Dirac

Hiukan OT

Kun tässä erilaisia vastemittauksia nähnyt, niin suuressa osassa mittauksia on tuo vaimentuma ~50-60hz välissä (myös omissa mittauksissa), niin onko tuo katon ja lattian välille tuleva seisova aalto?
Olettaisin että Denalille (täällä foorumilla) ja monelle akustiikka-asiantuntijalle varsin helppo kysymys, mutta itse olettaisin että katto- ja lattiaheijastuksesta kyse. Itellä ero tulee siitä, että vasempaan seinään on noin 1,5 metriä. Oikealla puolella kaiutin on seinän vieressä. Summattu vaste siistimpi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tarvitse veikkailla, kun laskee. :)
Sitä varten tarvitsisin muutamia tietoja mahdollisimman tarkasti mitattuina: Huoneen pituus, leveys, korkeus. Kummankin kaiuttimen bassoelementin keskikohdan (etulevyn tasossa) etäisyys etuseinästä, kummastakin sivuseinästä, takaseinästä, katosta, lattiasta ja mikin kärjestä. Mikin kärjen etäisyys lattiasta, katosta, etuseinästä, kummastakin sivuseinästä ja takaseinästä.
Toivottavasti huoneesi on kenkälaatikon muotoinen. ;)
Tuossa on laskujeni mukaan 3 + 2*7 + 6 =23 mitattavaa kohtaa, joista osa voi olla samoja keskenään.
Sen jälkeen voidaan käyttää tätä laskuria, jos heijastuma tulee sivuseinistä, katosta tai lattiasta. Mittoja vaan vaihdetaan sen mukaan, mitä heijastumaa lasketaan.


Jos tarkastellaan heijastumaa, joka tulee etuseinästä (kaiuttimen takaa) tai takaseinästä (kuulijan/mikin) takaa, niin pitää laskea toisella tavalla. Silloin kumoutuman taajuus on 4*etuseinän etäisyys basson keskeltä tai 4*takaseinän etäisyys mikin kärjen keskeltä.
Pikaisen tarkastelun perusteella sanoisin, että tyypillisessä huoneessa (5m*4m*2.4m) eräs syyllinen voisi olla kaiuttimesta kauempana oleva sivuseinä. Mikään alle metrin päässä oleva pinta ei minusta sovi tuohon tilanteeseen.
Ensiheijastumien lisäksi korkeamman kertaluokan heijastumat ovat myös mahdollisia syyllisiä. Samoin moodikuopat.

Mutta joo. Hiukan OT:tä Dirac-ketjuun.
 
Erittäin mielenkiintoinen keskustelu ja jatkan siitä mihin joskus jäin. Edellisen kerran kun Diracilla "leikin" niin kaiutin ja tila oli sitä luokkaa, että huonekorjauksen tarve oli varsin minimaallinen. Sittemmin vaihtui kämppä ja kaiuttimet, ja edessä uudet (vanhat) haasteet..

Otin kokeiluun Dirac Live Prosessor - softan tietokoneelle, joka vaikuttaa erittäin pätevältä korjata huoneen ja akustiikan ongelmia. Muutamia mittauksia myös REW:llä tehdyistä korjauksista. Testailut jatkuu.

Millaisia kokemuksia muilla on tietokonepohjaisesta Dirac korjailusta ja mitä muita huomioita, hankaluuksia?

Kummin päin olette muut päässeet parhaaseen lopputulokseen korjailussa, UMIK-1 mikki 90-kulmassa vai 0-kulmassa? Korjausmittailu tuntuisi välillä olevan vähän tuuripeliä ja mittauksen suorittaminen hidasta niin siksi kysyn. Ei viittis sataan kertaan hommaa suorittaa enää. Aiemmin mittailut lähinnä mikki 0-kulmassa, joissa yläpää tuntuisi paremmin asettuvan. Voi toki olla vähän tilasta kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
UMIK-1 mikki 90-kulmassa
Näin minulla. Aina. Vaikka mikin suuntakuvio lienee jonkunnäköinen "pallo" ja useimmiten mittailut kohdistuneet subbareihin ja pääkajareihin, niin joskus kun monikanavaa mittaroi niin helpompi kun ei tarvii mikkiä käännellä kajareita kohti. Eikä toisaalta vekslata kalobrointifilettä rewiin.

Ja se yläpään asettuminen mikrofonia pyörittelemällä on mielestäni hieman toisarvoista koska se kuulostaa kuitenkin aina samalta. Pääasia on se, että eri mittauskerroilla setuppi on aina sama, tällöin mittaukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Kun löydät asetelman mikä kuulostaa hyvältä, mittaat (jos haluat) ja katsot miltä näyttää. Tällöin sulla on se "referenssimittaus", minkä tiedät kuulostaneen hyvältä. Jatkossa kun teet mahdollisesti muutoksia settiin ja jos kuulostaa pahemmalta tai paremmalta, voit verrata siihen aiempaan referenssiin, mikä osa-alue on muuttunut ja mihin suuntaan.
 
Ei varsinaisesti liity diraciin, mutta minä olen aina vasteen lanaamisen jälkeen käyttänyt yhden korjaimen bassotason/yleisbalanssin säätöön ihan korvakuulolta ja oman mieltymyksen mukaan joko tekemällä liftin bassoalueelle tai vaihtoehtoisesti laskemalla koko muuta aluetta kaiuttimesta. Kokeilemalla selviää, että kumpi tapa on parempi.
 
^Sama huomio. Nyt siis Maggien pääkaiuttimien lisäksi Klipsch R-112SW subi korjaamassa bassopäätä. Basso on vastakkaisessa vaiheessa ja sitä voi säätää puolen deban tarkkuudella tarvittaessa. Maggiet toistaa lähtökohtaisesti tilaan liian alas, josta seuraa että 37 hz korostuu noin 15-20 db:tä spottiin. Ongelmaa oon lähtenyt kiertämään leikkaamalla Maggiet 40 hz ja jatkamalla bassopäätä subilla samalla vahvistaen 100-150 hz, jossa aiemmin vastaavan kokoinen kuoppa. Dirac optimoi tuon manuaalisäädön. Tää setuppi tuntuis olevan varsin toimiva.

Mikä on aavistuksen haasteellista myös, on tuo Dirac Live Prosessor sovelluksen asentaminen ja käyttö tietokoneella. Kokeilua iMac Minillä ja Windows10 läppärillä. iMac tarttee maksullisen noin 70€ virtuaaliohjaimen (en ilmaista saanut toimimaa). Winukka toimii, mutta hieman mietityttää, josko kuitenkin iMacilla lopputulos osaavissa käsissä parempi. Tuohon tarttis apuja.
 
Minä suosin alimman moodin takia poikittaista sijoitusta ja kompromissina kuuntelupaikka on takaseinässä kiinni. Täällä herää toisin päin järjetön moodi noin 35hz paikkeilla +15db ja sen jälkeen tulee monttua juuri alimmalla 20hz bassolla. Poikittain herää n.45-50hz välillä moodi, mutta se ei ole yhtä voimakas ja sitä on helpompi hallita. Lisäksi vaikka subbareita on vaan yksi, niin tässä keskellä huonetta ei kuulu tuo 35hz moodi ja toisaalta 20hz kuuluu hyvin. Takaseinän tuoma yläbassokorostus on helppo tehtävä dsp:lle. Muutenkin jotenkin musikaalisempi ääni näin sijoitettuna.
 
Olipahan homma, mut lopussa kiitos seisoo. Yläpää ei virheetön, korjaus rajattu 3 kHz, vasen/oikea kanava yksin lähes täydellinen. Korvalla täydellinen bassopää ja yläpääkin hyvä (ei korjattu, summattu vaste vääristää taajuuskäyrää yläpäästä). Basson viive/heijastusmittausvertailua myös.

36_DiracVsVakio.jpg
36_DiracVsVakioGD.jpg


36_DiracVsVakioVesi.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tämä Dirac on kyllä mielenkiintoinen. Päivittelen varmaan syksyn aikana vielä oman minidsp:n Dirac-ohjelmistolle.

Miten vahvistin suhtautuu tuommoiseen kuolleen taajuuden nostoon? Niin tai ei kai mitenkään, koska se on ajallista kikkailua. Vahvistin vain vahvistaa siihen tulevan linjasignaalin... Ei se tiedä mitä sieltä tulee milläkin millisekunnilla.
 
^Ei tosiaan mitenkään. Vaihekulmaa muuttamalla kuopan kohta murtuu ja taas korostumassa vaihekulmaa käännetään. Tämä voidaan voidaan toteuttaa ihan kokeeksi manuaalisesti kin esim. subbarilla, silloin vain kuopan tai korostuman leveys on laajempi eli kaistan leveys on isompi kuin tässä digitaalisessa korjauksessa Diracilla jossa kaistoja on käsittääkseni yli 500. Jokaisessa kaistassa vodaan kaiketi tehdä tason, Q-arvon ja viive/vaihekulman muutoksia. Pelkkä tason muutos aiheuttaisi varmasti ongelmia. Joku voi vie vahvistaa, onko näin. Oletus siis tässä. Aiemmin oon tähän treadiin postannut Genelec 1237A tehdyn Dirac kokeilun tuloksia ja REW:mittauksia. Silloin myös puukämppä, mut ei erityistä akustointia. Taajuusvaste meni liki tikkusuoraan koko taajuusvasteen😁 Sama fiilis myös tässä Maggien kanssa nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Olipahan homma, mut lopussa kiitos seisoo. Yläpää ei virheetön, korjaus rajattu 3 kHz, vasen/oikea kanava yksin lähes täydellinen. Korvalla täydellinen bassopää ja yläpääkin hyvä (ei korjattu, summattu vaste vääristää taajuuskäyrää yläpäästä). Basson viive/heijastusmittausvertailua myös.
Kuinka etäältä mitattu? Joku voisi epäillä, että yläpää turhan kirkas kun korjatut vasteet eivät juurikaan laske taajuuden noustessa... :)Korjaamattomana näyttäisi tämä toteutuvan.
 
Kuinka etäältä mitattu? Joku voisi epäillä, että yläpää turhan kirkas kun korjatut vasteet eivät juurikaan laske taajuuden noustessa... :)Korjaamattomana näyttäisi tämä toteutuvan.
Noin 2,5 m. Voisi olettaa että kirkas, mut ei ainakaan omaan korvaan paha. Mikään ongelmahan tuota ei hieman säätää alaspäin ja kokeiltukin on, mut tosiaan ei tarvetta siihen.
 
Nyt kun lompsa salli ja sain Umik1:sen, niin tuli tilattua vihdoin Dirac-päivitys minidsp:hen. Normi EQ;n jälkeen jää pari ikävää monttua bassoalueelle (60-70hz ja n.300hz). Varsinkin tuo 300hz on paha, syö lämpöä äänestä ja tekee joissain biiseissä keskialueesta ja ylimmästä bassosta onton. Myös korostuksia ja mutkittelua on n.2-3khz asti, jonka jälkeen huoneen dumppaus alkaa vasta näkyä siistimpänä vasteena.
 
Leikkinyt koko päivän tässä Diracilla. Kyllähän se tekee aika ihmeitä, mutta miksi aina jää tuo 80-100hz noin vaimeaksi? 1 pisteen mittauksella keskeltä pääsee parhaimpaan tulokseen... silti jää bassot ohueksi. Vihreä korjaamaton ja punainen korjattu. Teenköhän vieläkin jotain väärin... Diracissa kyllä näyttää käyrä hienolta...20211022_161014.jpg
 
Kuten monesti, niin korjattu basso kuulostaa ohuelta, ja sen takia kannattaa nostaa kaistaa hieman Dirac Liven tavoitevasteesta.
 
Leikkinyt koko päivän tässä Diracilla. Kyllähän se tekee aika ihmeitä, mutta miksi aina jää tuo 80-100hz noin vaimeaksi? 1 pisteen mittauksella keskeltä pääsee parhaimpaan tulokseen... silti jää bassot ohueksi. Vihreä korjaamaton ja punainen korjattu. Teenköhän vieläkin jotain väärin... Diracissa kyllä näyttää käyrä hienolta...katso liitettä 176296
Kumpiko kanava vai onko molemmat yhtäaikaa tuossa kuvaajassa?

Itse olen kokenut helpommaksi käsitellä huonevasteita yksi kanava kerrallaan. Myös subbareilla. Ensin molempien vasteet erikseen jiiriin ja sitten katsellaan vasta miten ne saa soimaan yhdessä. Sama homma pääkajareilla. Summavasteesta en minä ainakaan pysty sanomaan, kumpiko kajari on ongelman aiheuttaja, vai kumpikin.

Mutta jos summavastetta haluaa käyttää niin mikki pitää olla mun mielestä just eikä melkein yhtä kaukana molemmista kajareista. Muuten menee taas keturalleen.
 
Mutta jos summavastetta haluaa käyttää niin mikki pitää olla mun mielestä just eikä melkein yhtä kaukana molemmista kajareista. Muuten menee taas keturalleen.
Riippuu aallonpituudesta.

Ja kahden kanavan erillisiä mittauksia voi tarkastella aika näppärästi matemaattisena summana REW:issa.
 
Tuossa on molemmat kanavat. Mikkiin en koskenut Dirac-mittauksen ja tuon vastemittauksen välillä.

Pitää varmaan hakea ne parhaat pisteet mittaukseen ja leikkiä lopuksi sillä curvella jos jää liian vaimeita alueita. Tuo ei ainoastaan näytä tuolta, kuullostaa myös yläbassojen vaimeutena.
 
Riippuu aallonpituudesta.
Juu. Niitä on vaan niin monenmittaisia että mun mielestä viisaampi silti laittaa se mikki keskelle.

Joku tossa kuvaajassa on kuitenkin pielessä, koska luomuvasteessa ei ole tuota monttua ja korjatussa on. Riittäisi kun vähän niistäisi huippua tuosta piikistä, nyt siinä on sen sijaan Grand Canyon.
 
Back
Ylös