Dirac

Tuossa viimeisin koko alueen korjaus Dirac Livellä. Osaisko joku sanoa, miksi summattu vaste on vaimentuu keskialueella 500hz-3kHz? Syvimmillään ero on yli 10 db:tä. Erikseen mitattuna vasemman ja oikean kanavan vaste on hyvä ja tasaisesti laskeva. Kuuluu myös musiikilla.

36_Pr1-9-pist.sub50hz.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Luultavasti mikrofonin etäisyys ei ole presis sama molempiin kaiuttimiin ja tule vaihe-erosta johtuvaa vaimentumaa. Erikseen ne pitänee mitata, silloin saa paremmin toistosta kertovia mittaustuloksia. Jos REW.ssä on vasteiden matemaattinen summaustoiminto, niin sillä saa jonkin näköinen summavasteen aikaiseksi.
 
^Mikki on tuossa presiis samassa kohtaa kuin Diracilla optimoitu vaste ja kun REW otettu käyttöön. Vasemman ja oikean kanavan voin mitata erikseen ohjelmasta kytkemällä kanavia päälle jne.

Tarkoititko keskiarvo toiminto? Löytyy kyllä. Sillon menee käytä noiden vasemman ja oikean kanavan väliin.
 
Mikki on tuossa presiis samassa kohtaa kuin Diracilla optimoitu vaste
Se ei vielä meinaa mitään. Mutta tuosta nyt kuitenkin näkee selvästi sen, miksi summamittauksella tekee hyvin vähän. Mikrofoni ei ole sama asia kuin korvat.

Toki voihan sitä halutessaan yrittää summavastetta oikaista, mutta saattaa näyttää yksittäisten kajarien vasteet sen jälkeen vähintäänkin mielenkiintoisilta.

Akustointia vaan lisää jos summavasteen mutkat ahdistaa. Heijastuksista nuo mutkat tod.näk. johtuu
 
Diracin jälkeen on ihan turha mittailla vasteita... Varsinkaan summavasteita. Parin millin mikin liikuttelu saa aikaan ihan eri vasteita. Diracin idea kai on ajatella kuten 2 korvaa... Siksi mitataan kaiuttimet erikseen ja monella pisteellä molemmilta puolin kuuntelupaikkaa.
 
Usein on tullut tsekattua tilanne kalibroinnin jälkeen eikä aina ihan turhaan. Siinähän sen näkee mitä softa vasteelle tekee.
Juuh... Tuossa onkin se jännä juttu, että se ei kuullosta lainkaan samalle kuin miltä se näyttää. Tuossa näkee, että Dirac on huomattavasti perinteistä EQ:ta fiksumpi ja monimutkaisempi.
 
Juuh... Tuossa onkin se jännä juttu, että se ei kuullosta lainkaan samalle kuin miltä se näyttää. Tuossa näkee, että Dirac on huomattavasti perinteistä EQ:ta fiksumpi ja monimutkaisempi.
Riippuu mitä kuvaajia katsoo. Toki vasteenkin tsekkaan mut enemmän kiinnostaa decay.

Eihän sitä vieraan setin kuvaajista pysty kuulokokemusta päättelemään mut omassa setissä pystyy (halutessaan), kun on aikansa ruuvannut.
 
Tuossa viimeisin koko alueen korjaus Dirac Livellä. Osaisko joku sanoa, miksi summattu vaste on vaimentuu keskialueella 500hz-3kHz? Syvimmillään ero on yli 10 db:tä.
Eikös tässä ole stereolle tyypillinen dippi 1.7kHz kohdalla.
 
Eikös tässä ole stereolle tyypillinen dippi 1.7kHz kohdalla.
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Jos tarkoitat BBC-dippiä, niin se näkyisi kyllä kajarikohtaisessa(kin) mittauksessa ja kyseisen ominaisuuden omaavissa kajareissa näkyykin.

Ja tuossa kyseisessä kuvaajayhdistelmässähän summamittaus ei seuraa kajarikohtaisia kuvaajia kilohertsin jälkeen missään kohdassa.
 
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Jos tarkoitat BBC-dippiä, niin se näkyisi kyllä kajarikohtaisessa(kin) mittauksessa ja kyseisen ominaisuuden omaavissa kajareissa näkyykin.

Ja tuossa kyseisessä kuvaajayhdistelmässähän summamittaus ei seuraa kajarikohtaisia kuvaajia kilohertsin jälkeen missään kohdassa.
Nyt en löydä viitettä tuohon, mutta liittyy oikeastaan monikanavasysteemin monon keskikaiuttimen hyötyihin kaksikanavan stereon "haamukeskikuvaan" verrattuna.
 
Minusta tuo on tyypillinen monttu jos mitataan summassa koko kaista. Tuohan joku mittaustekninen juttu, että keskialueelle ja diskantteihin tulee mutkittelua vaikka mikki olisi täsmälleen spotissa kaiuttimien kanssa. 500hz voi pitää ihan max taajuutena jos mittaa summavastetta.
 
Mikrofonilla mitatussa summavasteessa vaimentumat syntyvät vaihe-eroista, siis heijasteista tai etäisyyserosta, tuo on eriasia kuin kuuntelussa/keinopäällä havaittava ero stereona tuotetun ja keskiäänikaiuttimen tuotoksen välillä, jossa noita vastepoikkeamia syntyy havainnoinnin vaihe-eroista.

Vaihevaste kiinnostaisi minua, koska uskon sen selittävän enemmän kuultuja eroja kuin yleisesti kuvitellaan.
 
Kuvaajissa on vasen ja oikea kanava mitattuina erikseen, niiden akustinen summa eli yhtäaikaa mitatut kaiuttimet sekä vielä matemaattinen summa kummankin kaiuttimen yksittäismittauksesta.

semmosia-7.11.2021.png



Matemaattinen summaus onnistuu REW:issa siten, että kummankin mittauksen impulssivaste asetetaan piikkiinsä ajallisesti ja siten etäisyysero kompensoituu toisin kuin akustisessa summassa. Minullakaan ei äsken mikrofoni ihan täydelliseen pisteeseen osunut, mikä näkyy akustisen summan korkeimmilla taajuuksilla (vrs. matemaattinen summa). Akustisesta ja matemaattisesta summasta yhdessä voi kuitenkin päätellä asioita.

Jokaisen omaan tutkintaan mittausdata löytyy linkin takaa päivättynä 7.11.2021.



Yksittäisten kaiuttimien mittaukset tein mikrofoni kohti diskanttia noin suurinpiirtein sen puoleisen korvan kohdalta (0 asteen kalibrointitiedosto) ja akustisen summan mikrofoni kohtisuoraan kaiuttimien keskelle, mikä sekin vaimentaa hieman korkeimpia taajuuksia johtuen mikrofonin suuntakuviosta lyhyillä aallonpituuksilla.

En näe mitään perusteita väittämälle, että summavasteita ei voisi tarkastella.
 
En näe mitään perusteita väittämälle, että summavasteita ei voisi tarkastella.
Mä näen heti ongelman 35 - 55 Hz vaimentuman kohdalla. Toisessa kanavassa vaimentuma on huomattavasti isompi kuin toisessa. Summissa se näkyy n. keskiarvona. Jos pelkän summavasteen perusteella pitäisi tehdä jotain, mikä on todennäköisyys että toimet osuvat oikeaan paikkaan?

Eli jos joku ulostaisi foorumille pelkästään vaikka tuollaisen sinisen käppyrän, ei mistään kävisi ilmi että toisessa kanavassa on 10 dB vaimentuma n. 40 Hz kohdalla vs. toinen kanava. Samoin joku saattaisi hämmästellä diskanttipään vajoamaa ja valveutumaton mittaroija saattaa hätäpäissään lähteä jotain hyllykorostuksia virittelemään diskanteille kun näyttää niin pahalta.
 
Mä näen heti ongelman 35 - 55 Hz vaimentuman kohdalla. Toisessa kanavassa vaimentuma on huomattavasti isompi kuin toisessa. Summissa se näkyy n. keskiarvona. Jos pelkän summavasteen perusteella pitäisi tehdä jotain, mikä on todennäköisyys että toimet osuvat oikeaan paikkaan?

Eli jos joku ulostaisi foorumille pelkästään vaikka tuollaisen sinisen käppyrän, ei mistään kävisi ilmi että toisessa kanavassa on 10 dB vaimentuma n. 40 Hz kohdalla vs. toinen kanava. Samoin joku saattaisi hämmästellä diskanttipään vajoamaa ja valveutumaton mittaroija saattaa hätäpäissään lähteä jotain hyllykorostuksia virittelemään diskanteille kun näyttää niin pahalta.
Olet ihan oikeassa. Sen takia tarvitaan nuo kaikki neljä mittausta riittävän tiedon saantiin.
 
Olet ihan oikeassa. Sen takia tarvitaan nuo kaikki neljä mittausta riittävän tiedon saantiin.
Juu, mutta vähimmillään riittää kanavat erikseen mitattuna. Pelkällä summalla ei tosiaan tee käytännössä yhtään mitään. Tai sit se pitää olla laskennallinen, ettei tule tosiaan noita diskanttipään heittoja.
 
Mitenkäs jos mulla on neljä subbaria, niin mittaanko erikseen vai yhdessä? Jos kerran tuo erikseen mittaaminen on se oikea tapa?
 
Mitenkäs jos mulla on neljä subbaria, niin mittaanko erikseen vai yhdessä? Jos kerran tuo erikseen mittaaminen on se oikea tapa?
Itse olen mitannut aluksi yksi kerrallaan, mikäli on tarkoitus hakea sijoituksia/akustointia/dsp-korjausta. Ja kun kaikki subbarit ovat optimoitu yksikseen, sen jälkeen aloittaa integroimaan niitä toisiinsa. Mulla ei ole kuin kaksi, että en pysty sanomaan mikä olisi neljän tapauksessa se paras menetelmä. Jos ne ois vaikka nurkissa, niin ehkä aloittaisin siitä että ensin etunurkkien subbarit keskenään jiiriin, sitten takanurkat ja lopuksi etu/takaparien integrointi toisiinsa.

Jos sulla olisi esim. 50 Hz kohdalla 15 dB korostuma, mikä on helposti tapettavissa vaimentamalla ko. aluetta, mutta jos olet mitannut kaikki kerralla, et tiedä mikä/mitkä subbarit sen aiheuttaa. Saatat turhaan vaimentaa väärää subbaria siltä alueelta ja sitten yksi tai useampi jää kuumaksi vastaavalla kohdalla.

Ja mittausjärjestyksestä, voihan sen tehdä niinkin että oikean seinustan subbarit naittaa oikean pääkajarin kanssa ja vasemmalle sama homma. Mikä nyt sitten omasta mielestä on järkevin. Tai millä tavalla pääsee mielestään parhaaseen lopputulokseen.
 
Mielestäni tärkeintä on tilan akustiikan ymmärtäminen useampien mittaustulosten avulla. Se vaatii pähkäilyä, mutta myös moodien mallinnusohjelmat auttavat.
 
Back
Ylös