan herra Linkwitz on paneutunut jättämällä elementin kiinnitysruuvit pois ja kiinnittämällä elementti takaa magneetista.
Muullakin tavoin voisi yrittää eristää elementin runko kotelosta. Myös kotelomateriaali vaikuttaa asiaan. Esim. häviöllinen materiaali ei värähtele kovin mielellään. Monikerroksinen etulevy voisi olla yksi vaihtoehto. Itse en ole vielä päättänyt teenkö tälle mahdolliselle ongelmalle mitään. Baffelin materiaali on mdf joka on suhteellisen häviöllistä. Ainakin se soi kopautuksesta paljon huonommin kuin massiivipuu. Ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan.
Kakkoskohtaa on Linkwitz muistaakseni myös miettinyt ja todennut että asialla on aika vähän merkitystä. Itsekin olen laskenut paljonko esim. millin etulevyliike vaimentaa bassoa pahimmillaan eikä se merkitys mikään valtava ole. Nähdäkseni tätä ongelmaa on kuitenkin helppo pienentää joko tukevammalla rakenteella, jolloin kaiutin ei pääse liikkumaan tai vaihtoehtoisesti raskaammalla kotelolla, jolloin sama liike-energia liikuttaa rakennetta paljon vähemmän. Teen joka tapauksessa kaiuttimesta tukevan ja mahdollisesti siihen tulee hiekalla täytettävä alaosa. Joten mielestäni tähän ongelmaan olen jo tekemässä sen mikä on mahdollista käytännössä ulkonäköseikat huomioiden.
Kolmas kohta onkin hankalampi. Tavoitteena siis että diskanttielementti pysyisi paikallaan, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Kuinka tärkeää tämä on? Siitä minulla ei ole aavistusta. Voi olla että on aivan riittävää että on tukeva kotelo, johon diskantti pultataan kiinni. Mutta jos haluaa kokeilla jotain parempaa?
Kolmosongelma liittyy oikeastaan ongelmaan 1 ja 2. Jos ongelmat 1 ja 2 ratkaistaan ongelmaa 3 ei käytännössä ole. Olen miettinyt asian niin, että diskanttielementtiin kulkeutuu sekä koteloresonansseja (pääosin n. 100-400hz) ja lisäksi koko kaiutin liikkuu hieman bassojen mukana (pääosin alle 100Hz). Lisäämällä kaiuttimen massaa ja tukevuutta tuo koko kaiuttimen liikkuminen pienenee. Eristämällä bassoelementit kotelossa (kuten Linkwitz) voidaan koteloon kulkeutuvia resonansseja rajoittaa. Audiophysik on Kronoksessa ratkaissut asian toisin. Siinä on diskanttielementille tehty kelluva ripustus:
http://www.audiophysic.com/kronos/index_e.html
Ajatus on, ettei kaiuttimen liike vaikuta diskanttiin millään tavalla. Mutta onko kuminauharipustus hyvä tapa saada diskanttielementti pysymään paikalla? Vai heiluuko se silloin hervottomasti, ja paras ratkaisu olisi päinvastainen eli mahdollisimman tukeva kaiutin ja diskantti mahdollisimman tukevasti kaiuttimeen kiinni?
Tiedän että tämän foorumin käviöistä moni on näitä asioita pohtinut. Kuulen mielelläni kaikkia mielipiteitä. Kannattaako diskanttielementti eristää kotelosta vai kiinnittiää mahdollisimman tiukasti?
[ylläpito on poistanut liitteen]
Jos on 90 dB/1 m, niin on 126 dB/1.56 cm, joka olisi 40 Pa eli 0.000407 kg/cm^2 rms. En kuitenkaan tarkoita että keskarin eteen laittaminen olisi viisasta, vaikka diskantin halkaisija olisi alle puolet aallonpituudesta jakotaajuudella. Äkkiä ajateltuna diskantin suuntakuvion pitäisi kärsiä keskaria enemmän, mutta ainakin reteofileen mittausten mukaan tuo on uskomattoman vähäongelmainen (ei ongelmaton) tapaus.
n syytä epäillä tai yleensä eli ei todellista perustetta.