Digitaalinen taajuuskorjaus?

Tietty ensin järkevä sijoittelu, ja perusakustoinnit, mutta jos omaa mielipuolisen kuunteluhuoneen, jossa ei kalustuksen kanssa tai ilman sitä ole mahdollista saada symmetrisiä heijastuspintoja äänelle...

Ei kai kukaan muu kuin studiomixaaja/masteroija yritä poistaa kaikkia huoneen tuomia kaikuja ja heijastuksia.

Se miksaaja/masteroija saattaa ottaa huomioon tavallisia huoneen vaikutuksia ääneen (esim. vähentämällä tilakaikuja, antaen huoneheijastusten tuoda tilavaikutelmaa), samaten, kaiuttimien valmistajat kompensoivat huonevaikutuksia varsinkin matalilla taajuuksilla, mutta molemmat tahot tekevät sen tietenkin identtisesti molemmille kanaville.

Eli kun kun on mahdollisimman hyvästä äänitteiden sterotoistosta kyse, tulisi molempiin korviin saapuva ääni omata samat värittymät ja viiveet. Oli ne sitten kuinka suurta tai pientä luokkaa tahansa.
 
Itse itseäni lainaten:
Taajuusvasteen tasoittaminen 1/3 octaavin tarkkuudella tarkoittaa sitä, että korkeampia taajuuksia korjataan vähemmän. Näin on tehty drc ohjelmassa. Ohjelman kirjoittaja sanoo, että käytännössä 1000-2000Hz yläpuolella korjataan enää vain kaiuttimesta suoraan lähtevää signaalia. Kuitenkin kovapintaisessa huoneessa diskanttin taso saattaa olla 1-2dB liian kova tai hyvin pehmustetussa huoneessa liian matala. Tämäkin tasokorjailu on huonekorjausta!


punssi sanoi:
Tuo softa ei ole ihan puupäille tai sunnutaitwiikkareille.Vaatii jo tietämystä enemmän kuin näkemystä.

Mutta itse aiheeseen vastaten tämä oli niin hyvin kiteytetty kuin olla voi
Yleisesti ottaen näissä hifihommissa surettaa se että hoidetaan seurausta, ei syytä.


Aivan varmasti tietyillä tinkimättömillä ratkaisuilla päästään h****tin hyvään lopputulokseen.

Visio: Ennen pitkää kuitenkin tulee aika, jolloin signaalinkäsittelyn avulla kaikki psykoakustiset näkökohdat huomioonottaen päästään lähes samaan tulokseen normaalissa olohuoneessa melko normaalein laittein. Häpeällistä! Näinhän on kuitenkin käynyt jo CD -> MP3 tekniikassa. Silti (ja ehkä siksi) suuntaus näyttää täällä olevan taas kohti LP-levyjä.

On sinänsä ymmärrettävää, että tällaiset monimutkaiset signaalinkäsittelytekniikat herättävät vastustusta vanhoillisissa hifipiireissä. 70-80 luvuilla taajuuskorjaimet olivat hillittömiä ketjutettua analogisesti tunattavia oparifilttereitä. Saattoi olla, että opareissa oli silloin vähän liikaa takaisinkytkentää ;)
 
kimmosto sanoi:
Paitsi että tuo on ihan jonkin verran sisäänpäin lämpiävää tarinaa niin kauan kuin joku älyää hoitaa kauppoihin suuntakuvioltaan säädettävän, tai edes kiinteän hyperkardioidin basso-osan.
Sinun osalta se voi olla tietysti sisäänlämpiävää :D
Mutta omasta puolestani satun ajattelemaan noin.Jostain kumman syystä omaan sellaisen luonteen jossa pitää etsiä syyllistä eikä vierestä katsella jos ymmärrätte näkökulmani.
 
punssi sanoi:
Sinun osalta se voi olla tietysti sisäänlämpiävää :D

Ainakin itsestä tuntuu siltä että asiaa tulee markkinoitua palstoilla sekä omaan että muiden kyllästymiseen saakka, vaikka kaupallista tuotetta ei ole edes olemassa. Ja vaikka kuinka vaahtoan, ei ilosanoman mukainen toisto säväyttäsi kuitenkaan enemmistöä kansalaisista - kenelle mistäkin syystä, tai ihan sen vuoksi että villakoiran ydin jää huomaamatta.
 
No ei tuota "markkinointia"kovinkaan aggressiivikseksi voi sanoa.Näissä DIY hommissa ja varsinkin niissä projekteissa joissa on oikeasti sitä innovatiivisuutta mukana, saa harvoin jalansijaa missään paitsi DIY foorumilla.Näin hifismissä sillä ei oikeasti ole merkitystä mitä se tekee vaan mikä se on.
 
kimmosto sanoi:
Ainakin itsestä tuntuu siltä että asiaa tulee markkinoitua palstoilla sekä omaan että muiden kyllästymiseen saakka, vaikka kaupallista tuotetta ei ole edes olemassa. Ja vaikka kuinka vaahtoan, ei ilosanoman mukainen toisto säväyttäsi kuitenkaan enemmistöä kansalaisista - kenelle mistäkin syystä, tai ihan sen vuoksi että villakoiran ydin jää huomaamatta.

Kaupallisia tuotteita on olemassa: Audyssey MultEQ XT Pro
http://www.audyssey.com/soundequalizer/index.html
Puupäisyyys ei ole este. Valtuutettu insinööri tulee ja laittaa kuntoon

Arvostelu
http://avreviews.avforums.com/index.php?reviewid=5
 
veskelin sanoi:
Kaupallisia tuotteita on olemassa:

Tarkoitin suuntakuvioltaan säädettäviä tai kiinteästi hyperkardioideja basso-osia, joiden tarkoitus on tehdä kaikki alapään sähköiset EQ- ja DSP-kikkailut turhiksi.
 
Nyt alkoi tämä Behringer ULTRA-CURVE PRO 2496:kin kiinnostaa kun uuteen Lyngdorffiin ei ole varaa ja käytettyjä ei löydy mistään...

Mutta, käsitinkö siis nyt oikein että Behrun tekemä korjaus ei ole yhtä hyvä kuin Lyngdorfin? Eli että behru säätää automaagisesti vain taajuustasolla, kun Lyngdorf osaa ottaa huomioon myös aikatason tai jotain..? Tai toiste päin; onko tuolla Behrulla mahdollista päästä (edes lähelle) yhtä hyvää tulokseen huonekorjauksen suhteen kuin paljon kehutulla Lyngdorfilla?

Tarkennetaas vielä sen verran että Behru toimisi vain ja ainoastaan digisignaalilla, eli ajatuksena on että signaalit tuotaisiin jollekin digi-inputteja omaavalle etuvahvistimelle, siitä Behrulle, siitä D/A muuntimen kautta päätteille.
 
Ei kun lähteestä Behringerille, siitä etuselle ja sitten päätteelle. En nyt muista onko tuossa Behringerissä digiulostuloja, mutta analogipuoli siinä ei mikään aivan timantti muistaakseni ollut. Joskus moista käytin korjaukseen (sittemmin tietokonetta ja nykyisellään olen ilman korjausta).

Lyngdorf ei ole mikään graalin malja ja huonekorjausta tekeviä laitteita on muitakin. Audyssey esim on tekniikkavalmistaja, jonka tuotetta on lisensoitu monen valmistajan toimesta. En ole tosin varma mikä on pelkän korjaimen hinta ja montako vaihtoehtoa on, mutta Behringer lähinnä fiksaa taajuusvastetta (toki sillä voi tehdä paljon muutakin esim. laajentaa stereokuvaa, mutta ei mene enää ns. helpon "korjauksen" piikkiin).

edit: tarkennus! Itse puhuin DEQ2496-laitteesta. Tässä arvatenkin oli kyse DCX2496:sta? On hieman eri peli.
 
Jyrki_H sanoi:
Neljäsosa 100 Hz aallonpituudesta on n. 8.5 cm.
Pieni korjaus: Neljäsosa 100 Hz:n aallonpituudesta on n. 85cm.
Lyngdorfin ongelma on milelestäni se, ettei lopputulosta voi muokata muuten kuin tekemällä useita mittauksia pienillä mikrofonin siirroilla ja valitsemalla paras tulos. Esim. Genelec:n käyttämässä DSP:ssä muokkauksen voi rajata esim. vain alle 400Hz:n taajuuksille. Toinen Lyngdorfin heikkous on, että se tekee aina AD-DA-muunnoksen. Signaalia ei voi tuoda suoraan digitaalisena sisään, eikä viedä ulos.
 
denali sanoi:
Lyngdorfin ongelma on milelestäni se, ettei lopputulosta voi muokata muuten kuin tekemällä useita mittauksia pienillä mikrofonin siirroilla ja valitsemalla paras tulos. Esim. Genelec:n käyttämässä DSP:ssä muokkauksen voi rajata esim. vain alle 400Hz:n taajuuksille.

En minä sitä haluakaan muokata itse, vaan nimenomaan haen laitetta joka tekee mahdollisimman automaattisesti & laadukkaasti digitaalisen huonekorjauksen. Ja itse asiassa Lyngdorfissakin taisi olla mahdollista valita kuudesta eri käppyrästä jos sille on tarvetta, en tosin tiedä oliko ne sisäänrakennettuja vai pystyikö niitä itse viilaamaan. Mutta noille mulla ei siis ole käyttöä.

denali sanoi:
Toinen Lyngdorfin heikkous on, että se tekee aina AD-DA-muunnoksen. Signaalia ei voi tuoda suoraan digitaalisena sisään, eikä viedä ulos.

Nyt taidat puhua siitä erillisestä Room Perfect modulista. TDAI:ssa ei vakiona edes ole analogisia sisäänmenoja, vain digidigit, ellei sitten ole erillistä ADC korttia. Ja käytännössä kaikki signaalien kytkentä sekä myös volume säätö tapahtuu digitaalisena, ja vasta päätteillä signaali muutuu analogiseksi. Eli tämä jos mikä minimoin ääntä sotkevien komponenttien määrän signaalitiellä.
 
AlliumPorrum sanoi:
Nyt taidat puhua siitä erillisestä Room Perfect modulista. TDAI:ssa ei vakiona edes ole analogisia sisäänmenoja, vain digidigit, ellei sitten ole erillistä ADC korttia. Ja käytännössä kaikki signaalien kytkentä sekä myös volume säätö tapahtuu digitaalisena, ja vasta päätteillä signaali muutuu analogiseksi. Eli tämä jos mikä minimoin ääntä sotkevien komponenttien määrän signaalitiellä.
Joo, puhuin RP1:stä.
 
Kyselen vaikkapa tässä ketjussa kysymyksen joka ehkä kuuluisi enemmän tuonne harrastuksen alkupuolella -puolelle. Elikä harkitsen digitaalista taajuuskorjausta - tarkemmasta toteutustavasta en vielä tiedä. Itselläni on kuitenkin jonkinlaisia epäilyjä asiaa kohtaan. Joskus kuulee sanottavan, että esim. huoneenkorjaus vastetta lanatessaan samalla saa saundin jollakin tavoin tylsistymään tai kuolemaan. Mistä tässä teorian ja käytännön tasolla on kyse?
Tiedämmekö tarkoin, mitä vaikkapa bassojen vaimentaminen tai voimistaminen vaikuttaa keski- ja yläalueen sointiväriin? Jos bassoja esim. vaimennetaan tai napakoidaan jotta keskialue kuuluisi paremmin, nin voi tuo vaikuttaa kuinka paljon itse keskialueen soimiseen?
Kuinka paljon väliä on minkälaista taajuuskorjauksen toteutustapaa (parametrinen, graafinen tms.) käytetään edellä oleviin kysymyksiin?
 
Back
Ylös