Digitaalivahvistin ja sen soundi

Makero

Käyttäjä
Liittynyt
24.2.2007
Viestejä
148
Moi,

Ajattelin aiheuttaa digi-vahvisimen omistajille epämukavan olon ja kysyä, että peittääkö vahvistimen oma jitteri CD-soittimen jitterin alleen? Digivahvistinhan ränksyttää käytännössä virtoja pois/päälle sopivin väliajoin, jonka jälkeen pulssijono menee alipäästösuotimeen ja siitä kaiuttimelle. Onko tuo räpsytystaajuuden jitteri mahdollisesti parempi vai huonompi kuin CD-soittimen? Kannattaako tuohon ostaa hyvää CD-soitinta? Vai moduloivatko CD:n ja vahvistimen jitterit toisiaan, josta syntyy jotenkin tupla-utuinen ja pehmeän miellyttävä äänikuva? Olisiko paras vaihtoehto digi-vahvistimelle oikeastaan syöttää sille signaali suoraan digitaalisena?
 
Lieneekö tässä hieman sekoitettu käsitteitä? :-\
D-luokan pääte, vaikka sitä usein digitaalivahvistimeksi nimitetäänkin, ei ole perinteisessä mielessä mikään digitaalilaite. Sisääntulosignaali on analoginen, ja ulostulo muodostetaan pulssileveysmoduloidusta kanttiaallosta alipäästösuotimen läpi. Varsinaisesta digitaalisesta äänisignaalista härveli ei ymmärrä hevonkukkua. Hauilla löytyy varmasti lisää ja parempaa tietoa.

j :)
 
En kyllä ymmärtänyt minäkään tuosta aloitusviestistä yhtään mitään. Aloittaja varmaan tarkentaa ajatustaan
 
D-luokan vahvistimet eivät ole "digitaalisia", kuten Janne_k_i jo mainitsi, mutta markkinoilla on myös digitaalisia vahvistimia, kuten Nad M2.

Jitteriä en sitten osaakaan kommentoida muuten kuin toteamalla, että sen merkitys on mielestäni täysin yliarvostettua ja toisekseen, eikö muiden vahvistintyyppien ohjauksessa ole aivan samalla tavalla haasteita, jos tarkemmin ottaen mietitään (impulssi).
 
Moi,

Olen kuitenkin edelleen siinä käsityksessä, että näissä vahvistimissa viimeisessä asteessa on aina jonkinlainen pulssijono ennen alisuotoa riippumatta siitä, tuleeko signaali sisään vahvistimeen analogisena tai digitaalisena?

Voiko tuollainen pulssijono alipäästön läpäissyt keskiarvosignaali ikinä olla yhtä hyvä kuin perinteisen, oikeasti analogisen, A-luokan vahvistimen? Se juuri mietityttää, että kuinka paljon signaalin keskiarvoistaminen alipäästön kautta mahdollisesti peittää esim CD-soittimien välillä olevia eroja.

Oletteko havainneet, että nykyaikaisella A/AB-luokan vahvistimella saisi lähteiden väliset erot kuitenkin sittenkin vielä helpommin selville?

Kokemusta näistä räpsyttävistä vahvistimista minulla ei ole nimeksikään, mutta hifi-messuilla Red Wine Audio vaikutti nopeasti kuunneltuna oikein hyvältä. Joskus monta vuotta sitten kuuntelin Tact merkkistä laitetta ja siinä ei mielestäni korkeat äänet olleet niin onnistuneet.
 
Makero sanoi:
Oletteko havainneet, että nykyaikaisella A/AB-luokan vahvistimella saisi lähteiden väliset erot kuitenkin sittenkin vielä helpommin selville?

Enpä osaa A/AB -luokkaisista mitään sanoa, mutta juuri vaihdoin lähteen (DACin) D-luokkaisen vahvarini kaveriksi ja ero on kuin yöllä ja päivällä. Eli kyllä D-luokkaisten kanssa on erot ihan selvästi kuultavissa.
 
Makero sanoi:
Voiko tuollainen pulssijono alipäästön läpäissyt keskiarvosignaali ikinä olla yhtä hyvä kuin perinteisen, oikeasti analogisen, A-luokan vahvistimen? Se juuri mietityttää, että kuinka paljon signaalin keskiarvoistaminen alipäästön kautta mahdollisesti peittää esim CD-soittimien välillä olevia eroja.
Käytännössä D-luokan vahvistimissa ollaan kolminumeroisissa khz arvoissa (pulssi), eli en oikein usko noihin ongelmiin käytännössä. Tätä samaa tukee myös kuuntelutesteissä pärjääminen.

Oletteko havainneet, että nykyaikaisella A/AB-luokan vahvistimella saisi lähteiden väliset erot kuitenkin sittenkin vielä helpommin selville?

Tähän en osaa sanoa mitään kattavaa, muuta kuin että itse vaihdoin järeähköstä A-luokkalaisesta pieneen D-luokkalaiseen ja en ainakaan moiti ääntä huonommaksi. Vahvistimissa on eroa ja nykyinen pikkuvahvari on hieman miellyttävämmän kuuloinen kun taas aikaisempi vahvistin todella erotteleva, lähelle jopa pistettä jossa huonommat äänitteet alkavat ärsyttää. En tosin usko, että erot johtuvat pelkästä toimintatavasta, mutta punainen lanka oli se, että D-luokka on nykyisellään äänellisesti vähintään kilpailukykyinen. Varsinaiset digitaaliset vahvistimet on sitten vielä asia erikseen (kummasta tässä nyt oikeasti puhuttiinkaan).
 
Makero sanoi:
Voiko tuollainen pulssijono alipäästön läpäissyt keskiarvosignaali ikinä olla yhtä hyvä kuin perinteisen, oikeasti analogisen, A-luokan vahvistimen? Se juuri mietityttää, että kuinka paljon signaalin keskiarvoistaminen alipäästön kautta mahdollisesti peittää esim CD-soittimien välillä olevia eroja.
Pulssijonon voit ajatella vaikkapa putki-tv:n elektronisuihkuna ja alipäästösuotimen kuvaputken pinnalla olevana fosforoivana aineena. Sama ilmiö tapahtuu jo CD-soittimessa. Kysymys on ainoastaan vahvistimen resoluutiosta, eli riittääkö pulssinleveysmodulaation kellotaajuus siihen, että tulosignaali pystytään rekonstruoimaan kokonaan.
 
Moi,

Mielenkiintoista tarinaa. Löysin Bel Canto e.One S300ui integroidusta mittaustuloksia vuodelta 2008. Ylemmillä taajuuksilla näyttäisi olevan jotain probleemaa, mutta en osaa arvata sen vaikutusta ääneen. Kovin häikäisevä suorituskyky ei integroidussa DAC:ssakaan näytä olevan, mutta ehkä uusimmissa malleissa on taas kaikkea paranneltu.
Onhan Mark Levinsonillakin tulossa joku reference laite, mikä on kai D-luokkaa. Kiinnostusta siis näyttää olevan usealta taholta näihin vahvistimiin.

http://stereophile.com/integratedamps/bel_canto_eone_s300iu_integrated_amplifier/index4.html
 
Back
Ylös