hattiwatti
Hifiharrastaja
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Se ei vielä meinaa mitään. Mutta tuosta nyt kuitenkin näkee selvästi sen, miksi summamittauksella tekee hyvin vähän. Mikrofoni ei ole sama asia kuin korvat.Mikki on tuossa presiis samassa kohtaa kuin Diracilla optimoitu vaste
Usein on tullut tsekattua tilanne kalibroinnin jälkeen eikä aina ihan turhaan. Siinähän sen näkee mitä softa vasteelle tekee.Diracin jälkeen on ihan turha mittailla vasteita..
Juuh... Tuossa onkin se jännä juttu, että se ei kuullosta lainkaan samalle kuin miltä se näyttää. Tuossa näkee, että Dirac on huomattavasti perinteistä EQ:ta fiksumpi ja monimutkaisempi.Usein on tullut tsekattua tilanne kalibroinnin jälkeen eikä aina ihan turhaan. Siinähän sen näkee mitä softa vasteelle tekee.
Riippuu mitä kuvaajia katsoo. Toki vasteenkin tsekkaan mut enemmän kiinnostaa decay.Juuh... Tuossa onkin se jännä juttu, että se ei kuullosta lainkaan samalle kuin miltä se näyttää. Tuossa näkee, että Dirac on huomattavasti perinteistä EQ:ta fiksumpi ja monimutkaisempi.
Eikös tässä ole stereolle tyypillinen dippi 1.7kHz kohdalla.Tuossa viimeisin koko alueen korjaus Dirac Livellä. Osaisko joku sanoa, miksi summattu vaste on vaimentuu keskialueella 500hz-3kHz? Syvimmillään ero on yli 10 db:tä.
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Jos tarkoitat BBC-dippiä, niin se näkyisi kyllä kajarikohtaisessa(kin) mittauksessa ja kyseisen ominaisuuden omaavissa kajareissa näkyykin.Eikös tässä ole stereolle tyypillinen dippi 1.7kHz kohdalla.
Nyt en löydä viitettä tuohon, mutta liittyy oikeastaan monikanavasysteemin monon keskikaiuttimen hyötyihin kaksikanavan stereon "haamukeskikuvaan" verrattuna.En ole tuollaisesta kuullutkaan. Jos tarkoitat BBC-dippiä, niin se näkyisi kyllä kajarikohtaisessa(kin) mittauksessa ja kyseisen ominaisuuden omaavissa kajareissa näkyykin.
Ja tuossa kyseisessä kuvaajayhdistelmässähän summamittaus ei seuraa kajarikohtaisia kuvaajia kilohertsin jälkeen missään kohdassa.
Mä näen heti ongelman 35 - 55 Hz vaimentuman kohdalla. Toisessa kanavassa vaimentuma on huomattavasti isompi kuin toisessa. Summissa se näkyy n. keskiarvona. Jos pelkän summavasteen perusteella pitäisi tehdä jotain, mikä on todennäköisyys että toimet osuvat oikeaan paikkaan?En näe mitään perusteita väittämälle, että summavasteita ei voisi tarkastella.
Olet ihan oikeassa. Sen takia tarvitaan nuo kaikki neljä mittausta riittävän tiedon saantiin.Mä näen heti ongelman 35 - 55 Hz vaimentuman kohdalla. Toisessa kanavassa vaimentuma on huomattavasti isompi kuin toisessa. Summissa se näkyy n. keskiarvona. Jos pelkän summavasteen perusteella pitäisi tehdä jotain, mikä on todennäköisyys että toimet osuvat oikeaan paikkaan?
Eli jos joku ulostaisi foorumille pelkästään vaikka tuollaisen sinisen käppyrän, ei mistään kävisi ilmi että toisessa kanavassa on 10 dB vaimentuma n. 40 Hz kohdalla vs. toinen kanava. Samoin joku saattaisi hämmästellä diskanttipään vajoamaa ja valveutumaton mittaroija saattaa hätäpäissään lähteä jotain hyllykorostuksia virittelemään diskanteille kun näyttää niin pahalta.
Juu, mutta vähimmillään riittää kanavat erikseen mitattuna. Pelkällä summalla ei tosiaan tee käytännössä yhtään mitään. Tai sit se pitää olla laskennallinen, ettei tule tosiaan noita diskanttipään heittoja.Olet ihan oikeassa. Sen takia tarvitaan nuo kaikki neljä mittausta riittävän tiedon saantiin.
Itse olen mitannut aluksi yksi kerrallaan, mikäli on tarkoitus hakea sijoituksia/akustointia/dsp-korjausta. Ja kun kaikki subbarit ovat optimoitu yksikseen, sen jälkeen aloittaa integroimaan niitä toisiinsa. Mulla ei ole kuin kaksi, että en pysty sanomaan mikä olisi neljän tapauksessa se paras menetelmä. Jos ne ois vaikka nurkissa, niin ehkä aloittaisin siitä että ensin etunurkkien subbarit keskenään jiiriin, sitten takanurkat ja lopuksi etu/takaparien integrointi toisiinsa.Mitenkäs jos mulla on neljä subbaria, niin mittaanko erikseen vai yhdessä? Jos kerran tuo erikseen mittaaminen on se oikea tapa?