Jään ihmettelemään, että mikä ihme tässä avautumisessa oikeen oli se pointti? Että mittaustulokset pitää jotenkin pystyä sitomaan kuuntelukokemukseen, että mittaustuloksilla voidaan perustella kuuntelukokemusta ja toisinpäin? Eikös tämä ollut nimenomaan pointti tuossa minun ensimmäisessä kommentissani? Vai onko ilmaisuni niin ala-arvoista, että tämä jäi valtaosalle lukijoista epäselväksi Jos näin niin kiitän, että toit saman asian esille hersyvin ja monipolvisin sanakääntein, että varmasti käy kaikille selväksi mistä puhutaanAsia, jota erityisesti haluan tuoda esiin, on juuri tämä: jotkin kuunteluhavainnot vastaavat yksittäistä mittaustulosta, esimerkiksi taajuustasapaino. Kuitenkin esim. sointisävyt ja äänikuva/tilatoisto ovat luonteeltaan moniulotteisia (multidimensionaalisia) muuttujia eli ne ovat monen osatekijän summa. Tämä on ihan tieteellinen käsitys, joka tulee esiin alan tutkimuksessa. Juuri tämän takia tieteellisenkin viitekehyksen mukaan tarvitaan kuunteluhavaintoja, joita tiedeympäristössä hankitaan mahdollisimman objektiivisesti kontrolloiduissa sokkotesteissä ja myös subjektiivisissa käyttäjätutkimuksissa. Juuri tämän takia on ymmärtääkseni tieteellisenkin viitekehyksen mukaista aina yhdistää mittaukset ja kuunteluhavainnot. Kuulokemaailmassa tästä oli loistava esimerkki Tyll Hertsens ja Innerfidelity-sivusto, jotka valitettavasti eivät enää jatka. Eli kaikki kannatus ja kunnia mittaustoiminnalle, joka liitetään kuunteluhavaintoihin. Uskoakseni hifiharrastajien enemmistö näkee asian näin.
Tässä vielä muistutuksena kommentti, josta homma lähti liikkeelle. Ja kyllä siihen on lainattu ainoastaan osa koko kommentistani. Tällä kertaa olen merkinnyt, otteen oikeaoppisesti, jotta lukijat voivat alkuperäiseen viestiin verraten arvioida, ettei poiminnassa ole irroitettu mitään asiasisällöstään, enkä näin ollen yritä vääristellä aikaisempia sanomisiani.
Mutta joka tapauksessa eiköhän tämä inttäminen ollut osaltani tässä.– –
Olennaista olisi miettiä miten mitattu asia korreloi kuullun kanssa. Jos esimerkiksi 98dB:n SNR kuulostaa pahalta molemmissa, sekä DACissa, että transportissa, niin silloin pystymme melko selkeästi osoittamaan, korrelaation kuullun ja mitatun välillä. Jos taas maailmassa 98dB:n SNR:n omaava DAC joka kuulostaa hunajaisen ihanalta, mutta kun siihen lyödään kiinni samaan SNR:ään yltävä transport ja ääni muuttuu ei niin hunajaiseksi, niin silloin tuollaisella mittauksella ei voi mitenkään olla mitään tekemistä koetun äänenlaadun kanssa.
– –